Aurinkolämpö- ja aurinkosähkö yleistyvät pientaloissa. Aurinkovoima täydentää muita energiamuotoja ja säästää luontoa. Parhaimmillaan se on myös tuottava investointi.
Harmaana talven pakkaspäivänä ei uskoisi, että jokainen Suomen neliömetri vastaanottaa vuoden mittaan keskimäärin 1 000 kilowattitunnin edestä auringon säteilyä. Saamme Lappia myöten aurinkoenergiaa niin paljon, että sitä kannattaa hyödyntää. Eteläisin Suomi saa lähes yhtä paljon aurinkoa kuin Saksan pohjoisosa. Suomi on silti aurinkoenergian hyödyntäjänä Ruotsin ja Saksan jäljessä.
Aurinkoenergian saanti vaihtelee paikkakunnan, vuoden, vuodenajan, sään ja vuorokaudenajan mukaan. Tuottoja alkaa tulla jo aurinkoisina helmikuun päivinä. Aurinkoisella säällä energiaa saadaan talteen moninkertaisesti enemmän kuin pilvisellä. Valitettavasti kesän tuotantoa ei voi varastoida taloudellisesti talvella käytettäväksi nykyisillä pienjärjestelmillä.
Jo viisaasti suunniteltu rakennus hyödyntää auringon valoa ja lämpöä passiivisesti. Tuulelta suojaisa sijainti, rakennuksen muoto ja materiaalit vaikuttavat valaistus- ja lämmityskuluihin. Esteetön näkymä ja isot ikkunat etelään päästävät matalalta paistavan auringon säteet sisään talvella, syksyllä ja keväällä. Kesällä sopivat räystäät suojaavat kuumuudelta jäähdytyksen tarvetta vähentäen. Auringon passiivinen hyödyntäminen ei välttämättä lisää rakennuskustannuksia.
Arvonnousua rakennukselle
Auringon säteilyä voidaan käyttää lämmön ja sähkön tuottamiseen lähes ilman hiilidioksidipäästöjä. Ja polttoaine on ilmaista!
Aalto-yliopiston tutkimusten mukaan järkevä aurinkoenergiajärjestelmä on parhaimmillaan tuottava investointi pientaloon ja taloyhtiöön. Sijoitus aurinkoenergiaan parantaa kiinteistön arvoa. Aurinkoenergia on usein edullisinta asentaa muun remontin yhteydessä.
Käänny asiantuntevan suunnittelijan ja puoleen, kilpailuta hankinta ja tee kannattavuuslaskelmat. Oikea mitoitus on tärkeätä. Selvitä vaadittavat luvat kunnan rakennusvirastosta. Aurinkosähkön käyttöönottoa ja ylijäämän myyntiä koskevat ehdot selviävät jakeluyhtiöstä ja yhtiöstä, josta ostat sähköenergian.
Sähkön ja polttoaineiden hintojen ennustetaan nousevat pitkässä juoksussa. Toisaalta esimerkiksi aurinkosähköpaneelien hinnan odotetaan edelleen hitaasti laskevan.
Hyödyllistä tietoa aurinkoenergiasta löytyy osoitteista motiva.fi, finsolar.net ja aurinkoteknillinenyhdistys.fi. Finsolar.net tarjoaa hyvät mitoitus- ja kannattavuuslaskurit. Kannattavuuslaskureita on myös osoitteissa solar-arena.com ja sunenergia.com.
Vanhan omakotitalon aurinkoenergiajärjestelmän asennustyökuluista saa kotitalousvähennyksen verottajalta. Kunnalta voi saada harkinnanvaraista energia-avustusta enintään neljänneksen hyväksytyistä laite- ja materiaalikuluista.
Käyttöikä 30 vuotta
Aurinkolämpökeräin ottaa talteen auringon säteilyn lämpönä. Aurinkosähkökeräin eli aurinkosähköpaneeli tallentaa sähköenergiaa. Rakennus voi hyödyntää jompaakumpaa tai molempia.
Keräimet asennetaan yleensä katolle. Tuottoisin suunta on suoraan etelään, ja hyvä kallistuskulma on Etelä-Suomessa noin 30-50 astetta. Ota nämä seikat huomioon uutta rakennusta ja kattoremonttia suunnitellessasi.
Keräinpaneelit on helpointa ja halvinta asentaa harjakaton lappeen suuntaisiksi. Näin jää myös vähemmän paikkoja lumen, jään ja linnunpesien kertymiselle, ja lopputulos on tyylikäs. Poikkeava asennustapa voi aiheuttaa pulmia rakennusluvan saannissa joissakin kunnissa.
Keräimiä on mahdollista asentaa myös seiniin ja maahan. Joillakin keräimillä voi korvata rakennuksen pintakatteita.
Hyötysuhde kertoo, miten suuren osan saamastaan auringon säteilyenergiasta keräin muuttaa hyötyenergiaksi. Huonomman hyötysuhteen keräimiä ja paneeleja tarvitaan suurempi pinta-ala saman energiamäärän tuottamiseen. Alhaisemman hyötysuhteen edullisempi keräin voi silti olla kokonaistaloudellisempi, jos katolla on tarpeeksi tilaa.
Keräin ja muu tarvittava tekniikka on varsin yksinkertaista ja rikkoutumisen vaara pieni. Käyttöiäksi arvioidaan yleensä 30 vuotta. Joitakin komponentteja on varauduttava vaihtamaan käytön aikana, mutta huollon tarve on yleensä vähäinen. Tuotetun energian hinta määräytyy järjestelmän hankinnan ja käyttöönoton kustannusten, käyttöiän ja laskennallisten korkokulujen mukaan.
Artikkeli aurinkolämmöstä ja aurinkosähköstä on julkaistu helmikuun Taloustaidossa. Koko artikkeli on luettavissa näköislehdessä. Näköislehden lukeminen edellyttää rekisteröitymistä Veronmaksajien jäsenpalvelun käyttäjäksi.
Vesa Ylä-Jääski
