Miten heikkokuntoiset kodit, koulut ja muut rakennukset saataisiin energiatehokkaiksi ja vähähiilisiksi vuoteen 2050 mennessä? Remppa-hanke selvittää muun muassa rahoitusratkaisuja.
Suomen rakennuksissa on korjausvelkaa noin kymmenesosa koko rakennuskannan arvosta. Korjausvelan määrä on noin 46 miljardia euroa, kertoo kestävän kehityksen asiantuntijayhtiö Motiva.
Summan suuruutta voi havainnollistaa esimerkiksi miettimällä, että Suomen valtion vuosibudjetti on 55,5 miljardia euroa kuluvana vuonna. Miten tällainen määrä huonokuntoisia rakennuksia saataisiin peruskorjattua energiatehokkaiksi ja vähähiilisiksi? Vuonna 2018 päivitetty rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää EU:n jäsenmailta kansallista pitkän aikavälin suunnitelmaa.
Suunnitelman laatimiseksi on käynnistetty Remppa-niminen hanke, johon osallistuvat muun muassa ympäristöministeriö, Motiva ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Hankkeen työpajat kokoontuvat Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa.
Houkutellaanko asuntojen ja kiinteistöjen omistajia remonttiprojekteihin kepillä vai porkkanalla?
”Emme ole luomassa mitään pakotteita, vaan käytännöllisiä työkaluja korjaushankkeiden avuksi. Jo nyt on olemassa esimerkiksi hyviä oppaita siitä, miten minkäkin tyyppiset rakennukset kannattaisi korjata,” sanoo Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriön yli-insinööri.
Entä miten peruskorjaukseen liittyvät rahoitusongelmat voisi ratkaista?
Motivan johtava asiantuntija Harri Heinaro muistuttaa, että peruskorjaus tuo yleensä säästöä asumiskuluihin, kun energian kulutus vähenee. Remppa-hankkeessa pohditaan myös kiinteistöille sopivia rahoitusratkaisuja.
”Olemme jo olleet yhteyksissä rahoitusalan edustajiin ja siellä on kiinnostusta yhteistyöhön.”
Peruskorjausstrategia vuoteen 2050 asti
Remppa-hankkeen strategiatyössä luodaan yleiskatsaus Suomen rakennuskannasta, kartoitetaan kustannustehokkaat korjaustoimenpiteet ja niiden rahoitus sekä pitkälle meneviä perusparannuksia edistävät politiikat ja toimenpiteet. Strategiassa myös arvioidaan odotettu energiansäästö, päästövähennykset sekä muut vaikutukset.
Aiempaan peruskorjausstrategiaan verrattuna esitetään, mikä osuus eri rakennustyypeistä on korjattu vuonna 2020 ja laaditaan tavoitteet vanhojen rakennusten energiatehokkuudelle sekä kehitetään indikaattorit ja mittaustapa vuosille 2030, 2040, 2050.
Strategiassa huomiodaan erityisesti kuntien ja valtion käytössä olevat rakennukset, eniten energiaa kuluttavat rakennukset sekä heikoimmassa asemassa olevat kotitaloudet. Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia tulee toimittaa EU:lle maaliskuussa 2020.
Työpajoista ja muista tilaisuuksista löytyy tietoa Motivan verkkosivuilta.
Satu Alavalkama
