Hoitovastikkeet nousevat taloyhtiöissä keskimäärin 1–5 prosentilla kevään 2026 yhtiökokouskaudella. Yli 10 prosentin korotuksia ennakoi vain kolme prosenttia Isännöintiliiton Talousbarometriin vastanneista. Vastikkeita on jäänyt maksamatta sekä asukkailta että liiketiloja vuokraavilta.
Hoitovastikkeiden nousu on ensi vuonna keskimäärin maltillista. Yhtiökohtainen hajonta on kuitenkin suurta.
"Vanhemmissa taloyhtiöissä joudutaan esimerkiksi keräämään paljon enemmän varoja vuosikorjauksiin kuin uudiskohteissa, mikä voi joissain tapauksissa tarkoittaa selvästi suurempaa korotustarvetta", sanoo Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen.
Taloyhtiön hoitokuluista energiakustannukset, eli lämmitys, sähkö ja vesi, ovat merkittävin kokonaisuus, keskimäärin 30–40 prosenttia.
Kulueristä suurin on lämmitys. Suurin osa Suomen taloyhtiöistä lämpenee kaukolämmöllä. ”Se, minkä kaukolämpöyhtiön alueella taloyhtiö sijaitsee, vaikuttaa ratkaisevasti myös taloyhtiön hoitovastikkeeseen”, Rekonen sanoo.
Kaukolämmön nykyisissä hinnoissa ja tulevassa hintakehityksessä on merkittäviä kuntakohtaisia eroja. Esimerkiksi Helsingissä hinta alenee vuonna 2026, kun taas Tampereella kaukolämpö kallistuu.
Maalämpö ja ilmavesilämpöpumput kuitenkin yleistyvät pääasiallisina lämmitysmuotoina Suomen taloyhtiöissä. Tilastokeskuksen mukaan kerrostalojen lämpöpumppuenergian kulutus kasvoi 27 prosentilla vuonna 2024 edelliseen vuoteen verrattuna.
”Lämpöpumppujärjestelmät syövät sähköä, joten näissä yhtiöissä sähkökustannuksilla on merkittävämpi vaikutus hoitovastikkeen muodostumiseen.”
Joissain taloyhtiöissä tulevan kevään vastikekorotukset saattavat johtua siitä, että aiemmin kasvaneiden kulujen takia tarpeellisia korotuksia on jätetty tekemättä.
"Tällaisissa yhtiöissä kasvaneita kuluja on tähän mennessä katettu perimällä ylimääräisiä vastikkeita tai käyttämällä aiemmin kertyneitä puskurivaroja. Nyt joudutaan sitten ottamaan kiinni ja korottamaan hoitovastiketta", Rekonen kertoo.
Taloyhtiöiden puskurit vastaavat keskimäärin 2–3 kuukauden hoitovastikkeita. Vastaajista 37 % kertoi isännöimänsä taloyhtiön keräävän puskuria pienten korjausten ja yllättävien menojen varalle, 56 % mainitsi joidenkin taloyhtiöiden toimivan näin. Taloyhtiöistä kahdeksan prosenttia ei kerää lainkaan puskuria. Erillisten korjausvastikkeiden kerääminen on vastaajien mukaan harvinaista.
Vastikerästejä yhä enemmän
Vastikerästit ovat lisääntyneet edellisen vuoden aikana. Lähes puolet vastaajista arvioi niiden lisääntyneen hieman ja vajaa kymmenen prosenttia merkittävästi.
"Heikentynyt työllisyystilanne vaikuttaa. Rahat eivät riitä vastikkeen maksamiseen. Myös liiketilojen vastikkeita on jätetty maksamatta", Rekonen sanoo.
Isännöintiliiton toista kertaa toteutettuun Talousbarometriin vastasi marraskuussa 2025 yhteensä 308 isännöintialan ammattilaista, jotka hallinnoivat 6 900 taloyhtiötä.
Useimmissa taloyhtiöissä palovaroittimet vaihdettu
Vuoden 2026 alusta vastuu palovaroittimien hankinnasta ja huollosta siirtyy kiinteistön omistajalle, kuten taloyhtiölle. Asukkaan vastuulle jää palovaroittimen toiminnan testaaminen ja vikatilanteista ilmoittaminen.
Barometrin vastaajien mukaan valtaosassa taloyhtiöitä palovaroittimet on jo vaihdettu. Akkukäyttöiset palovaroittimet ovat yleisin (71 %) valinta. Paristokäyttöisiin turvautuu 49 prosenttia ja sähköverkkoon kytkettyihin 47 prosenttia.
Tavallisimmin taloyhtiöt aikovat tarkistaa palovaroittimet kerran vuodessa.
Minna Petäinen
