veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

KOTI

Kodinkone liian halpa korjattavaksi

Kodinkone liian halpa korjattavaksi
8.4.2016

Vaikka omistaja haluaisi korjauttaa rikkoutuneen kodinkoneensa, vakuutusyhtiö ei välttämättä maksa korjauskuluja. Uuden ostaminen tulee sille usein halvemmaksi.

Astianpesukone

Jääkaappi-pakastimesta alkoi kuulua outoa hurinaa eikä se enää kylmennyt kunnolla. Kotivakuutus oli kunnossa, joten laitteen omistaja Eeva soitti vakuutusyhtiöön. Sieltä neuvottiin tilaamaan korjaaja.

Korjaaja hädin tuskin vilkaisi konetta. Istahti vain pöydän ääreen ja rupesi täyttämään kaavaketta vakuutusyhtiölle: oli hankittava uusi kone.

Eevasta olisi ollut vaivattominta korjauttaa laite, joka sitä paitsi oli vasta kolmen vuoden ikäinen. Nyt kiireisen perheenäidin piti lähteä ostoksille ja järjestää vielä entinen kone pois. Ympäristöasiatkin askarruttivat. Uudehko jääkaappi-pakastin kuormittaisi pian luontoa kaatopaikalla. Eevaa ihmetytti. Minkälainen kone kannattaisi korjauttaa – vai eikö maailmassa enää korjattaisi mitään?

Kotivakuutukseen sisältyvä irtaimistovakuutus hyödyttää eniten, kun vahinko tulee uudelle laitteelle. Kallis laite kannattaa usein myös korjauttaa – halpaa ei juuri koskaan.

”Yhtiö saa vakuutusehtojen mukaan valita sille edullisimman korvaustavan. Korjaaminen saattaa hyvinkin käydä kalliimmaksi kuin uuden tavaran hankkiminen”, kertoo FINEn vakuutus- ja rahoitusneuvonnan asiantuntija Hanna Salo

Vahingon suuruus ratkaisee, mitä tehdään

Korvaussummaa määriteltäessä lasketaan ensin vahingon määrä. Katsotaan, paljonko vastaava laite maksaa sillä hetkellä uutena. Jälleenhankintahinnasta vähennetään vakuutussopimuksessa määritellyt ikävähennykset sekä omavastuu. Jäljelle jäävä summa on katto, jota suurempaa korvausta vakuutusyhtiö ei asiakkaalle maksa.

Vakuutusehdoissa ensisijaisena vaihtoehtona mainitaan yleensä korjaaminen. Siihen todennäköisesti päädytäänkin, jos korjauskustannukset alittavat vahingon määrän. Mikäli kaksi vuotta vanhasta, 900 euron koneesta selvittäisiin 180 euron korjauksella, asiakas maksaisi laskusta omavastuun ja yhtiö loput.

Yhtiön ei myöskään tarvitse maksaa korjaamisesta enempää kuin vahingon määrä. Jos asiakas ehdottomasti haluaa korjauttaa laitteen, hän maksaa itse yli menevän osuuden.

Esimerkkimme Eevan jääkaappi-pakastin oli markkinoiden edullisimpia malleja. Sen korjaaminen olisi maksanut enemmän kuin uusi laite, joten taloudellisesti järkevintä oli marssia kauppaan vakuutusyhtiön maksaman korvaussumman avustamana. 

Ikävähennysten laskutapa vaihtelee

Ikävähennys tarkoittaa prosenttiosuutta, joka vähennetään laitteen hinnasta kultakin käyttövuodelta. Kodinkoneista vähennys on yhtiöstä riippuen yleensä 7-10 prosenttia, mutta kännyköistä ja muista tietotekniikkalaitteista korkeampi, esimerkiksi 25 prosenttia.

Tapa laskea ikävähennykset vaihtelee eri yhtiöissä ja jopa laitteesta riippuen. Kaikissa vakuutuksissa vähennystä ei tehdä vielä käyttöönottovuodelta. Toisissa taas vahinkovuosi jätetään huomioimatta.

”Useimmiten vähennykset lasketaan väliin jääviltä täysiltä kalenterivuosilta”, Hanna Salo kiteyttää.

Korvaus matkapuhelimesta voitaisiin määritellä näin:

Puhelin on hankittu 2013 ja se menee rikki tänä vuonna. Vakuutusehdoissa mainitaan, että käyttöönottovuodelta ja vahinkovuodelta jätetään vähennykset tekemättä, joten kaksi täyttä vuotta otetaan mukaan. Korvaussummasta vähennetään siis 2 x 25 prosenttia eli 50 prosenttia sekä omavastuu.

Koska vakuutusehdoissa käytetään nimenomaan kalenterivuosia, ikävähennykset tehdään joskus aikaisemmin kuin luulisi:

Oletetaan, että ikävähennystä ei tehdä käyttöönottovuodelta, mutta vahinkovuodelta kyllä. Kun joululahjapuhelin menee tammikuussa rikki, vähennetään laitteen hinnasta jo yhden vuoden ikävähennys. Tosielämässä puhelin on vain kuukauden ikäinen, mutta kalenterivuosi ratkaisee. Asiakasta kirpaisee.

Elektroniikan hinta laskee nopeasti

Hanna Salo neuvookin vertailemaan vakuutusehtoja jo ennakolta ja pohtimaan, mitkä niistä sopivat omaan tilanteeseen.

”Jos on juuri ostanut kalliin television ja pelkää, että se menee rikki, kannattaa katsoa, mistä yhtiöstä saa parhaan turvan.”

Usein juuri televisiot ja muu elektroniikka askarruttavat FINEstä neuvoa kysyviä asiakkaita. Soittaja on itse maksanut televisiosta pari vuotta aiemmin 3 000 euroa, mutta vakuutusyhtiön mukaan sen on vain 1 900 euron arvoinen. Elektroniikkalaitteet kehittyvät nopeasti ja vanhan teknologian hinta laskee.

”Ero on helposti suuri. Tämän hetken hinta kuitenkin ratkaisee, koska sillä saa tilalle ominaisuuksiltaan rikkoutunutta vastaavan, toimivan laitteen.”

Toinen kysymyksiä herättävä asia on ikävähennysprosenttien laskutapa. Ne vähennetään suoraan laitteen hinnasta eikä niitä lasketa vuotuisina poistoina jäännösarvosta. Jos siis vähennystä tulee kymmenen prosenttia vuodessa kolmen vuoden ajalta, lasketaan kerralla kolme kertaa kymmenen. 

Joskus tarjotaan laite, usein korvataan rahalla

Uuden laitteen hankinnassa vakuutusyhtiöt käyttävät kahta eri menetelmää. Asiakkaan kanssa voidaan valita jonkin ison myymäläketjun tarjonnasta vastaava, markkinahintainen tuote, jonka perusteella korvaussumma lasketaan. Internetin ansiosta valinta sujuu sukkelasti, kun kumpikin voi selata valikoimia yhtä aikaa.

Perinteisesti yhtiöillä on ollut myös hankintapalvelu eli sopimuksia tiettyjen tavarantoimittajien kanssa, joilta ne isona asiakkaana saavat tavaran markkinahintaa edullisemmin. Vakuutusyhtiö voi velvoittaa asiakkaan hakemaan uuden laitteen hankintapalvelusta.

Jos asiakas ei halua niin tehdä, yhtiöllä on silti oikeus laskea korvaussumma niin, että se perustuu sopimuskumppanin sille tarjoamaan edulliseen hintaan.

Ainakin Lähitapiolalla hankintapalvelu on yhä, mutta aina sitä ei käytetä. Riippuu tapauksesta, mikä on yhtiölle kulloinkin edullisin tapa korvata. Kokonaiskustannuksiin vaikuttaa myös se, kuinka nopeasti asia saadaan hoidettua ja minkälaisia selvityksiä tarvitaan

”Ylivoimaisesti suurimman osan vahingoista korvaamme rahalla. Todellinen markkinahinta toimii hyvin korvausten perusteena”, korvauspäällikkö Jussi Korpelainen sanoo.

Yhteistyökumppaneiden puoleen yhtiö kääntyy välillä selvittäessään, mikä uusi laite vastaa parhaiten rikkoutunutta. Esimerkiksi neljä vuotta vanhan plasmatelevision korvaaminen voi aiheuttaa päänsärkyä, kun ominaisuuksia tulee koko ajan lisää.

Vakuutusyhtiö If on luopunut hankintapalvelusta kokonaan. Yhtiössä ajatellaan, että kun korvaus maksetaan rahana, asiakas voi käyttää sen niin kuin haluaa.

”Tapa on hankintapalvelua nopeampi ja vaivattomampi.  Moni haluaa sitä paitsi asioida tietyssä oman paikkakuntansa kaupassa”, toteaa korvausjohtaja Juha T. Virtanen

”Asiakas voi korjauttaa rikkoutuneen laitteen, mutta vakuutusyhtiöllä ei ole velvollisuutta maksaa korjauksesta enempää kuin uuden tavaran hankinnasta”, sanoo Finen Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan asiantuntija Hanna Salo.

Ei aina ikävähennyksiä

Ikävähennyksiä sovelletaan vain esineisiin, joille vakuutusehdoissa on määritelty erikseen ikävähennystaulukot. Ne koskevat yleensä kodinkoneita ja elektroniikkaa.

Muun irtaimiston vahingonkorvaukset lasketaan suoraan jälleenhankinta-arvon mukaan. Se tarkoittaa uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan esineen hintaa.

Jos omaisuuden arvo on esimerkiksi iän tai kulumisen vuoksi laskenut yli 50 prosenttia jälleenhankinta-arvosta, määritellään korvaus esineen päivän arvon mukaan. Se taas tarkoittaa esineen todellista arvoa juuri ennen vahinkoa. Käytännössä vakuutusyhtiö katsoo, mitä vastaavasta tavarasta on maksettu vaikkapa internetin huutokauppapalveluissa.

Korvaussumma saadaan, kun jälleenhankintahinnasta tai päivän arvosta vähennetään sopimuksen mukainen omavastuu. 

Hanna Lehto-Isokoski

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.