veronmaksajat.fi

KOTI

Sama teho, halvempi hinta – rinnakkais­lääkkeessä sinäkin säästät

Sama teho, halvempi hinta – rinnakkais­lääkkeessä sinäkin säästät
22.8.2025

Kun lääkkeen patentti on umpeutunut, rinnakkaislääkettä voi saada murto-osalla alkuperäisen hinnasta. Pillerin väri voi vaihtua, mutta teho on sama.

Moni kertoo tekevänsä töitä flunssassa Buranan voimalla, vaikka todellisuudessa syökin Ibumaxia, Ibuxinia tai Ibusalia. Kaikkien niiden kipua ja tulehdusta lievittävä aine on sama ibuprofeiini. Ibu-alkuiset rinnakkaisvalmisteet tulivat markkinoille, kun Buranan patenttisuoja umpeutui.

Lääkkeiden patenttisuoja kestää tyypillisesti noin 10 vuotta sen jälkeen, kun lääke on tullut myyntiin. Kun patenttisuoja päättyy, myös muut valmistajat voivat aloittaa vastaavan lääkkeen valmistuksen. 

Rinnakkaisvalmisteet eli geneeriset lääkkeet ovat siis alkuperäisvalmisteiden kopioita. Ne vaikuttavat samalla tavalla ja niitä koskevat samat laatuvaatimukset kuin alkuperäisvalmisteitakin.

Ulkonäöltään rinnakkaisvalmiste voi poiketa alkuperäisestä. Tabletti voi olla esimerkiksi eri muotoinen tai värinen ja siinä voi olla eri apuaineita. Eroa on myös hinnassa.

Kilpailu keventää lääkekuluja

Lääkevalmisteiden kilpailua on Suomessa tehostettu lääkevaihtoa ja viitehintajärjestelmää koskevalla lainsäädännöllä. Tavoitteena on keventää sekä potilaan että yhteiskunnan kuluja.

Esimerkiksi osa kolesterolilääkkeistä oli menettänyt patenttisuojansa jo ennen lääkevaihdon aloittamista vuonna 2003, mutta vasta lääkevaihto toi markkinoille rinnakkaisvalmisteita. Silloin lääkehoidon kustannukset putosivat kymmenesosaan.

Jotta rinnakkaislääke pääsee Kelan korvausjärjestelmään, sen tukkuhinta voi olla korkeintaan puolet siitä, mitä alkuperäisvalmisteen tukkuhinta oli ennen patenttisuojan päättymistä. Kuluttajahinta määräytyy lakisääteisesti ja on kaikissa apteekeissa sama. Jos alkuperäislääkkeen valmistaja haluaa oman lääkkeensä säilyvän Kela-korvauksen piirissä, on lääkkeen hintaa laskettava.

Kela korvaa halvimman mukaan 

Lääkevaihto tarkoittaa, että apteekilla on lakisääteinen velvollisuus tarjota lääkärin määräämälle lääkkeelle hinnaltaan edullisempaa valmistetta. Rinnakkaislääkkeiden neuvontavaatimus koskee myös itsehoitolääkkeitä.

Jos lääkäri on määrännyt alkuperäislääkettä, potilaan ei ole pakko hyväksyä rinnakkaislääkettä, mutta Kela-korvaus määräytyy edullisimpien lääkkeiden mukaan.

Lääkevaihtoa ei tehdä, jos lääkäri on kieltänyt sen lääketieteellisellä tai hoidollisella perusteella. Hoidollinen peruste voi olla vaikkapa potilaan yliherkkyys jollekin lääkkeen apuaineelle.

"Potilaan kannattaa pyytää hänelle parhaiten soveltuvan lääkkeen reseptiä lääkäriltä, jos siihen on aihetta. Asian esiin nostaminen apteekissa ei enää vaikuta lääkekorvaukseen", neuvoo asiantuntijaproviisori Henna Kyllönen Suomen Apteekkariliitosta.

"On hyvä tietää, että apteekista ei aina saa myöskään Kela-korvattuna samaa rinnakkaislääkettä kuin edellisellä kerralla, mikäli markkinoille on tullut sen jälkeen uusia edullisempia rinnakkaisvalmisteita", Kyllönen jatkaa. Kela-korvausta varten pakkausten välillä saa olla hintaeroa halvimpaan vain 50 senttiä.

Säästöjä yksilölle  ja yhteiskunnalle

Lääkkeiden Kela-korvaus on 40, 60 tai 100 prosenttia. Koska monet syöpälääkkeet kuuluvat täysin korvattaviin lääkkeisiin, potilas maksaa niistä 70 euron alkuomavastuun jälkeen vain muutaman euron. Potilaan kukkarossa uuden rinnakkaislääkkeen tulo markkinoille ei silloin juurikaan näy.

Yhteiskunnalle säästöt samasta lääkkeestä voivat olla merkittävät. Hyvä esimerkki tästä on syöpälääke lenalidomidi, joka oli ennen rinnakkaislääkkeitä yksi korvauskustannuksiltaan kalleimmista lääkkeistä. Alkuperäislääke maksoi kymmeniä tuhansia euroja potilasta kohden vuodessa, mutta kustannukset maksoi Kela. Yhteiskunnalle rinnakkaisvalmisteiden tulo markkinoille toi noin 40 miljoonan euron säästöt vuodessa.

Esimerkiksi veren hyytymiseen käytettävistä lääkkeistä potilaalle ei korvata yhtä suurta osuutta kuin syöpälääkkeistä, joten hintojen lasku näkyy suoraan lääkkeen käyttäjälle. 

Biologisten lääkkeiden käyttö kasvaa

Keväällä 2024 lääkevaihto laajentui kattamaan biologiset lääkkeet, joita käytetään esimerkiksi reuman, diabeteksen ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa. Biologiset lääkkeet otetaan yleensä pistoksina. Ne ovat tyypillisesti kalliita ja korvauskustannuksiltaan merkittäviä.

Esimerkiksi insuliinit ja monet uudet lihavuuslääkkeet ovat biologisia lääkkeitä. Jälkimmäisiä ei tosin ainakaan vielä korvata.

Ensimmäisenä biologisista lääkkeistä ryhdyttiin vaihtamaan muun muassa laskimotukosten hoitoon käytettäviä pienimolekyylisiä hepariineja. Tämän vuoden alusta vaihto on kattanut muut biologiset lääkkeet paitsi pitkävaikutteiset insuliinit. Nekin tulevat mukaan lääkevaihtoon vuoden 2026 alussa. 

Toisin kuin synteettiset lääkkeet alkuperäisten biologisten lääkkeiden rinnakkaisvalmisteet eivät ole täysin identtisiä alkuperäislääkkeen kanssa. Siksi niitä kutsutaan biosimilaareiksi.

Kustannukset alas vaikka pikkupakolla

Biologisten lääkkeiden vaihdon lainsäädäntö eroaa synteettisiä lääkkeitä koskevista säädöksistä. Keskeisin ero on lääkärin velvollisuus määrätä potilaalle biosimilaaria, mikäli sellainen löytyy. Lääkevaihto ei kuitenkaan koske alle 18-vuotiaille määrättyjä biologisia lääkkeitä eikä ateriainsuliiniksi kutsuttua lyhytvaikutteista insuliinia. Biosimilaarien suhteen ollaan siis vielä hieman varovaisia.

"Sekä alkuperäisten biologisten lääkkeiden että biosimilaarien valmistuserissä voi olla pieniä eroja", tarkentaa Henna Kyllönen. Siksi potilaalla on oikeus käyttää samaa biosimilaaria kuusi kuukautta, vaikka markkinoille tulisikin sinä aikana uusi halvempi rinnakkaisvalmiste. Synteettisillä lääkkeillä raja on kolme kuukautta.

Pakollisen lääkevaihdon taustalla on lääkekorvausten kasvun suitsiminen, sillä sairausvakuutuksesta maksetut lääkekorvaukset ovat kasvaneet voimakkaasti, ja erityisesti kalliiden biologisten lääkkeiden käytön arvioidaan kasvavan lähivuosina merkittävästi.

Tärkeintä on hoidon onnistuminen

Hintatietoisuus näkyy taloudellisesti tiukkoina aikoina apteekissakin, mutta apteekkari Leena Suganderin mukaan moni on silti valmis maksamaan hieman enemmän itselle tutusta lääkkeestä. Sugander työskeltelee Kontulankaaren apteekissa Helsingissä.

"Lääkärit määräävät enää harvoin kallista alkuperäisvalmistetta. Koska rinnakkaislääkkeiden hintaerot ovat usein pieniä, keskustelu asiakkaan kanssa keskittyy yleensä hoidon onnistumiseen. Varsinkin silloin, kun asiakkaalla on paljon lääkkeitä, tuttu pakkaus voi olla lopputuloksen kannalta tärkeämpi kuin euron tai kahden hintaero", hän kertoo.

"Toisaalta, jos lääkkeitä on paljon, pienetkin hintaerot voivat muodostua yhdessä asiakkaalle merkittäviksi."

Lääkevaihdon laajeneminen biosimilaareihin on Suganderin kokemuksen mukaan sujunut hyvin, sillä asiakkaat ovat tottuneet muiden lääkkeiden vaihtoon.

"Biosimilaarien kohdalla voi olla pieniä eroja pistolaitteissa. Neuvonnassa varmistetaan, että asiakas osaa toimia lääkkeenantolaitteen kanssa."

Yli puolet suomalaisista saa lääkekorvauksia

Suomessa myytiin lääkkeitä vuonna 2024 yhteensä neljän miljardin euron edestä. Sairausvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä oli tästä 2,5 miljardia euroa. Lääkekorvauksia saa yli puolet suomalaisista.

"Merkittävä syy lääkekorvausten kasvuun on uusien, aiempaa kalliimpien lääkkeiden ottaminen käyttöön ja väestön ikääntyminen. Lisäksi moniin sellaisiin sairauksiin, joita ei ole aiemmin hoidettu lääkkeillä, on nyt saatavilla lääkehoito", sanoo lääkekorvauksiin perehtynyt Kelan erikoistutkija Kati Sarnola.

Esimerkkejä säästöistä

  • Syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista maksettiin viime vuonna korvauksia 10 prosenttia edellisvuotta enemmän. Ilman rinnakkaislääkkeitä kasvu olisi ollut huimaa, sillä esimerkiksi syöpälääke lenalidomidin eniten käytetyn aloituspakkauksen hinta putosi pari vuotta sitten 5 700 eurosta 89 euroon.

  • Kun veren hyytymiseen vaikuttavalle apiksabaanille tuli viime vuonna rinnakkaislääkkeitä, potilaan kuukaudessa maksama hinta putosi (yleisimmän kelakorvauksen jälkeen) alkuperäislääkkeen noin 27 eurosta rinnakkaislääkkeen vain hieman yli 7 euroon.

  • Apteekkariliiton arvion mukaan lääkkeiden käyttäjä säästää vuositasolla vähintään 240 euroa. Vastaavasti verenohennuslääkkeen patenttien raukeaminen pienentää Kelan maksamia korvauksia noin 64 miljoonalla ja asiakkaiden maksuja noin 58 miljoonalla eurolla vuodessa.

  • Itsehoitolääkkeissä euromääräiset erot ovat pienempiä mutta prosentit samaa luokkaa. Kun 10 tablettia 400 milligramman vahvuista Ibuxinia maksaa kaksi euroa, vastaavasta Burana-paketista joutuu pulittamaan viisi euroa.

Katri Isotalo

Rahat, verot, työ & eläke, koti