Suomalaisen Työn Liiton tilaama Sinivalkoinen jalanjälki -mökkitutkimus kertoo, että mökkikulttuuri on muuttumassa. Mikä oli tutkimuksen keskeinen viesti, projektipäällikkö Merja Mantila Suomalaisen Työn Liitosta?
”Suomalaisten haaveissa on yhä useammin vapaa-ajan asunto tai pienehkö omakotitalo perinteisen kesämökin sijaan. Mökkikulttuurin muutokset näkyvät paineina mökkien parempaan varustelutasoon.
Mökki ei ole nykyisin vain kesänvieton paikka, vaan se on yhä useammalle vapaa-ajan asunto, jossa halutaan viettää vapaa-aikaa ympäri vuoden. Tämä asettaa runsaasti vaatimuksia mökkien varustelutasolle.
Yli puolet suomalaisista mökeistä on rakennettu 1970-luvulla tai aiemmin. Mökeissä on merkittävää kansallisuusvarallisuutta, josta pitää huolehtia.
Mökkeily on tärkeää paikallisilla palveluille ja maaseudun elävöittämiselle. 60 000 työpaikkaa riippuu mökkeilystä, ja jokainen suomalainen voi vaikuttaa työpaikkoihin valitsemalla ostaessaan suomalaista työtä.”
Mitä mökkien varustelutasolta nykyisin vaaditaan?
”Sähkö ja takka on lähes kaikissa mökeissä. Suomalaiset haluavat yhä paremmin varustettuja mökkejä. Suurimmat toiveet liittyvät juoksevaan veteen, suihkuun ja sisä-wc:hen.”
Kuinka paljon suomalaiset ovat tutkimuksen mukaan valmiita maksamaan mökistä tai vapaa-ajan asunnosta?
”Vaikka mökeiltä halutaan yhä parempaa varustelutasoa, mökeistä ollaan valmiita maksamaan alle 100 000 euroa.”
Kuinka lyhyttä välimatkaa kotoa mökille tai vapaa-ajan asunnolle toivotaan?
”Tätä ei selvitetty tutkimuksessa. Siinä kysyttiin matkaa mökille. Noin puolella mökin omistajista matka mökille on alle 100 kilometriä. Keskimäärin matka mökille on noin 120 kilometriä.
Onko vesistön läheisyys mökille myös yhä tärkeämpi vaatimus?
”Suomalainen haluaa mökin järven, meren tai muun vesistön rannalta.”
Moni suomalainen mökki on varustelutasoltaan melko vaatimaton. Kannattaako näitä remontoida esimerkiksi mahdollista myyntiä silmälläpitäen?
”Mökkeily tuntuu kiinnostavan suomalaisia. Tutkimuksen perusteella voi todeta, että mökkejä kannattaa remontoida ja tehdä etenkin juoksevaan veteen liittyviä parannuksia.”
Riitta Rimmi