Kokopuinen huonekalu palvelee kotona vuosikymmenestä toiseen. Elämän pyörteissä pintaan voi rapsahtaa naarmuja ja kolhuja. Kulunut ulkoasu voi olla tietoinen tyylivalinta jollekulle, mutta ei kaikille. Jos haluaa muutosta, kannattaisiko kääriä hihat ja ryhtyä itse korjauspuuhiin, vai olisiko järkevää viedä pöytä, tuoli tai lipasto puusepälle?
Huonekalujen kunnostuksesta kertoi Jarno Auvinen koulutuskuntayhtymä Omniasta.
1. Pelasta arvoesine
Huonekalu kannattaa korjata, jos se on arvokas muille tai itselle. Kapine voi olla tunnetun muotoilijan suunnittelema tai sillä voi olla antiikkiarvoa. Sekin riittää, että esine tuo mieleen rakkaita muistoja.
Vanhan korjaaminen on kalliimpaa kuin uuden tusinatuotteen hankkiminen. Ihan kaikkia huonekaluja ei ole helppo eikä järkevää korjata. Sellaisia ovat tyypillisesti 70-luvun lastulevyhyllyköt, -lipastot ja -pöydät.
Varsinaiset antiikkihuonekalut ovat yli satavuotiaita, mutta myös 1920–30-lukujen tuotantoa arvostetaan. Designaarteita ovat esimerkiksi Alvar Aallon suunnittelemat jakkarat, tuolit, pöydät, ritiläpenkit ja tarjoiluvaunut – sekä Ilmari Tapiovaaran Mademoiselle- ja Domus-tuolit, Pirkka-pöydät, -tuolit ja -jakkarat.
2. Suunnittele ensin
Pohdi, millaista ammattitaitoa huonekalusi korjaaminen vaatii. Topatut ja jousitetut esineet korjaa verhoilija, massiivipuiset kalusteet viedään puusepälle.
Ammattilaisten työtuntien hinnat alkavat noin 50 eurosta. Verhoilukankaan metrihinta voi olla 150 euroa. Käsityöhön kuluu yllättävän paljon tunteja.
Jos huonekalusta puuttuu paloja tai osia, se korjataan samalla puulajilla. Yleisimpiä ovat koivu, mänty ja tammi. Tunnistamista hankaloittavat erilaiset pintakäsittelyt, mutta puuseppä osaa auttaa.
Riittääkö karkeampi korjaus vai haluatko täydellisen entisöinnin? Jotkut erikoisosaajat säilövät varastoissaan puuta, joka on elänyt yhtä kauan kuin antiikkihuonekalut.
3. Mieti ja malta
Oletko mielestäsi kätevä käsistäsi? Arkihuonekaluille voi tehdä pieniä pintakorjauksia itse, kun käyttää liimoja, lakkoja ja maaleja, jotka soveltuvat huonekalujen käsittelyyn. Esimerkiksi seinämaali ei ole sellaista.
Mikäli huonekalu on liitoksiltaan ehjä, sitä ei pidä purkaa osiin ennen pintakäsittelyä. Aloita hiomalla vanha maalipinta kevyesti, jotta uusi maali tarttuu kunnolla. Hio mielellään käsin, sillä kone voi tehdä tuhoja. Ammattilaiset hiovat tasoja koneella, mutta esimerkiksi hiekkapuhallusta ei tehdä koskaan puupinnoille.
Paikkaa pienet naarmut ja matalat kolot huonekalukitillä. Tee-se-itse-henkinen sahanpuru-liimaseos ei täytä koloja kunnolla, sillä muovipitoinen massa kutistuu kuivuessaan.
Jos hioit puupinnan täysin puhtaaksi, levitä ensin pohjamaalikerros. Sivele päälle ohuita kerroksia kalustemaalia.
Huojuuko pöydän tai tuolin jalka? Älä tartu vasaraan tai meisseliin: nauloilla ja ruuveilla voit rikkoa liitokset lopullisesti.
4. Oikeat aineet
Rautakaupoissa ja suurissa tavarataloissa myydään vaativaankin huonekalujen entisöintiin tarkoitettuja tuotteita. Esimerkiksi ranskalaisesta Liberon-sarjasta löytyy kittejä, maaleja, vahoja, öljyjä, petsejä, sellakka-nimistä erikoislakkaa sekä pesuaineita vanhoille lakkapinnoille. Vanhan lakan päälle ei saa laittaa erilaista uutta lakkaa.
Jos lakkapintaan on jäänyt juomalasin tai kukkaruukun pohjasta harmaa ympyrä, voit kokeilla poistaa sen Liberonin Ring Remover -nesteellä. Toista käsittely monta kertaa. Jos se ei auta, tarvitaan hionta, sävytys ja uudelleenlakkaus.
5. Pidä huolta
Säilytä huonekalusi aina kuivassa tilassa. Älä pese niitä vedellä, voimakkailla pesuaineilla tai hankaussienillä. Pyyhkiminen nihkeällä liinalla riittää.
Huomaa, että Aallon satulavyötuoleihin voi ostaa Artekin verkkokaupasta uutta kangasvyötä ja yritys tarjoaa myös vöiden vaihtoa sekä muita verhoilupalveluja tuoleilleen ja sohvilleen.
Toimittaja kokeili: Kun 30-luvun senkin kaapit olivat lukossa ja avaimet hukassa, sai saranat ruuvattua auki ulkopuolelta!
Satu Alavalkama
