Auringosta tulevaa UV-säteilyä on kolmenlaista: A-, B- ja C-muotoista. Näistä UV C-säteily jää otsonikerrokseen, mutta UV A ja UV B aiheuttavat ihmiselle monenlaista harmia, kuten ihon palamista ja ennenaikaista vanhenemista. Ne myös edistävät ihosyövän syntymistä, minkä takia auringolta kannattaa suojautua.
Kuinka iso ongelma aurinko on iholle, erityisasiantuntija Anne Höytö STUKista?
”UV-säteily aiheuttaa melanoomaa, mikä on vakavin ihosyöpätyyppi. Siihen sairastuu yli 1 700 suomalaista vuodessa ja kuolee noin 200 suomalaista vuodessa. Okasolusyöpään sairastuu saman verran ja kuolee muutama kymmen henkeä vuodessa. Tyvisolusyöpään sairastuu noin 14 000 ihmistä. Se on hoidettavissa, mutta usein se uusiutuu.
Arvioidaan, että jopa 90 prosenttia ihosyövistä pystyttäisiin estämään riittävällä aurinkosuojautumisella. UV-säteilyllä on haitallisia vaikutuksia myös silmiin. Se aiheuttaa silmän sarveiskalvon tulehdusta eli nk. lumisokeutta. Se voi aiheuttaa myös mykiön samentumia, jotka johtavat harmaakaihiin.”
Eikö auringosta ole ihmiselle myös hyötyä?
”Auringon ansiosta iholla syntyy D-vitamiinia. Se on yleisesti terveydelle varsin hyödyllistä. Lisäksi auringonvalo vaikuttaa mielialaan. Toisaalta D-vitamiinin saamiseen riittää kesällä, jos piipahtaa 15 minuutiksi ulos keskipäivän aikaan. Talvella D-vitamiinia pitää hankkia ravinnosta tai lisäravinteista.”
Mitkä ovat tehokkaimmat tavat suojautua auringolta?
”Tehokkainta on käyttää yhdistelmää varjo, vaate ja voide. Varjossa voi olla jopa 50 prosenttia vähemmän UV-säteilyä kuin suorassa auringonvalossa. Kannattaa myös välttää keskipäivän tunteja, jolloin UV-säteily on voimakkainta.
Kun on ulkona, vaatteet ovat paras keino suojata ihoa. Paljaaksi jäävälle iholle kannattaa levittää aurinkovoidetta, jonka suojakerroin on vähintään 30.”
Onko sillä väliä, millainen vaatetus on?
”Mitä tiiviimpi kangas on, sitä paremmin se suojaa. Tummempi kangas suojaa paremmin kuin vaalea. On olemassa myös UV-suojavaatteita, joiden suojakerroin on testattu ja ilmoitetaan vaatteessa. Ihan tavallinen t-paitakin suojaa. Valkoinen voi vastata suojakerrointa 10‒15, värillisellä voi olla suojakerroin 20‒30. Farkkukankaalla suojakerroin voi olla yli sata.”
Miten aurinkolasien valinnassa tulisi huomioida UV-suoja?
”Valinnassa kannattaa huomioida, että laseissa on UV-suojaus. Yleensä markettilaseissakin on UV-suojaus, mutta saattaa myös olla laseja, joissa suojausta ei ole. Sellaisia ei kannata käyttää.”
Onko auringolta suojautuminen erityisen tärkeää jossain tietyillä alueilla?
”Kyllä, mitä korkeammalle vuoristossa noustaan, sitä voimakkaampaa on UV-säteily. Vesi heijastaa ja vaalea hiekka heijastaa UV-säteilyä ja myös puhdas lumi voimistaa UV-säteilyä.
Kevättalvella Suomessakin, jos käy hiihtelemässä, heijastuksen kanssa UV-säteily voi olla voimakasta. Mitä lähempänä ollaan päiväntasaajaa, sitä voimakkaampaa UV-säteily on.”
Liittyykö auringolta suojautumiseen jotain virheellisiä uskomuksia tai harhaluuloja?
”Ajatus siitä, että pitäisi hankkia pohjarusketus, on ainakin harhaluulo. Vaalealla iholla pohjarusketus vastaa suojakerrointa 2‒3, eli se ei suojaa ihoa palamiselta juuri ollenkaan. Jos lähtee etelään, ei kannata solariumista hakea pohjarusketusta. Varjo, vaate ja voide -yhdistelmä on oikea ratkaisu.
Yleisesti ihmiset eivät ole enää niin rusketushakuisia. Tosin viime kesänä nuorten parissa levisi ilmiö, että nuoret ryntäsivät ottamaan aurinkoa, kun UV-indeksi oli korkeimmillaan. Oikeasti UV-indeksi on tietenkin tarkoitettu siihen, että se kertoo helposti, milloin auringolta kannattaa suojautua. Suojautuminen on tarpeen, kun UV-indeksi on vähintään 3.”
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa UV-säteilyn määrään ja sen riskeihin tulevaisuudessa?
”Ilmastonmuutos saattaa Suomessa lisätä hieman UV-säteilyn määrää. On todennäköistä, että kesällä on vähemmän pilvistä ja enemmän aurinkoisia päiviä. Ja jos on lämpöisempää, ihmiset viettävät vähissä vaatteissa enemmän aikaa ulkona. Altistuminen siis lisääntyy.”
Outi Airaksinen
Kuva: Copilot / Photoshop