Suomessa rikosvastuu alkaa 15-vuotiaana. Alle 15-vuotiaiden tekemät rikokset eivät johda oikeudenkäyntiin tai rangaistukseen, mutta poliisi selvittää tapahtumat, jotka voivat johtaa esimerkiksi lastensuojelutoimiin tai vahingonkorvauksiin. Tässä jutussa kerromme, miten vanhempi voi tukea nuorta rikosprosessin aikana.
Rikosprosessi on yleensä pitkä ja monivaiheinen. Oikeudessa nuorella on oikeus puolustautua ja yleensä nuorelle määrätään oikeusavustaja.
Nuorten rangaistukset ovat yleensä lievempiä kuin aikuisten, koska tuomioistuimet huomioivat iän ja kehitystason. Prosessissa on usein mukana lastensuojelu, ja nuoren tilanteen tunteva sosiaalityöntekijä saa puheenvuoron myös oikeudessa.
Rikosprosessi voi olla nuorelle raskas ja saattaa kestää jopa kaksi vuotta rikoksen tapahtumisesta oikeudenkäyntiin.
”Oikeudenkäynti on nuorelle vaativa tilanne. Käsiteltävät asiat ja kielenkäyttö oikeudessa voivat kuulostaa hyvinkin kovalta, vaikka se on osa oikeusprosessia”, kertoo Ripa-toiminnan koordinaattori Jari Raikunen.
Ripa-toiminta tukee nuoria rikosprosessissa ja toimii Aseman Lapset -järjestön alaisuudessa.
Sovittelu tarjoaa turvallisen kohtaamisen
Alle 15-vuotiaiden rikokset pyritään ratkaisemaan sovittelulla, ja se on varteenotettava vaihtoehto etenkin silloin, kun osapuolet ovat alaikäisiä.
Sovittelussa uhri ja tekijä kohtaavat turvallisessa ympäristössä. Sovittelijan lisäksi paikalla on usein huoltajat ja lastensuojelun työntekijä.
"Tilanteessa molemmilla on mahdollisuus kertoa oma näkökulmansa tapahtumista ja tulla kuulluiksi”, kertoo Ripa-toiminnan ohjaaja Miisa Liikka.
Sovittelussa voidaan myös sopia korvauksista, jos uhri kokee sen tarpeelliseksi.
Tapauksen käsittely voi jatkua oikeudessa, jos uhrille on aiheutunut vakavia vammoja tai epäilty on syyllistynyt aiemmin useisiin rikoksiin.
Kuka maksaa oikeudenkäyntikulut ja korvaukset?
Nuorilla on oikeus ilmaiseen oikeudelliseen apuun, jos heillä ei ole tuloja tai varallisuutta. Tällöin heille määrätään maksuton oikeusavustaja. Lisäksi nuori voi ottaa tukihenkilön mukaan oikeudenkäyntiin.
Vanhempia saattaa huolestuttaa oikeudenkäynti- ja korvauskulut, jos oman lapsen todetaan syyllistyneen rikokseen. Alaikäinen on aina korvausvelvollinen iästä riippumatta.
Ei ole itsestään selvää, että vanhempi pystyisi maksamaan nuoren korvaukset.
”Vanhemmilla ei ole velvollisuutta maksaa nuoren korvauksia tai oikeudenkäyntikuluja”, kertoo Raikunen.
Jos nuori ei pysty maksamaan korvausta, valtio maksaa summan uhrille ja perii sen myöhemmin nuorelta.
VALTIOKONTTORI | Uhri voi hakea korvausta myös suoraan Valtiokonttorista, vaikka hän ei olisikaan yrittänyt periä sitä ensin rikoksen tekijältä. Korvausta pitää hakea kolmen vuoden kuluessa päätöksestä. Jos rikosta ei ole selvitetty tai tekijää saatu kiinni, valtio maksaa korvauksen ilman tuomioistuimen päätöstä. Hakemuksen käsittelyaika on 6–8 kuukautta.
Oikeusturvavakuutus kuuluu yleensä kotivakuutukseen. Vakuutus saattaa kattaa omia oikeudenkäyntikuluja, kuten asianajan palkkioita. Se ei kuitenkaan kata vastapuolen kuluja, jos oma osapuoli häviää.
Vanhemman tärkein tehtävä on tukea
Prosessi voi herättää turhautumista ja epätoivoa sekä nuoressa että vanhemmissa. Raikusen ja Liikan mukaan oikeusprosessissa vanhemman rooli ei ole syyllistää, vaan kulkea nuoren rinnalla.
Yksi suurimmista virheistä, jonka vanhempi voi tehdä, on maalata nuorelle erilaisia uhkakuvia.
"Nuorilla saattaa olla jo valmiiksi ajatus, että kaikki on mennyt ja ei kannata yrittää enää, vaikka mitään ei ole nuoren elämässä vielä menetetty”, Raikunen sanoo.
Liikan mukaan monelle vanhemmalle tulee shokki, kun oma lapsi joutuu syytetyksi tai uhriksi.
”Vanhemman tehtävä on kuitenkin kannatella nuorta. Myönteinen tuki ja kannustus auttavat nuorta kohtaamaan prosessin ilman lisäkuormitusta”, Liikka huomauttaa.
Mistä vanhemmille tukea?
Rikosprosessin keskellä vanhempi saattaa tarvita myös tukea omien tunteidensa käsittelyyn. Tällöin kannattaa kääntyä vertaistukiryhmien tai lastensuojelun ja kaupunkien tarjoamien palveluiden puoleen.
Jos oma lapsi on joutunut rikoksen uhriksi, voi perhe kääntyä Rikosuhripäivystyksen puoleen.
Järjestöillä on monenlaista tukea tarjolla. Esimerkiksi Aseman Lasten alaisuudessa toimiva Ripa-toiminta tukee yksittäisen nuoren lisäksi koko perhettä.
”Autamme tarvittaessa vanhempia löytämään sopivan palvelun äärelle, jos he sitä toivovat”, sanoo Raikunen.
Ripa-toiminta – nuorten tukena
Aseman Lapset tukee lasten ja nuorten kasvua sekä pyrkii edistämään perheiden hyvinvointia ja torjumaan syrjäytymistä. Ripa-toiminta tarjoaa apua erityisesti nuorille, jotka ovat rikosprosessissa tai vaarassa ajautua rikoskierteeseen.
Tavoite on ehkäistä rikos- ja päihdekierteen syvenemistä, vahvistaa nuorten elämänhallintaa ja tarjota pitkäjänteistä tukea myös perheille.
Toiminta perustuu sekä yksilö- ja ryhmätyöhön että luottamuksen rakentamiseen. Nuoria tuetaan heidän omassa elinympäristössään, kuten kodeissa, vankiloissa ja lastensuojelulaitoksissa. Kokemusasiantuntijat työskentelevät nuorten rinnalla, auttavat arjen ja koulutuksen järjestämisessä ja toimivat siltana viranomaisten ja nuorten välillä.
Lähde: Aseman Lapset: Ripa-toiminta.
Muita jutussa käytettyjä lähteitä: Rikosuhripäivystys, FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta, Valtiokonttori, Helsingin sovittelutoiminta ja Tuomioistuinlaitos.
Jenni Vihtkari
