veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

KOTI

Mitä näit luonnossa?

Mitä näit luonnossa?
19.4.2017

Luontohavaintoja kannattaa tallentaa ruutuvihon lisäksi myös verkkoon. Kansalaishavainnot auttavat niin tulvaennusteissa kuin karttojen ylläpidossakin.

Lunta lähes metri. Jäät lähtivät. Kevään ensimmäinen mustarastas. Moni meistä kirjaa luontohavaintoja muistiin. On mukava vertailla, miten kevään tulo on aikaistunut tai tarkistaa mikä olikaan se vuosi, kun lunta piti käydä pudottamassa katolta jo helmikuussa.

Vesistöjen tilan lisäksi kansalaishavaintoja kerätään niin linnuista, petoeläimistä, perhosista kuin maastokohteistakin. Kuva: Mikko Karjalainen/Vastavalo

Suomessa on pitkät perinteet luontohavaintojen kirjaamisesta. Esimerkiksi Tornionjoen jäiden lähtö tunnetaan vuodesta 1693. Paljon on silti vesistöjä ja mäkirinteitä, joista ei ole merkintöjä – ainakaan tutkijoiden tai viranomaisten tiedossa.

Suomen ympäristökeskus (Syke) kehittää uusia tapoja kansalaisten tekemien ympäristöhavaintojen hyödyntämiseksi. Jo muutama vuosi sitten valmistui Järviwiki-verkkopalvelu erityisesti järvien levätietojen keräämiseen. Sittemmin mukaan on otettu myös rannikon merialueet. Tänä talvena Syke on avannut yhdessä Luonto-Liiton kanssa Talviseuranta-palvelun, johon voi ilmoittaa lumi- ja jäätietojen lisäksi näkö- ja jälkihavaintoja talvella liikkuvista eläimistä.  

Havaintolähetti kulkee mukana

Uusin ja helppokäyttöisin tapa ilmoittaa luontohavaintoja on Järviwikistä jatkokehitetty Havaintolähetti, jota Talviseurannassakin käytetään. Havaintolähetti on erityisesti älypuhelimille suunniteltu verkkosivusto, joka toimii kaikissa puhelinmalleissa, ja jolla voi lähettää havaintoja myös ilman rekisteröitymistä. Rekisteröityminen kannattaa, jos haluaa seurata omia merkintöjään jälkikäteen tai ilmoittaa havaintoja tietyltä paikalta säännöllisesti.

Havaintopaikan voi hakea puhelimen tai kannettavan tietokoneen ruudulta aukeavalta kartalta, tai antaa puhelimen GPS:n hakea oma senhetkinen sijainti. Kun paikka on valittu, ruudulla aukeaa havaintovaihtoehtoina näin talvella jäätilanne, lumitilanne, pintaveden lämpötila sekä veden korkeus- ja sameustiedot. Vapaamuotoisesti voi ilmoittaa muitakin havaintoja. Kirjautuneet käyttäjät voivat liittää havaintoihin valokuvan.

Syke seuraa lumitilannetta viranomaishavainnoin ja satelliittikuvista, mutta esimerkiksi lumen pinnan koostumusta on vaikea havaita luotettavasti muuten kuin ihmissilmin paikan päällä.

”Kansalaisten tekemät havainnot ovat meille todella tärkeitä muun muassa kevään tulvaennusteiden tekemisessä. Mitä tarkemmin tiedämme talven lumikuorman, sitä tarkempia tulvaennusteita pystymme kevättalvella laatimaan”, kertoo Järvi- ja meriwiki-palvelusta vastaava Matti Lindholm Suomen ympäristökeskuksesta.

Lindholm jää pohtimaan, olisiko tärkeämpää saada enemmän havaintoja isoilta tunnetuilta valuma-alueilta vai pieniltä syrjäseuduilta.

”Molemmat ovat tärkeitä. Mitä enemmän havaintoja meillä on tietyltä alueelta, sen luotettavampia ennusteita voimme tehdä. Toisaalta on tärkeää saada tietoja myös sellaisilta alueilta, mistä havaintoja ei ole kenties koskaan ennen tehty.” 

Mittalaite ämpärinkannesta

Limnologien havaintolaitteet esimerkiksi veden sameuden tutkimiseen maksavat usein tuhansia euroja. Jokamiehen ja -naisen mittalaitteiden rakentaminen onnistuu kuitenkin muutamalla eurolla.

Mittalaitteen rakentamiseen tarvitaan valkoinen ämpärinkansi, muutama metri narua ja tiiliskivi tai hiekalla täytetty mehukanisteri kannen alle painoksi. Laite lasketaan veneestä niin syvälle, että ämpärinkansi juuri ja juuri häviää näkyvistä. Sitten vain lasketaan, montako metriä köyttä pinnan alle upposi. Lindholm tekee tällaisia mittauksia omalla mökillään lasten kanssa, ja se on lapsista aina yhtä jännittävää!

Lumikuormaa taas voi mitata ilmastointiputken pätkästä tehdyllä lumipuntarilla. Putki työnnetään kohtisuoraan hankeen niin, että sillä saadaan noukittua näyte koko lumikerroksesta. Näyte ravistellaan esimerkiksi muovipussiin, jossa se on helppo punnita. Lumikuorma saadaan jakamalla näytteen paino putken päädyn pinta-alalla. Havaintolähetti laskee lumikuorman suoraan putken halkaisijasta. Tietoa voi käyttää myös oman katon luomikuorman määrittämiseen. 

Kaikki tieto hyödynnetään

Järvi-meriwikiin tallennettuja tietoja voi käydä katsomassa kuka tahansa. Palvelulla on kesällä noin 40 000 ja talvella noin 10 000 kävijää viikossa.

Havaintoja on tähän asti tehnyt muutama sata innokasta levätilanteen seuraajaa. Määrä saattaa tuntua pieneltä, kun tietää, kuinka paljon mökkiläisiä ja luontoharrastajia Suomessa on. Suomen ympäristökeskuksen tutkijat kuitenkin korostavat, että tärkeintä ei ole tähän asti ollut mahdollisimman suuri määrä havaintoja, vaan sen varmistaminen, että verkkopalvelu pelaa ja kaikki havainnot saadaan käyttöön.

Syke on erikseen testannut sinilevähavaintojen oikeellisuutta. Kävi ilmi, että havainnoitsijat tunnistivat sinilevän erittäin hyvin. Enemmän vaihtelua oli siinä, pidettiinkö levämäärää vähäisenä, runsaana vai erittäin runsaana. 

Historiatiedoista paljon hyötyä 

Jos luontohavaintoja on kertynyt ruutuvihkoon tai mökkipäiväkirjoihin pitkältä ajalta, nekin voi siirtää Havaintolähettiin. Syke sai hiljattain kattavat havainnot jäiden lähdöstä pieneltä kuusamolaiselta järveltä vuodesta 1958 alkaen. Paikallisen kalastajan kirjaamat tiedot ovat arvokas aineisto tutkittaessa kevään aikaistumista.

Vesistöjen tilan lisäksi kansalaishavaintoja kerätään niin linnuista, petoeläimistä, perhosista kuin maastokohteistakin. Esimerkiksi riista- ja lintuhavainnot ovat aina hoituneet pääosin vapaaehtoisvoimin. Uutta ovat työvälineet, jotka kulkevat nyt lähes jokaisen taskussa. Älypuhelin toimii yhä useammassa niemessä ja notkossa, mikä mahdollistaa havaintojen kirjaamisen paikan päällä.

Pönttöbongauksella tietoa linnuista

Ilmastonmuutoksesta saadaan tietoa myös lintujen levinneisyyksiä seuraamalla. Lintubongaus on tosin etenkin kesällä melko haastava harrastus, jos havaintoja aikoo kirjata muuten kuin omaksi iloksi. Lintulajeja on havaittu Suomessa noin 475.  Havaintoja kirjataan Birdlife Suomen Tiira-tietokantaan noin miljoona vuodessa.

Meillä punatulkkuja ikkunan läpi ihastelevillakin on mahdollisuus kantaa kortemme kekoon. Birdlife Suomen talvisessa Pihabongaus-tapahtumassa tarkkailtiin tammikuun viimeisenä viikonloppuna tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla tutulla paikalla. Kesällä järjestettävässä Pönttöbongauksessa kohteena ovat pihan pöntöt ja niiden asukkaat. 

”Sekä talvisella pihalla että pihapöntöissä kesällä viihtyviä lajeja on niin vähän, ettei virheitä tarvitse juurikaan pelätä”, kannustaa Birdlife Suomen tutkimus- ja suojelujohtaja Teemu Lehtiniemi.

Viime talven Pihabongauksessa lintuja tarkkaili 18 000 ihmistä yli 12 000 pihalla. Pönttöbongauksessa kirjattiin ylös noin 35 000 pöntön asukastilanne. Säännöllisyyden ja suuren osallistujamäärän ansiosta näin saadaan hyödyllistä tietoa monien lintulajien kannanvaihteluista. Esimerkiksi Pihabongauksesta saatu tieto harmaapäätikkojen runsastumisesta ja leviämisestä pohjoista kohti kertoo ilmaston lämpenemisestä.

Bongaustapahtumien aikana tehdyt havainnot voi ilmoittaa Birdlife Suomelle sähköisesti tai postikortilla. Ohjeet ja yhteystiedot löytyvät järjestön verkkosivuilta.

Polut kartalle 

Myös Maanmittauslaitos on aloittamassa kansalaishavaintojen järjestelmällisen keruun osana Kansallista maastotietokantahankettaan.

Tarkoituksena on testata, voidaanko kansalaishavainnoin kerätä tietoa, joka parantaa karttojen pohjalla olevan maastotietokannan ajantasaisuutta ja laatua. Mikäli tässä onnistutaan, pienentää se maastotietojen keruun kustannuksia. Esimerkiksi poluista toivotaan ajantasaista tietoa ulkoilijoilta ja retkeilijöiltä.

Kokeilua varten on kehitteillä verkkopalvelu, jonka on tarkoitus avautua kevään aikana Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla.

Katri Isotalo

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.