Suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden hoitovastikkeiden nousuvauhti on ollut tänä vuonna kahta edellisvuotta maltillisempaa. Kymmenen suurimman kaupungin kerrostaloissa keskimääräinen hoitovastike on noussut noin 2,3 prosenttia. Viime vuonna lukema oli 4,3 prosenttia ja vuonna 2023 runsaat kahdeksan prosenttia.
Monen vuoden nopean kasvun jälkeen enemmistössä kaupunkeja kiinteistökustannusten nousu on hidastunut, ja taloyhtiöt ovat onnistuneet muutenkin tasapainottamaan talouttaan. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton toukokuussa tekemästä kyselystä.
Rivitalojen hoitovastikkeissa enemmän nousua
Kysely kertoo, että taloyhtiöiden vastikekehitys on ollut aiempaa maltillisempaa. Kuitenkin kunta- ja kiinteistökohtaiset erot ovat suuria.
Hoitovastike noussut kerrostaloissa keskimäärin 2,5 prosenttia ja rivitaloissa 3,5 prosenttia vuonna 2025. Rivitaloissakin nousuvauhti hidastui edellisvuosista.
Kerrostaloyhtiöissä suurimpien kaupunkien nopeinta hoitovastikkeen keskimääräistä nousu on Oulussa (+4,2 %) ja Tampereella (+3,8 %).
Hitainta nousu on suurimpien kaupunkien kerrostaloissa Turussa (+0,8 %) ja Vantaalla (+1,4 %). Järvenpäässä hoitovastikkeen keskimuutos on tänä vuonna noin kuusi prosenttia.
"Taloyhtiöiden vastikekehitys on linjassa kustannuksien muutoksia ja muuta markkinatietoa koskevien arvioidemme kanssa. Kuntakohtaisten verojen ja maksujen lisäksi taloyhtiöiden kustannuksiin vaikuttavat yksityisten palveluiden kustannus- ja hintakehitys sekä taloyhtiöiden rahankäyttö palveluihin ja ylläpitoon", Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero sanoo.
"Kuitenkin kuluvallekin vuodelle joissakin kunnissa tuli edelleen isoja korotuksia esimerkiksi kaukolämmön ja veden hintaan, mikä heijastuu myös hoitovastikkeisiin. Kustannusten hidastuva nousu on kaivattu tieto, sillä moneen vuoteen ensimmäistä kertaa tulokehitys yltää kerrostaloissa kustannusten nousuvauhtiin", Kero jatkaa
Hoitovastikkeiden tiedossa oleva muutos kerrostaloissa vuodelle 2025
- Hieman reilu 6 % on laskenut/laskemassa vastiketasoa.
- 51 % pitää vastikkeen ennallaan.
- Noin 43 % kertoi korotuksen olevan edessä.
- Vastiketta korottavista noin 57 % korottaa vastiketta vähintään 5 prosenttia.
- Lähes 29 % vastiketta nostavista korottaa vastiketta vähintään 10 prosenttia.
Lähde: Kiinteistöliitto, Hoitovastikekysely 2025
Hoitovastikkeiden tiedossa oleva muutos rivitaloissa vuodelle 2025
- 4 % on laskenut/laskemassa vastiketasoa
- Noin 54 % yhtiöistä pitää vastikkeen ennallaan
- Noin 42 % kertoi korotuksen olevan edessä
- Lähes 80 % korottavista nostaa vastiketta vähintään 5 prosenttia
Lähde: Kiinteistöliitto, Hoitovastikekysely 2025
Monilla taloyhtiöillä vakaa taloustilanne
Aiempaa maltillisempi kustannuskehitys näkyy monin tavoin taloyhtiön taloustilanteessa. Kyselyn perusteella jo 83 prosenttia ilmoitti taloyhtiönsä taloudellisen tilanteen olevan vakaa vastaushetkellä toukokuussa 2025. Osuus kasvoi edelleen edellisvuoteen verrattuna, jolloin lukema oli 80 prosenttia.
Suurimpien kaupunkien joukossa Jyväskylässä, Vantaalla ja Kuopiossa kerrostaloyhtiöiden taloustilanteet olivat vastaajien mukaan vakaimmat tänä keväällä.
Tampereella ja Helsingissä arviot olivat kaikkein varovaisimpia, mutta niissäkin noin 80 prosenttia katsoi taloyhtiönsä taloustilanteensa olevan vakaan.
Maksupuskurit pysyttelevät edellisvuoden lukemissa
Kyselyn vastaajien taloyhtiöissä oli karkean arvion perusteella noin 3,5 kuukauden hoitovastikemäärää vastaava rahamäärä taloyhtiön tilillä vuoden 2024 lopulla. Lukema oli sama kuin vuotta aiemmin. Helsingissä, Espoossa ja Oulussa taloyhtiön maksupuskuri oli muuta maata pienempi.
Kyselyn vastaajien yhtiöissä 18 prosentilla on maksimissaan kuukauden puskuri tilillään. Helsinkiläisistä kerrostaloyhtiöistä tällaisia oli 23 prosenttia ja tamperelaisista 21 prosenttia. Jos puskuri on tätäkin pienempi, taloyhtiön maksuvalmius ei kestä oikeastaan mitään yllättäviä kulueriä.
"Osa taloyhtiöistä pitää kyselyn perusteella edelleen erittäin pientä kassaa. Tämä voi aiheuttaa akuutteja maksuhaasteita varsinkin, jos yllättäviä kuluja ilmaantuu", Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen sanoo.
"Tällöin on tärkeää, että osakkaalla on ymmärrys mahdollisten ylimääräisten vastikkeiden tarpeesta, jotta hänen oma taloutensa kestää mahdolliset lisämenot."
Rivitaloyhtiöillä on keskimäärin hivenen kerrostaloja enemmän likvidejä varoja käytössään.
Taloyhtiöistä seitsemän prosenttia on nostanut hoitolainaa tai käyttänyt luotollista tiliä hoitokuluihin vuonna 2025.
Kaupunkien välillä on tässäkin eroja. Esimerkiksi Helsingissä kerrostaloyhtiöistä näin on toiminut 11,2 prosenttia, Espoossa 6,1 prosenttia, Jyväskylässä 2,0 prosenttia ja Kuopiossa 0,7 prosenttia.
Vastikerästeissä yhä jonkin verran kasvua
Vastanneissa taloyhtiöissä vastikerästit eivät olleet lisääntyneet, kun tarkastellaan rästejä keskimäärin. Vastaajista 70 prosenttia ilmoitti, että vastikerästien määrä on pysynyt ennallaan viime aikoina. Vastikerästien pienentymisestä yhtiöissään raportoi tänä vuonna 15 prosenttia vastaajista, ja kasvusta 11 prosenttia vastaajista.
Kun vastaajilta kysyttiin euromääräistä arviota vastikerästeistä, havaittiin, että keskimääräinen vastikerästien määrä on noussut kerrostaloissa miltei 1 400 euroon yhtiötä kohden. Keväällä 2024 arvio oli hieman alle 1 300 euroa, ja keväällä 2023 noin 1 100 euroa.
Hallituksille valtuuksia ylimääräisiin vastike-eriin
Peräti 85 prosenttia taloyhtiöistä oli päättänyt edellisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa ylimääräisten vastike-erien valtuuksista hallitukselle. Lukema oli edelleen kohonnut edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla osuus oli jo 95 prosenttia, kun taas Länsi-Suomessa osuus oli 77 kahden osuus oli yhä muita suurempi.
Vastaajien taloyhtiöissä 76 prosenttia ei ollut perinyt yhtään ylimääräistä vastike-erää viime vuoden varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Yhden ylimääräisen vastike-erän oli perinyt 14 prosenttia yhtiöistä. Kahdeksan prosenttia yhtiöistä oli perinyt kaksi ylimääräistä vastiketta.
Lisäksi ainoastaan alle viisi prosenttia oli järjestänyt ylimääräisen yhtiökokouksen hoitovastikkeiden takia edellisen varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen.
- Kysely toteutettiin Kiinteistöliiton asunto-osakeyhtiöiden jäsenkyselynä toukokuussa 2025. Vastaajia oli 5 134 kaikkialta Suomesta. Tutustu kyselyyn (pdf)
Minna Petäinen
