veronmaksajat.fi

KOTI

Helle kuuluu rannalle, ei makuu­huoneeseen – tässä niksejä kotisi viilennykseen

Helle kuuluu rannalle, ei makuu­huoneeseen – tässä niksejä kotisi viilennykseen
2.6.2025

Jos kotona ei ole ilmastointia, kuumuuden hillintä helteiden aikaan kannattaa aloittaa ikkunoista.

Ne onnekkaat, joilla on kesähelteillä kodissaan toimiva ilmastointi! Meillä vähemmän onnekkailla lämpötila voi vielä myöhään illalla olla makuuhuoneessa kolmenkymmenen asteen tietämissä. Koeta siinä sitten nukkua.

Keinoja tilanteen helpottamiseksi on kuitenkin useita.

Motivan asiantuntija Minna Tolvanen kehottaa helteistä sisätiloissa kärsiviä kiinnittämään huomio ensimmäiseksi ikkunoihin, sillä sisälle porottava aurinko nostaa lämpötilaa. Tämän estämällä saa ainakin parin asteen verran helpotusta, yleensä enemmän.

Hän sanoo, että apua tulee jo vetämällä verhot ikkunaan. Tavallisia verhoja tehokkaampi viilentäjä on varjostuskangas (Screen), joka ei peitä näkymää ulos.

Mitä tiheämmin Screenin varjostuskangas on kudottu, sitä tiheämmin se torjuu auringonvalon sisäänpääsyä. Tehokkain on tiheysprosentti 1, mutta auringon porotusta saa kuriin isoimmillakin prosenteilla.

Esimerkiksi Prisman verkkokauppa myi keväällä 5 prosentin varjostuskangasrullaverhoa hintaan 159 e (230 x 250 cm).

Auringonsuojakalvoja joka lähtöön

Lämmön tulo estyy tehokkaasti, jos porotus jää ikkunoiden ulkopuolelle ikkunakalvojen, markiisien tai kaihtimien avulla.

Tolvanen on huomannut, että ikkunakalvot yleistyvät, kun pitkät hellekauden yleistyvät.

Auringonsuojakalvo saattaa olla tutumpi autojen ikkunoista, mutta niitä asennetaan myös asuntoihin.

Ikkunakalvojen idea on heijastaa lämpö ja UV-säteily takaisin ulos. Kalvojen kauppaajat lupaavat, että kalvon avulla saa torjuttua melkein kaiken UV-säteistä ja hyvinkin puolet auringon lämpösäteilystä.

Osa kalvoista toimii myös eristeinä, jolloin niistä on apua helteiden lisäksi talvipakkasilla, kun ne estävät lämmön karkaamista ulos.

Auringonsuojakalvojen moninainen markkina ja hintakirjo tulevat hyvin esiin nettihaulla. Ainakin keväällä jopa Lidl myi niitä verkkosivuillaan, eikä kalvorulla (7 x 220 cm, noin 6 e) päätä huimannut. Kalvotalon auringonsuojakalvo maksoi puolestaan noin 80 euroa neliömetriltä.

Tarkista ennen aurinkosuojakalvojen hankintaa, etteivät ne auringonsäteiden lisäksi torju mobiililaitteiden signaaleja.

Alumiiniset sälekaihtimet  puisia tehokkaammat

Sälekaihtimet ovat viilentäjinä varsin kelpo ratkaisu, kunhan ne asennetaan sisimmän ikkunan ulkopuolelle. Vaaleat tai hopeanväriset alumiiniset heijastavat säteilyn takaisin ulos puisia tehokkaammin.

Puiset sälekaihtimet ovat tyylikkäämmät mutta jos kaipaa nimenomaan helpotusta sisätilojen kuumuuteen, kannattaa tinkiä ulkonäöstä.

Jos olet saanut tarpeeksesi sälekaihtimien narujen kanssa säheltämisestä, huomaa, että kaihtimia saa myös moottorilla varustettuina. Sisälle tulevan valon määrää toisin sanoen pystyy näissä versioissa ohjaamaan napin painalluksella tai jopa ajastettuna.

Markiisit hyviä viilentäjiä

Suomalaisten kotien ikkunoissa markiisit eivät ole niin yleisiä kuin vaikkapa Etelä-Euroopassa, mutta ilmaston lämmetessä saatamme hyvinkin ottaa muista opiksi.

Markiisit estävät suoran auringonpaisteen ulkopuolelta, ja niiden avulla suoran auringonsäteilyn ikkunaan saa estettyä halutessaan kokonaan. Markiiseja on markkinoilla kankaisina tai metallisina, ja hintahaitari on leveä

Tekniikka on tullut mukaan myös markiiseihin. Osa niistä hyödyntää antureita, joiden ansiosta markiisi avautuu, kun lämpötila nousee tiettyyn asteeseen. Se saattaa myös rullata itsensä kasaan, kun tuuli yltyy kovaksi.

Markiiseja myydään niin Bauhausissa kuin vaikkapa Rustassa. Jos sopivan kokoista ei markkinoilta löydy, mittatilaustyönä sellaisen voi tilata esimerkiksi Apollokaihtimelta.

Viilennystä siirrettävillä laitteilla

Kun auringonsäteily sisätiloihin on estetty ja otettu muut tutut keinot käyttöön – ikkunat auki varjon puolelta illan viilennettyä, uunin käytön välttäminen, tarpeettomat sähkölaitteet kiinni ja kylmäkallet sänkyyn – on erilaisten viilentävien härpäkkeiden vuoro.

Onko niistä oikeasti apua?

On toki, sanoo Tolvanen. Jo pöytätuuletin voi tuoda pientä helpotusta. Hän vinkkaa sijoittamaan tuulettimen öisin ikkunan eteen, jolloin se levittää viileämpää yöilmaa sisälle.

Siirrettävät ilmastointilaitteet auttavat enemmän. Sellaisten hankintaa suunnittelevan kannattaa miettiä etukäteen, missä laitetta pääasiassa haluaa käyttää. Laitevalmistajat ilmoittavat soveltuvan huonekoon, mutta tietoihin kannattaa suhtautua varauksella.

Jos laitetta tarvitaan etupäässä pienehkössä makuuhuoneessa, tehoista voi tinkiä. Sähkönkulutustakin kannattaa miettiä. Kaikkein tehokkaimpia ovat A+++-luokan laitteet.

Myös äänen voimakkuudella on merkitystä, etenkin makuuhuoneessa. Herkkäuniset valitsevat äänitason 1.

Etukäteen kannattaa miettiä myös, kuinka poistaa laitteen keräämän kondenssiveden, jos siinä ei ole säiliötä tai haihduttavaa ominaisuutta. Itse tehtyjä ratkaisuja näkee kesäisin, kun ikkunalasin tilalle on viritetty levy, josta sojottaa reikä poistoputkea varten.

Osan laitteista pystyy ajastamaan. Siitä on hyötyä etenkin, jos yrittää pihistää sähkölaskussa ja haluaa laitteen pois päältä aamuyöstä. Toisaalta pörssisähkön hinta todennäköisesti tuskin nousee hurjimpiin lukemiin kesäöinä.

Tehokkaasta viilentäjästä kannattaa varautua maksamaan useita satoja euroja.

Sähkölaskuihin siedettävä lisäys

Kuumenevat kesät kannattaa ottaa huomioon taloremonteissa. Hyvästä eristyksestä on apua myös helteillä.

Motiva kehottaa kiinnittämään ikkunoiden uusimisen yhteydessä huomiota U-arvon lisäksi myös G-arvoon. G-arvo kertoo auringonsäteilyn kokonaisläpäisykertoimisesta, toisin sanoen siitä, kuinka suuri osa ikkunan ulkopintaan tulleesta auringonsäteilystä tulee ikkunan läpi huonetilaa lämmittämään.

Mitä pienempi G-arvo, sitä vähemmän lasin läpi pääsee lämpöenergiaa sisätiloihin.

Remontoijan kannattaa muistaa myös, että maa- ja ilmavesilämpöpumput sekä poistoilmalämpöpumput auttavat lämmityksen lisäksi viilennyksessä.

Motiva on laskenut, minkä verran viilentävät laitteet kuluttavat energiaa.

Pöytätuuletinten teho on yleensä 40–45 wattia. Jos se hurisee päällä ympäri vuorokauden, sähköä kuluu vuorokaudessa noin 1,1 kilowattituntia. Vaikka sähkön hinta olisi reilut 15 senttiä kilowattitunnilta, käyttökulut jäisivät noin vuorokauden aikana 20 senttiin.

Lattiatuulettimien teho on yleensä 50–70 wattia. Se kuluttaa sähköä vuorokaudessa noin 1,7 kilowattituntia ja nostaa sähkölaskua noin 25 senttiä vuorokaudessa.

Siirrettävien ilmastointilaitteiden teho on kompressorin päällä ollessa yleensä mallista riippuen 0,8–1,5 kilowattituntia. Sähkön kulutus riippuu tietenkin siitä, minkä verran laitetta pitää päällä ja kuinka tehokkaaksi sen säätää.

Motivan mukaan pientalon jäähdytys kesäisin kuluttaa sähköä yleensä noin 100–500 kWh vuodessa, jolloin kuluja kertyy noin 15–80 euroa.

Kirsi Riipinen

Rahat, verot, työ & eläke, koti