Hallituskausien vaihtuessa politiikan suuntaa voidaan muuttaa. Sitä vartenhan vaalit järjestetään. Kansan valitsema eduskunta valtuuttaa uuden hallituksen näitä suunnan tarkistuksia toteuttamaan.
Kaikkea ei tietenkään laiteta uusiksi, mutta jokaista politiikan lohkoa käydään hallitusneuvotteluissa läpi tiheällä kammalla.
Erityisen tarkkaan syyniin joutuvat monet jo alun perinkin määräaikaisiksi säädetyt lait ja hankkeet. Perusoletus on homman loppuminen, jos jo edellinenkin hallitus tarkoitti sen päättymään vaalikauden lopussa.
Verotuksessa yksi ajankohtainen esimerkki on niin kutsuttu solidaarisuusvero eli ansiotulojen verotuksen ylimääräinen kahden prosenttiyksikön korotus ylimmässä asteikkoluokassa.
* * *
Väistyvän Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan kirjattiin: ”jatketaan niin kutsuttua solidaarisuusveroa hallituskauden loppuun”. Näin on myös tehty, ja nyt sen hallituskauden loppu on käsillä.
Uutta hallitusta muodostetaan parhaillaan Petteri Orpon johdolla. Jos se ei nyt erikseen päätä solidaarisuusveron keräämisestä, tämä määräaikainen ansiotulojen verotuksen kiristys poistuu ensi vuonna.
Olisi jo korkea aikakin.
Solidaarisuusvero ilmestyi lainsäädäntöön vuonna 2013, kun silloinen Jyrki Kataisen johtama sixpack-hallitus päätti tästä väliaikaisesta kiristyksestä vuoteen 2015 asti.
Seuraavat kaksi hallitusta ovat vuorollaan jatkaneet solidaarisuusveron keräämistä ilman sen kummempia perusteluita. Vuosi 2023 on siis jo yhdestoista vuosi tätä alun perin kolmevuotiseksi tarkoitettua veronkorotusta.
Tälle ylimääräiselle ansiotuloihin suunnatulle veronkiristykselle ei ole missään vaiheessa esitetty varsinaisia asiallisia perusteita. Vaikeaa se olisikin. Tuottokin on käytännössä mitätön, kun dynaamiset vaikutukset huomioidaan.
Solidaarisuusverossa kyse ei ole ollut veropolitiikasta, vaan pelkästä politiikasta.
* * *
Väliaikaisen solidaarisuusveron poistuminen tulee kannustamaan hyväpalkkaisten työntekoa, ahkeruutta, yrittämistä, osaamisen kartuttamista ja uralla etenemistä. Samalla Suomen kyky kilpailla huippuosaavasta työvoimasta paranee hieman.
Jos epäilee näitä positiivisia vaikutuksia, kannattaa vertailun vuoksi tutustua naapurimaamme Ruotsin tuoreisiin ratkaisuihin ja niiden perusteluihin.
Ruotsissa demarivetoinen hallitus poisti ansiotulojen verotuksesta ylimmän asteikkoportaan kokonaan vuonna 2020. Viiden prosenttiyksikön alennus täsmäsuunnattuna korkeimpiin marginaaliveroihin ei ole kaikkein perinteisintä vasemmistolaista veropolitiikkaa.
Hallitus perusteli esitystään hyvätuloisten palkansaajien kannustamisella työntekoon, kouluttautumiseen ja urakehitykseen. Esityksen nähtiin myös vahvistavan ruotsalaisten yritysten ja koko maan kykyä kilpailla laadukkaasta kansainvälisesti liikkuvasta työvoimasta.
Kirsikkana kakun päällä tämän veronkevennyksen ei edes laskettu maksavan yhteiskunnalle mitään menetettyinä verotuottoina. Tutkimusnäytön perusteella pääteltiin kevennyksen todennäköisimmin rahoittavan itsensä pitkällä aikavälillä kokonaan. Samaan suuntaan viittaavat meilläkin viime aikoina julkaistut laskelmat ja arviot ylimpien marginaaliverojen alentamisen vaikutuksista.
Näin siis Ruotsissa. Samoja etuja saamme nauttia myös aikanaan Suomessa, kunhan meidän väliaikainen solidaarisuusveromme osoittautuu tosiaan väliaikaiseksi.
Teemu Lehtinen
Avaimet nousuun: Tuloveroasteikko takaisin v.2022 tasolle ja ylin asteikko alle 30%, solidaarisuusvero pois ja kaikki lait muutenkin kiky:stä lähtien poistettava sen mukaisesti mikä alkuperäinen suunnitelmakin niissä ollut välittömästi, on rikollista toimintaa josta voi tehdä EU:lle tutkinta ja korvauspyynnön. Turha byrokratia pois ja laki sellaiseksi että uusia innovaatioita, start-uppeja, hankkeita saadaan alkuun nopeasti. ALV maksuvelvollisuus pois pienyrityksiltä. Perintövero ja lahjavero pois. Kaikki sijoittaminen osakesäästötilien piiriin jossa vain kotiutettua voittoa verotetaan sen sijaan että jokaista sijoittajan liikettä ja tapahtumaa verotettaisiin kuten tällä hetkellä.
..muutama alkuun
Kommentoi