Kun nettihuutokaupan asiakas pystyy nokittamaan kilpailijan huudon, saa arvohuutokauppa uutta puhtia. Kaupat lisääntyvät ja tarjonta kasvaa. Nousevatko hinnat?
Voiko nettisivujen uudistaminen vaikuttaa merkittävästi arvohuutokaupan myyntiin? Ei uskoisi, mutta näin näyttää käyneen ainakin Hagelstamille, joka kuukausihuutokauppoineen oli jo jäämässä kilpailijansa Helanderin jalkoihin. Myös tamperelainen Annmari´s uudisti nettisivunsa, ja ainakin asiakkaan näkökulmasta parannus aiempaan on huomattava.
Vaikka uudistus ei tunnu suurelta, sitä se kuitenkin potentiaaliselle ostajalle on, sillä näin hän pystyy nokittamaan huutokauppaan asti kilpailijan huudon päälle. Netissä näkyvät tarjotut hinnat, kun aiemmin niitä ei näkynyt netissä lainkaan. Ennen tarjous piti jättää sokkona.
Tämä muutos lienee keskeinen syy sille, että ainakin Hagelstamin huhtikuisen kuukausihuutokaupan myyntitulos näytti selkeästi pirteämmältä kuin aiemmin.
Ostajalle uudistus siis selkeyttää kilpailutilannetta kilpahuutajiin nähden, joskin samalla myös merkinnee kalliimpia hintoja. Tämä toisaalta lisännee tarjontaa, mikä toimii päinvastaiseen suuntaan.
Lähes kaikissa arvohuutokaupoissa on toki mahdollisuus jättää kohteista tarjous etukäteen netin välityksellä, mutta lopullinen hinta muodostuu kuitenkin perinteisessä vasarahuutokaupassa – paitsi Bukowskisin Helsingin huutokaupassa, joka siirtyi pelkästään nettiin.
Helanderillakin tarjouksia voi jättää netissä, mutta ne eivät näy nettisivuilla. Sen sijaan sähköpostiin tulee tieto, jos joku on ylittänyt tarjouksen.
Saa nähdä, miten kauan lempääläinen Huutokauppahuone Aleksi aikoo pärjätä nykyisillä nettisivuillaan.
Helanderin huutokaupassa moni yllättyi hyllyköstä maksetusta hinnasta.
Kysymys oli lahtelaisen Huonekaluliike Mikko Nupposen valmistamasta hyllyköstä, joka nousi noin 3 600 euroon. Sen on suunnitellut ruotsalaista aatelissukua oleva suomalainen sisustusarkkitehti Carl-Gustaf Hiort Af Ornäs, joka tuli 1950- ja 1960-luvuilla tunnetuksi olohuonekalusteistaan. Hänen huonekalujaan oli mukana Milanon triennaalissakin vuonna 1957. Hän vietti eläkevuotena Espanjassa, ja siellä Los Pacosin lähiössä Fuengirolassa on hänen suunittelemiaan rakennuksia.
Postimerkit arvossaan
Arvokkaimmat huutokauppakohteet löytyivät huhtikuussakin Suomen Filateliapalvelun huutokaupasta, jossa viisi kohdetta nousi yli 10 000 euron ja yksi peräti yli 20 000 euron.
Yllättäen 10 arvokkaimman joukkoon kiilasi myös ei-filateelinen kohde eli Nikolai II aikainen ratsumiehen sapeli pituudeltaan 98 cm. Se nousi 400 euron lähtöhinnasta 6 400 euroon.
Tapiovaaran Maija Mehiläinen tarjolla Tukholmassa
Ruotsissa Stockholms Auktionsverk järjestää Moderna-huutokaupan 19.-20. huhtikuuta, ja siellä on taas myynnissä useitakin suomalaisittain kiinnostavia kohteita. Esimerkiksi Ilmari Tapiovaaran lattiavalaisin ”Maija Mehiläinen” on tarjolla noin 2 000 euron arviohintaan. Tukholmassa myynnissä olevasta lattiavalaisimesta on maksettu suomalaishuutokaupassa tuplastikin enemmän.
Maija Mehiläinen -valaisimia on tehty niin pöytä-, katto- kuin lattiavalaisiminakin ja useissa väreissä erityisesti Askon tehtailla. Nyt myynnissä oleva kohde lienee uudelleen maalattu.
Stockholms Auktionsverkin huutokaupastakin huomaa, että ruotsalaismatoilla on nyt kysyntää, sillä niitä on tarjolla miltei 50. Suurin osa tarjolla olevista Märta Måås-Fjetterströmin matoista on arvioitu1 000–8 000 euron arvoisiksi suunnittelijasta riippuen. Korkeimmalle noteerataan Barbro Nilssonin suunnittelemat matot. Niistä arvokkaimman lähtö- tai arviohinta on 16 000–19 000 euroa.
Näitä mattoja suomalaishuutokaupoissa ei vielä liiemmin näy, mutta itämaisia mattoja kylläkin. Erityisesti niitä oli Helanderin huhtikuun huutokaupassa, ja hintataso oli yleensä aika matala – paljon matalampi kuin mitä ruotsalaisista matoista nykyisin maksetaan.
Kirjoittaja on sijoitus- ja keräilymarkkinoiden asiantuntija.