veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

KOTI

Varaudu kotitalon korjauskuluihin – talot ikääntyvät, uutta ei aina nouse tilalle

Varaudu kotitalon korjauskuluihin – talot ikääntyvät, uutta ei aina nouse tilalle
27.4.2022

Asuntojen korjausrakentamisen merkitys lisääntyy parinkymmenen tulevan vuoden aikana. Tämä johtuu siitä, että uudisrakentamisen vuosittainen määrä vähenee eikä rakennuskannan koko juuri kasva, ennustaa Pellervon taloustutkimuksen ja Tampereen yliopiston tutkimus.

Aikavälillä 2022–2050 Suomen asuinrakennuksia pitäisi vuosittain korjata noin 7,8 miljardilla eurolla vuosittain. Koko maassa noin 95 prosenttia korjaustarpeesta on taloudellisesti perusteltua, eli asunnoille on myös kysyntää, toteavat Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ja Tampereen yliopiston tutkijat.

Toistaiseksi asuntojen korjaustilanne on tutkimuksen mukaan melko hyvällä mallilla, kerrotaan raportissa Asuinrakennusten korjaustarve 2020–2050.

”Koko Suomen asuinrakennuskannan tasolla tarkasteltuna tulokset viittaavat siihen, että korjausinvestointien kokonaismäärä vastaa melko hyvin vuotuista korjaustarvetta”, toteaa Antti Kurvinen, tutkijatohtori Tampereen yliopistosta.

Lähivuosina markkinahinnoiltaan edullisilla alueilla tulee eteen yhä enemmän tarvetta asuntojen korjaamiseen. Korjausrakentamisen merkitys on kasvussa siksikin, että uudisrakentamisen määrä vähenee. Kurvinen arvioi, että edullisemmilla alueilla voi olla vaikeaa löytää rahoitusta korjausinvestoinneille. Tähän ongelmaan olisi löydettävä ratkaisumalleja.

”Kunnallisessa päätöksenteossa ja kaavoituksessa olisi tärkeää ymmärtää korjausrakentamisen merkitys ja vanhojen alueiden kehittäminen”, sanoo Kurvinen.

Pientalot kuntoon

Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa asuinrakennusta. Asuinrakennusten kerrosalasta omakoti- ja paritalot muodostavat yli puolet, kerrostalot reilun kolmasosan ja rivitalot noin 10 prosenttia.

Suurin osa teknisestä korjaustarpeesta tulee omakoti- ja rivitaloista. Ainoastaan pääkaupunkiseudulla kerrostalojen korjaustarpeen osuus on suurempi.

”Erityisesti vanhoissa 70–80-luvun omakotitaloissa on paljon korjaustarpeita”, sanoo Kurvinen.

Pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvavilla alueilla koko asuinrakennuskannalle oletetaan olevan kysyntää, joten koko tekninen korjaustarve on myös taloudellisesti perusteltua. Väestöltään tasaisesti kehittyvillä alueilla taloudellisesti perusteltu korjaustarve on niin ikään 95 % teknisestä korjaustarpeesta, supistuvilla alueilla 92 % ja paljon supistuvilla alueilla 85 %.

Kasvavat keskukset

”Kaikille asunnoille ei välttämättä ole kysyntää tulevaisuudessa, joten niiden korjaaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Siksi on tärkeää tietää, miten asuntokysyntä ja -tarjonta kohtaavat tulevaisuudessa eri alueilla”, sanoo Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikkö Janne Huovari.

Tutkijat kehittivät myös mallin korjaustarpeen arvioimiseksi tulevaisuudessa. Perusmallissa asuunrakennuksen pinta- ja kalusteremontit toistuvat 25 vuoden välein, kevyt perusparannus 50 vuoden välein ja raskas perusparannus 100 vuoden kuluttua.

Korjauspaketit ja -syklit

Korjausaste = montako % uudisrakennuksen hinnasta

KT= kerrostalo

PT= pientalo

Korjauspaketti Korjausaste Korjausikä Mitä korjataan
Pinta-ja kalusteremontti

KT: 16 %
PT: 17,5 %

25 v välein Asuntojen pinnat ja kalusteet
Kevyt peruskorjaus

KT: 64 %
PT: 74 %

50 v välein Tilat, talotekniikka,
vaipan kevyt korjaus
Raskas peruskorjaus KT: 82 %
PT: 91 %
100 v välein Tilat, talotekniikka,
vaipan raskas korjaus

Lähde: PTT 27.4.2022 

Satu Alavalkama 

Tutustu tutkimukseen Asuinrakennusten korjaustarve 2020–2050 

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti