Ruoka on kallista, nupisee kansa. Halpuutimme hinnat, mainostaa kauppa. Kysyimme Tilastokeskuksesta, kumpaan suuntaan hinnat ovat kulkeneet.
Inflaatiota mittaavan kuluttajahintaindeksin mukaan elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat ovat kallistuneet 12,4 prosenttia vuodesta 2010. Kun kokonaisindeksi on 9,2 prosenttia, ruokien hintakehitys on tällä vuosikymmenellä ollut aavistuksen muita kustannuksia kiivaampaa.
”Halpuuttaminen kohdentuu melko suppeaan joukkoon hyödykkeitä eli voi tarkoittaa tiettyä juustoa tai maitoa. Hintakeruussamme on niin paljon tuotteita, että muutaman yksittäisen nimikkeen vaikutus jää pieneksi. Samalla lailla kuluttaja käyttäytyy kaupassa: ei jokainen asiakas osta juuri sitä alennettua tuotetta”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen.
Viljatuotteiden hinnat ovat nousseet 9 prosenttia, maitotuotteiden 6 prosenttia. Liha on kallistunut 11 prosenttia, mutta niin tämän kuin muiden tuoteryhmien sisällä on isoja eroja. Einespyörykät ja kananmunat maksavat lähes saman kuin vuonna 2010.
Grillimakkara ja jugurtti edullisempia
Korista löytyy myös halventuneita tuotteita.
”Grillimakkara, jugurttitölkki, raejuusto ja tuorejuusto”, Nieminen poimii esimerkkejä.
Helsinkiläisen ostoskärryn sisältö poikkeaa siitä, mitä asiakas Kainuussa tai Lapissa tavallisesti ostaa. Kattavuuden vuoksi Tilastokeskuksen hintakerääjät ottavat riittävästi tuotteita joka alueelta, ja laskennassa etelässä tapahtunut hinnanmuutos painaa enemmän kuin harvaanasutussa pohjoisessa.
Kurkun tai paprikan kaltaisen tuotteen hinnan rajukaan heilahtelu ei näy piikkinä indeksitasolla, koska kulutus on kuitenkin suhteellisen vähäistä ja kilohinta alhainen.
Enemmän kalaa – ja kalliimpaa
Ravitsemussuositukset neuvovat vähentämään sokerin, suolan ja kovan rasvan käyttöä, syömään vähemmän lihaa ja enemmän kalaa sekä suosimaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Kuluttajahintaindeksi ei anna suoraa vastausta kysymykseen, onko terveellisesti syöminen kallistunut vai halventunut.
Ainakin kalan hinta on ampaissut jyrkästi ylöspäin. Esimerkiksi kala ja äyriäiset ovat kallistuneet keskimäärin 40 prosenttia. Seurannassa on suomalaisen veden viljan lisäksi tuontikalaa, joten maailmanmarkkinahintojen nousu näkyy myös meillä.
Marjat, peruna, vihannekset, juurekset ja sienet maksavat nyt enemmän kuin vuonna 2010. Kaalia, banaaneja, appelsiineja ja päärynöitä saa selvästi edullisemmin. ”Muut tuoreet hedelmät” on 17 prosenttia plussalla. Siihen hintakerääjät valitsevat Tilastokeskuksen kriteerit täyttävän tuotteen, joka kyseisessä myymälässä liikkuu hyvin.
”Eri alueilla on vähän erilainen tarjonta ja kulutus", Nieminen tietää.
Sokerin kulutus laskussa
Luonnonvarakeskuksen (Luke) Suomen maa- ja elintarviketalous -raportin (2017) mukaan suomalainen söi 29 kiloa sokeria vuonna 2015. Kulutus laskee hiljalleen, sillä 1990-luvun alussa lukema oli yli seitsemän kiloa enemmän. Nyt sokeria saa seitsemän prosenttia halvemmalla kuin seitsemän vuotta sitten.
Kulutus- ja valmisteveroja koskevat poliittiset päätökset muokkaavat osaltaan elintarvikkeiden hintoja ja kuluttajien käyttäytymistä. Vuoden 2017 alussa poistui makeisvero.
”Kun hintakeruussa olevan karkkipussin hinta kaupassa putoaa, se vaikuttaa heti makeisten indeksiin, mutta kulutuksen muutosta on liian varhaista arvioida.”
Makeistuotteiden hinta on tällä vuosikymmenellä noussut 27 prosenttia.
Luken raportin mukaan hedelmät ja kasvikset ovat kulutusmenoissa nousseet elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien suurimmaksi tuoteryhmäksi 19,7 prosentin osuudella. Liha ja lihatuotteet ovat kakkosena kintereillä (19,6 %). Kalan ja kalatuotteiden siivu kasvaa hitaasti: 3,7 prosenttia vuonna 1975 ja 4,7 prosenttia vuonna 2015.
Kotitalouksien rahasta entistä pienempi osa kuluu siis ruokaan. Nykyään osuus on alle 15 prosenttia, kun se vielä sodan jälkeen oli 40 prosentin tienoilla.
Lihan nousevat korvaajat?
Yhä useampi arvostaa ruuan eettisyyttä, vastuullisuutta ja alkuperän jäljiteltävyyttä. Kouluissa ja muissa joukkoruokailuissa aterioille on lisätty vihanneksia ja kasviksia. Ilmiö heijastunee myös Tilastokeskuksen lukuihin, vaikka kuluttajahintaindeksi mittaa vain yksityistä kulutusta.
”Nuoret oppivat uusia asioita, ja kun he kasvavat, tavat siirtyvät kotona omaan ruokapöytään. Se mitä oikeasti tapahtuu, näkyy jossain vaiheessa tilastoissa. Trendejä tulee, mutta voi kestää kauan ennen kuin ne näkyvät kokonaiskuvassa. Ruokapuolella isot muutokset ovat hitaita", Nieminen sanoo.
Muodit ovat tuoneet kauppoihin koko joukon uudenlaisia elintarvikkeita: tofua, nyhtökauraa, kookosmaitoa, härkäpapua, chiansiemeniä, kuskusia, kvinoaa, spelttiä ja proteiinirahkaa..
Tilastokeskuksen hyödykekoriin muodikkaat elintarvikkeet sujahtavat viiveellä. Tuoreimpia tulokkaita on esimerkiksi soijajuoma.
"Markkinoille tulleen tuotteen on ensin saatava riittävä jalansija. Indeksiin päästäkseen sen täytyy ylittää promillen raja kokonaiskulutuksessa. Siihen kuluu vähintään 2–5 vuotta."
Pirjo Silveri
