Omakotitalossa asuva maksaa erilaisia maksuja keskimäärin lähes 6 000 euroa vuodessa. Vesimaksuissa ja kiinteistöverossa erot ovat suuria.
Omakotiliiton tuoreen asumiskustannusselvityksen mukaan omakotitaloasujan kunta- ja aluekohtaiset maksut ovat pysyneet lähes samoina kuin viime vuonna. Keskimäärin omakotitalossa asuva maksaa tänä vuonna kiinteistöveroa sekä sähkö-, vesi- ja jätemaksuja yhteensä 5 927 euroa vuodessa. Nousua viime vuoteen verrattuna on keskimäärin 81 euroa.
- Kalleinta omakotiasuminen on Savonlinnassa, jossa kuntakohtaisiin maksuihin kuluu 6 755 euroa vuodessa. Nousua viime vuodesta kertyi 298 euroa.
- Edullisinta asuminen on Kittilässä, jossa vastaavat maksut ovat 5 140 euroa vuodessa.
- Ero kalleimman ja halvimman kunnan välillä on 1 615 euroa.
Selvitys toteutettiin nyt kymmenettä kertaa, ja siinä vertailtiin sadan kunnan maksuja.
Vakiomuotoisen 120 m² omakotitalon kuntakohtaisten maksujen keskiarvot 2026 (yht. 5 927 e/vuosi, +1,4 %, ilman sähköenergiaa + 2,8 %)
Kuva: Omakotiliitto
Sähkön siirto on kallistunut keskimäärin 2,4 %, sähkövero 3,2 % (huoltovarmuusmaksun korotus 1.4.2026). Energia -0,5 %,
Muutokset suhteessa maaliskuuhun 2025 Vastaavan talon lämmittäminen öljyllä maksaisi n. 2 000 €, kun hinta on 124 snt/l* ja kulutus 1400 l/v (polttoöljyn lämpöarvo on noin 10 kWh/litra)* kevyen polttoöljyn keskihinta v. 2025, muutos edellisvuoteen -9 %.
Lähde: Tilastokeskus/Kuluttajahintaindeksi
Sähkö vie eniten omakotiasujan euroja
Sähkön hinnat ovat pysyneet lähes ennallaan. Lämmitys- ja käyttösähkön kustannukset nousivat keskimäärin 0,7 prosenttia, ja siirtomaksut 2,4 prosenttia. Selvityksessä on huomioitu myös 1.4.2026 voimaan tuleva huoltovarmuusmaksun korotus, joka nostaa sähköveroa.
Kolmihenkisessä perheessä, joka asuu 120-neliöisessä sähkölämmitteisessä omakotitalossa, sähköön kuluu keskimäärin 4 122 euroa vuodessa. Tämä on 69 prosenttia kaikista tarkastelluista asumismaksuista. Summaan sisältyy merkittävä määrä veroja: sähköveroa noin 419 euroa ja arvonlisäveroa noin 838 euroa.
”Asumiskustannuksia tarkasteltaessa maksuihin sisältyvät verot jäävät usein huomioimatta”, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander huomauttaa tiedotteessa.
Vesimaksuissa paikoin tuntuvia korotuksia
Eniten nousivat vesimaksut, keskimäärin 4,2 prosenttia eli 43 euroa vuodessa. Kolmihenkinen talous maksaa vedestä keskimäärin 1 064 euroa. Kalleimmat vesimaksut ovat Parikkalassa (1 721 euroa) ja edullisimmat Kempeleessä (625 euroa).
Joissakin kunnissa korotukset olivat huomattavia: Kirkkonummella vesimaksut nousivat 192 euroa, Heinolassa 184 euroa ja Laukaassa 181 euroa. Heinolassa nousuun vaikutti uusi hulevesimaksu.
Jätemaksut nousivat keskimäärin 1,7 prosenttia eli kuusi euroa. Suurimmat korotukset nähtiin Iisalmessa (128 euroa) ja Asikkalassa (90 euroa). Sen sijaan Kauhava, Kokkola ja Pietarsaari onnistuivat laskemaan jätemaksujaan 69 euroa.
Kiinteistöverossa isoja eroja
Kiinteistöverot nousivat keskimäärin 0,6 prosenttia, mutta alueelliset erot ovat suuria. Kalleinta tontin kiinteistövero on Espoossa, 895 euroa vuodessa. Hämeenkyrössä, Kangasniemellä, Kemiönsaaressa, Keuruulla, Kuhmossa, Lieksassa, Liperissä ja Mäntyharjulla tonttiveroa maksetaan vain 10 euroa vuodessa.
Laskentatapaa on uudistettu vuoden 2026 selvityksessä. Sähköenergian hintana on käytetty kuntien alueella toimivien toimitusvelvollisten myyjien toistaiseksi voimassa olevien sopimusten keskiarvoa. Muutoksella on haluttu varmistaa, ettei yksittäinen energiahinta vaikuta kunnan sijoittumiseen vertailussa, sillä kotitaloudet voivat kilpailuttaa sähköenergian. Selvityksen tyyppitalona on 120-neliöinen sähkölämmitteinen omakotitalo 1 000 neliön tontilla. Selvityksen toteutti KTI Kiinteistötieto Oy.
Minna Petäinen
