Moni suomalainen haluaisi antaa testamentilla ainakin osan omaisuudestaan hyväntekeväisyyteen kuolemansa jälkeen, mutta jarruna on usein tiedon puute. Vuoden alusta alkaneella Hyvä testamentti -kampanjalla pyritään saamaan tähän muutosta.
Suomalaiset ovat ylipäätään laiskoja tekemään testamenttia: noin 10 prosenttia on tehnyt testamentin, kun Ruotsissa sen tekee noin joka viides.
”Testamentin tekemiseen liittyy paljon myyttejä ja moni kokee, ettei saa asiasta riittävästi tietoa”, sanoo Hyvä testamentti -kampanjan koordinaattori ja Vastuullinen lahjoittaminen-yhdistyksen pääsihteeri Pia Tornikoski.
Myös hyväntekeväisyysjärjestöjen hyväksi tehdyt testamentit ovat Suomessa vielä harvinaisia. Taloustutkimuksen vuonna 2014 tekemän selvityksen mukaan vain noin prosentti suomalaisista mainitsee testamentin tekemisen järjestön hyväksi mieluisaksi tukemisen muodoksi.
Enimmäkseen suomalaiset antavatkin Tornikosken mukaan elinaikanaan kertalahjoituksia sekä kuukausilahjoituksia ja jäsenmaksuja, jotka ovat järjestöille suurin yksityisrahoituksen lähde.
”Testamenttilahjoituksina tulee vuosittain kymmenisen prosenttia järjestöjen yksityisrahoituksesta, kymmeniä miljoonia euroja”, Tornikoski laskee.
Tornikoski uskoo silti, että tulevaisuudessa myös testamenteilla määrätään yhä useammin ainakin osa omaisuudesta hyväntekeväisyyteen ja niistä tulee yhä merkittävämpi järjestöjen toiminnan tulonlähde.
Tyypillistä suomalaisille on myös, että moni ei halua kertoa edes läheisilleen tehneensä testamenttia jonkin järjestön hyväksi. ”Haluaisin että trendi Suomessa olisi se, että emme olisi niin nöyriä ja vaatimattomia kertomaan, jos tuemme esimerkiksi jotakin järjestöä. Toivon että antamisen kulttuurista tehtäisiin näkyvää ja oltaisiin reilusti sen asian puolesta, joka koetaan tärkeäksi ja läheiseksi”, Tornikoski huomauttaa.
Kun tekee testamentin hyväntekeväisyydelle, siitä olisi Tornikosken mukaan hyvä kertoa ainakin jollekin läheiselle jo siitä syystä, että perinnönjaossa vältyttäisiin mahdollisilta riidoilta.
Kampanjalla jaetaan tietoa
Tammikuussa alkaneella Hyvä testamentti -kampanjalla pyritään jakamaan tietoa testamentin tekemisestä sekä tutustuttamaan suomalaisia kansalaisjärjestöjen toimintaan. Kampanja toimii verkossa osoitteessa www.hyvatestamentti.fi ja sieltä löytyy myös eri tahojen yhteystietoja. Kampanjassa on mukana 15 kansalaisjärjestöä.
Kampanjalla on ollut hyvä vastaanotto: tähän mennessä verkkosivuilla on ollut jo noin 11 000 kävijää. Lisäksi kampanjan lakimiehelle, asianajaja, varatuomari Piia Jeremejeffille tuli aktiivisimpana kampanja-aikana 1-3 yhteydenottoa päivittäin ja Tornikoskelle puolestaan viitisen yhteydenottoa viikossa.
”Pitkälti olemme käyneet ihmisten kanssa keskusteluja siitä, miten elämä jatkuu heidän kuolemansa jälkeen”, Tornikoski sanoo.
Kampanja on tuottanut jo konkreettistakin tulosta. ”Kampanjaan osallistuvien järjestöjen lakimiehet ja kampanjan oma lakiasiantuntija ovat tähän mennessä kirjoittaneet reilut kymmenen testamenttia, joissa järjestö on edunsaajana”, Tornikoski kertoo.
Hyvä testamentti -kampanja jatkuu ainakin vuoden 2016 kevääseen. Tornikosken mukaan siitä saatetaan ehkä tehdä pysyvä. ”Vuoden lopulla järjestöt tekevät päätöksen, millä tavalla kampanjaa jatketaan. Esimeriksi Britanniassa tällainen kampanja on ollut jo kymmenisen vuotta ja on nyt siellä pysyvänä palveluna. Kansalaiset eli testamentin tekijät sekä lakiasiaintoimistot ovat katsoneet sen hyödylliseksi”, Tornikoski kertoo.
Kampanjan verkkosivuilta löytyy tietoa muun muassa perimysjärjestyksestä, lapsen ja puolison perimysoikeudesta. ”Lisäksi testamenttilahjoittamisesta yleishyödylliselle yhteisölle on tietoa mm. siitä, että järjestön ei tarvitse maksaa testamentilla saamastaan omaisuudesta perintöveroa”, Tornikoski sanoo.
Tietoa kampanjan verkkosivuilta on myös siitä, mitä hyvää testamenteilla on saatu aikaiseksi ja miksi niitä tarvitaan myös tulevaisuudessa järjestöjen työn turvaamiseksi.
Keskustelut mahdollisen testamentin tekijän kanssa ovat Tornikosken mukaan erittäin tärkeitä ja yleensä herkin vaihe. ”Testamentin tekijän kohtaamiseen pitää olla hyvät välineet, ja hänelle pitää myös antaa aikaa ja tietoa. Lisäksi on hyvä muistaa, että testamenttia voi myös muuttaa.”
Pienikin lahjoitus on tärkeä
Testamenttia miettivän ei tarvitse testamentilla antaa koko omaisuuttaan tai suurta osaa siitä hyväntekeväisyyteen, vaan jokainen pienikin osa omaisuudesta on järjestöille tärkeä. ”Kampanjassakin tähdennetään, että lahjoita hippunen hyväksi. Osakin omaisuudestasi on tärkeää hyvään työhön”, Tornikoski tähdentää.
Suomalaisille testamentin tekijöille on tyypillistä, että monet haluavat jakaa lahjoituksiaan. ”Usein testamenteissa on kaksi tai kolme järjestöä edunsaajina”, Tornikoski sanoo.
Testamenttien sisältö myös vaihtelee melkoisesti. ”Testamentin tekijä on esimerkiksi valinnut tietyn esineen, jonka hän on kokenut tärkeäksi. Testamentata voi vaikkapa pianon tai taulun, metsäpalstan tai kesämökin, josta halutaan esimerkiksi lastenkodin lapsien kesäpaikka”, Tornikoski luettelee.
Jos testamentin tekijä testamenttaa irtaimistoaan, järjestöt voivat Tornikosken mukaan järjestää hyväntekeväisyyshuutokauppoja tai kirpputoreja. Näin esine- ja irtaimistolahjoituksetkin saadaan hyödynnettyä.
Lakimiehen apua järkevä käyttää
Suurinta tiedon tarve testamentin teossa on Tornikosken mukaan niillä, joilla ei ole omia lapsia eli rintaperillisiä. Tiedon puutetta on esimerkiksi siinä, että ei tiedetä tarkkaan, miten mahdollisen puolison asema turvataan.
”Ne joilla ei ole rintaperillisiä, myös miettivät, mitä omaisuudelle tapahtuu kuoleman jälkeen ja
pohtivat hyvinkin tarkkaan millä tavalla se on järkevä jakaa. Ajatellaan investointimaisesti, miten omaisuudesta tulee paras hyöty sekä parhaita vaikutuksia myös hyväntekeväisyyteen”, Tornikoski sanoo.
Kun suunnittelee testamentin kirjoittamista, Tornikoski suosittelee käyttämään lakiasiantuntijan apua. ”Monilla isommilla järjestöillä on myös omia lakimiehiä, jotka auttavat testamentin teossa. Jos lahjoittajalla ei ole lähisukulaisia, voi järjestön kanssa sopia jopa hautajaisjärjestelyistä.”
Minne lahjoittaa?
Testamentilla voi lahjoittaa omaisuuttaan lukuisille järjestöille ja yhdistyksille, säätiöille, rahastoille, Suomen akatemialle, yliopistoille ja korkeakouluille sekä monille muille opinahjoille.
Myös useilla kansainvälisillä järjestöillä on toimintaa Suomessa, jotka ottavat lahjoituksia vastaan: esimerkiksi Suomen Punainen Risti ja Unicef.
Suomessa toimii myös erityinen varainhankintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen yhteistyöverkosto Vastuullinen Lahjoittaminen ry. Se jäsenjärjestöjä ovat: Amnesty International Suomen osasto ry, Centrum Balticum -säätiö, Saaristomeren Suojelurahasto, Crisis Management Initiative, Eläinsuojeluliitto Animalia ry, Fida International ry, Greenpeace Pohjola ry, Helsinki Missio ry, Kirkon Ulkomaanavun Säätiö, Kuurojen Liitto ry, Kynnys ry, Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry, Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe ry, Natur och Miljö, Patmos Lähetyssäätiö, Pelastakaa Lapset ry, Plan Suomi Säätiö, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö, Sairaalaklovnit ry, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Solidaarisuus, SOS-lapsikyläsäätiö, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ry, Suomen lasten ja nuorten säätiö, Suomen Luonnonsuojeluliitto, Suomen Lähetysseura, Suomen Meripelastusseura ry, Suomen Merimieskirkko ry, Suomen Pakolaisapu, Suomen Pipliaseura, Suomen Setlementtiliitto, Suomen Sydänliitto ry, Suomen UN Women - Finlands UN Women ry, Suomen World Vision ry, Sylva ry, Syöpäsäätiö, Taksvärkki ry, Tuomasyhteisö, UFF U-landshjälp från Folk till Folk Finland rf, Väestöliitto ry, WWF (Maailman luonnonsäätiö), Yhteisvastuu/Kirkkopalvelut ry, Zonta International Piiri 20 ry.
Kesäkuun Taloustaidossa kerrotaan rintaperillisen asemasta testamentissa artikkelissa Rintaperilliset etusijalla. Lehti on luettavissa näköislehtenä tai tabletilla. Lehtien lukeminen edellyttää rekisteröitymistä Veronmaksajien verkkopalvelun käyttäjäksi.
Riitta Rimmi