Designvalaisimet ovat nyt keräilijöiden, sijoittajien ja sisustajien erityisessä suosiossa. 1950–1960-lukujen valaisimia haetaan jopa lehti-ilmoituksin, ja vaikka tarjonta on kasvanut, kysyntä on kasvanut vähintään samassa suhteessa. Pari harvinaisuuttakin vaihtoi omistajaa äskettäisissä huutokaupoissa.
Paavo Tynell, Alvar Aalto, Tapio Wirkkala, Lisa Johansson-Pape… Siinä joitakin suomalaisia huippusuunnittelijoita, joiden valaisimia kysytään ulkomaita myöten. Suomalaiskeräilijätkin tuntevat hyvin myös esimerkiksi tanskalaisen Poul Henningsenin, mutta harvempi tuntee itävaltalaisen Friedl Bakalowitsin, jonka valaisin myytiin Helanderin syyskuun huutokaupassa. Se oli itse asiassa huutokaupan yksi merkittävimmistä kohteista, ja kysymyksessä oli Miracle Sputnik- kattovalaisin 1960-luvulta, josta maksettiin huutomaksuineen noin 4 300 euroa.
Hintaa ei voi väittää kovaksi, sillä maailmalla näistä valaisimista on maksettu yleensä 10 000–15 000 euroa. Tuskinpa tämäkään jäi Suomeen.
Ilman netin kautta saatavia tietoja valaisin olisi todennäköisesti mennyt murto-osalla nyt maksetusta hinnasta, sillä Bakalowitsin valaisimia ei täkäläisissä arvohuutokaupoissa juurikaan ole näkynyt.
Myös Poul Henningsenin tunnetuimpiin valaisimiin kuuluva PH Kotte eli Artisokka-kattovalaisin vaihtoi omistajaa äskettäin Stockholms Auktionsverkin Online-huutokaupassa syyskuun alkupäivinä. Suomalaishuutokaupoissa niitä on tarjolla erittäin harvoin eikä ruotsalaishuutokaupoissakaan niitä usein näy.
Niinpä tämä valaisin kallistui nettihuutokaupan parin viimeisen tunnin aikana rajusti päätyen peräti noin 4 600 euroon huutomaksuineen. Se on melkoisesti enemmän kuin mihin huutokaupoissa on yleensä totuttu, vaikka kysymyksessä olikin suurin kuparinen PH Kotte-valaisin.
Mikäli se päätyi Suomeen – jota sopii epäillä, vaikka tässä ruotsalaishuutokaupassa onkin paljon myös suomalaisia huutajia – kuljetuskustannukset Helsinkiin ovat lisäksi noin 70 euroa.
Arvokkain Apple
Applen vanhimman tietokonemallin prototyyppi myytiin Charitybuzzin hyväntekeväisyyshuutokaupassa Arizonassa Yhdysvalloissa elokuun lopulla. Huudettavana oli juuri se kone, jossa väitetään näkyneen kaikkein vahvimmin Applen perustajien Steve Jobsin ja Steve Wozniakin kädenjälki ihan konkreettisesti.
Näitä Apple 1 -koneita valmistettiin aikoinaan noin 200, joista 70 on rekisterien mukaan päätynyt Apple-harrastajille. Nyt myyty laite ei ole toimiva, mutta saadaan kuulemma sellaiseksi varsin vähäisillä toimenpiteillä.
Tämän tyyppisellä piirilevyllä varustettuja laitteita ei ole tiettävästi milloinkaan aiemmin myyty julkisesti, joten sille odotettiin jopa yli miljoonan dollarin hintaa. Korkein tarjous jäi kuitenkin 815 000 dollariin eli 764 000 euroon. Viime minuuteilla ennen huutokaupan loppumista joku teki tosin 1,2 miljoonan dollarin tarjouksen, mutta perui sen viimeisten sekuntien aikana.
Suomen arvohuutokaupoissahan tällainen ei yleensä onnistu.
Erikoishuutokauppoja syyskuussa
Syyskuussa arvohuutokaupat ovat jo täydessä vauhdissa. Lempääläisen Huutokauppahuone Aleksin syyskuun huutokauppa oli 11.9, ja tamperelaisen Annmarisin on kaksi päivää myöhemmin ja Hagelstamin Modern-huutokauppa 15.9.
Erikoishuutokauppojakin on melkoisesti: Suomen Numismaattisen yhdistyksen huutokauppa oli jo 11.9., mutta Suomen Numismaatikkoliiton mitalitaiteen killan huutokauppa on 13.9., osakekirjahuutokauppa 18.9. ja Oulun Numismaattisen Kerhon huutokauppa 25.9.
Ahtaista tiloistaan kärsinyt Hagelstam on kesän aikana muuttanut toimintansa Tehtaankadulle, jossa se on avannut myös erityisen showroomin, joka tarjoaa modernia taidetta ja designia syyskuusta alkaen.
Sylvi Kekkosen stoola
Helanderin syyskuun huutokauppa todisti taas kerran, miten tärkeää on tietää kohteen menneisyys, provenienssi. Huutokaupassa oli tarjolla mm. turkisstoola pituudeltaan 180 cm ja leveydeltään 30 cm, josta tuskin olisi ilman provenienssia maksettu pariakymppiä enempää, kun siitä nyt maksettiin huutomaksuineen noin 270 euroa. Syynä oli se, että stoola on kuulunut tasavallan presidentin Urho Kekkosen Sylvi-puolisolle, jonka hartioilla stoola on ollut näkyvillä mm. 1970-luvun aikakauslehtikuvissa.
Myynnissä oli myös Sylvi Kekkosen damastinen juhlapuku, jota hän piti itsenäisyyspäivän vastaanotolla 1970-luvulla. Siitä maksettiin runsaat 450 euroa.
Ties vaikka näkyisi taas itsenäisyyspäivän vastaanotolla joulukuussa. Medianäkyvyys olisi ainakin taattu.
Kirjoittaja on sijoitus- ja keräilymarkkinoiden asiantuntija.