Suomalaiset ovat perinteisesti pärjänneet hyvin lukutaitoa mittaavissa tutkimuksissa. Tilanne on kuitenkin muuttunut, eikä nuorten Pisa-testissä Suomi mahdu enää kärkikymmenikköön. Miten lukutaitoa saataisiin kohennettua, toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö Lukukeskuksesta?
"Lukutaito kehittyy niin kauan kuin lukutaitoa harrastetaan. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa lukemisharrastusta. Mitä enemmän lukee, sitä helpommaksi lukeminen tulee. Pelkkä lukunopeus ei kerro lukutaidosta, eli siitä, miten tekstiä hahmotetaan."
Mikä selittää lukutaidon laskua?
"Sitä selittää monikin asia, mutta suurimpana selityksenä on, että vapaa-ajan lukeminen on vähentynyt. Ajankäyttöön on tullut muita asioita, jotka ovat vieneet huomiota ja tilaa lukemiselta.
Aikuisten vapaa-ajan lukeminen vähenee, mikä johtaa myös lasten vapaa-ajan lukemisen vähenemiseen."
Onko kännykkä syyllinen lukemisen vähenemiseen?
"Median käyttö on muuttunut. Jos verrataan ruutuaikaa ja kirjan lukemista, vain toinen niistä on suunniteltu koukuttamaan aivot. Mutta moni asia on johtanut lukemisen vähentymiseen. Arki on kiireisempää ja tänä päivänä haetaan nopeampaa viihdettä. Kysymys on siitä, osataanko enää tänä päivänä arvostaa asioita, jotka vaativat harjoittelua ja paneutumista."
Miten hyvä lukutaito määritellään?
"Meidän peruskoulumme tavoitteena on, että kaikki osaavat toisen vuoden lopussa mekaanisesti lukea. Hyvä lukutaito on kuitenkin enemmän. Se tarkoittaa, että pystyy kriittisesti arvioimaan, mitä lukee, ymmärtää kokonaisuuden ja pystyy hahmottamaan tarinan kaaren.
Nykyisin tietotulvan aikana ihmisen pitäisi pystyä nopeasti päättelemään, onko jokin asia totta vai ei, ja onko kyseessä esimerkiksi mainos tai mielipide. Ihan jo pelkästään sosiaaliturvan tai pankkipalvelujen saaminen edellyttää korkeaa lukutaitoa ja digitaitoja."
Oletko huolissasi lukutaidon hiipumisesta?
"Olen. Yhteiskuntana meidän on tärkeä nähdä ryhmät, jotka ovat jäämässä yhteiskunnan ulkopuolelle. Niin käy helposti, mitä matalampi on lukutaito. Lukutaito on arjen selviytymistaito. Olennaista on tunnistaa ryhmät, joiden lukutaito on heikko, etteivät he jää yksin."
Mitä suomalaiset lukevat?
"Suomalaiset lukevat kaikenlaista kirjallisuutta. Lasten ja nuorten kirjojen lainausmäärät ovat itse asiassa olleet kasvussa, joten lapsille ainakin lainataan kirjoja. Suomalaiset kertovat yhä lukemisen yhdeksi yleisimmäksi harrastuksekseen, mutta kovin moni ei enää lue esimerkiksi kymmentä kirjaa vuodessa."
Mitä meidän pitäisi lukea?
"Olennaisinta on, että lukee pitkiä tekstejä. Vaikka lukisi koko päivän Facebook-päivityksiä, keskustelupalstoja tai Whatsapp-viestejä, se ei kehitä lukutaitoa. Pitää lukea pitkiä tekstejä monipuolisesti, ja sellaisia, joissa joutuu keskittymään tekstiin.
Monipuolisella lukemisella myös sanavarasto monipuolistuu. Tärkeintä on, että löytää kirjallisuutta, joka itseä kiinnostaa, jolloin saa kirjan myös luetuksi."
Mitä mieltä olet äänikirjojen vyörystä?
"Äänikirjat ovat lisänneet ihmisten keinoja nauttia kirjallisuudesta ja se on tervetullutta. Kiinnittäisin kuitenkin huomiota siihen, etteivät äänikirjat olisi aina multitaskaamisen väline. Jos teen kolmea asiaa yhtä aikaa kolminkertaisella nopeudella, pohtisin kyllä, parantaako se keskittymiskykyäni vai voisinko tehdä hetkestä vielä nautinnollisemman.
Lisäksi pienille lapsille aikuisen läsnäolo lukuhetken aikana on todella tärkeä. Pienen lapsen sanavarasto ei kehity äänikirjoja kuuntelemalla, hän tarvitsee aikuisen."
Miten lukutaidon hiipuminen saadaan taitettua?
"Lukeminen ja lukutaito on ollut Suomessa itsestäänselvyys vuosikausia. Meillä on ajateltu, että kaikki oppivat lukemaan, koulu hoitaa ja meillä on kirjastot. Nyt olemme aidosti tilanteessa, jossa tarvitaan koko yhteiskuntaa asian arvostamisen taakse.
Meidän pitää tunnistaa, miten olennainen taito lukutaito on ja olla tarkkana, miten keskustellaan osaamisen, lukemisen ja lukutaidon arvostamisesta.
Aiheen pitäisi kiinnostaa todella paljon myös työnantajia. Vain 56 prosenttia suomalaisista nuorista saavuttaa Pisa-testissä lukutaidon tason kolme, jonka on katsottu olevan edellytys sille, että voi pärjätä opinnoissa ja työelämässä. Kyse on Suomen kilpailukyvystä ja työllistymisestä. Onneksi asiaan ollaan heräämässä. Jokainen voi olla oman elämänsä lukulähettiläs."
Onko sinulla vinkkejä lukemisen tukemiseen?
"Asiaa pitää lähestyä innostamisen ja kannustamisen kautta. Ei ole syytä synkistellä, sillä nyt on vielä hetki, jolloin asia pystytään kääntämään. Paras vinkki lukutaidon tukemiseen ja vahvistamiseen on etsiä ennakkoluulottomasti kirjallisuutta, joka kiinnostaa.
Aikuisena tulisi miettiä, miten voi tarjota omille tai lähipiirin lapsille lukuelämyksiä. Monen ikäiselle lapselle voi lukea myös ääneen. Aikuisten kannattaisi jatkaa ääneen lukemista senkin jälkeen, kun lapsi osaa jo lukea.
Kaikkein tärkein on kuitenkin ensimmäinen vuosi. Jo vauvalle kannattaa lukea. Ja jos kotona on teini, jota lukeminen ei kiinnosta, yrittäisin löytää muuten tarinoita elämästä. Hänen kanssaan voisi harjoittaa medialukutaitoa ja kriittistä lukutaitoa ja olla vain kiinnostunut erilaisista narratiiveista vaikkapa Youtubessa.”
Outi Airaksinen