Monet eläkejärjestelmän piirissä olevat ylpeilevät sillä, että Suomessa on pystytty karsimaan varhaiseläkereittejä. Ei ole enää yksilöllistä varhaiseläkettä, työttömyyseläkettä, osa-aikaeläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä. Tilalla on osittainen varhennettu vanhuuseläke, joka on enemmänkin joustava eläke-etuus kuin varhaiseläke.
Mutta.
Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa työttömyyseläke lakkautettiin ja tilalle tuli työttömyysturvan lisäpäivät eli niin sanottu työttömyysputki. Aiemmin puhuttiin eläkeputkesta, nyt puhutaan työttömyysputkesta. Aiemmin rahoitus meni eläkejärjestelmän piikkiin, nyt työttömyysputki rahoitetaan pääasiassa työttömyysvakuutusmaksuilla.
Vaikka työttömyysputki on nykyään virallisesti osa työttömyysturvajärjestelmää, niin tosiasiallisesti se on varhaisen eläköitymisen reitti. Työttömyysputki käytännössä tarkoittaa, että jäädessäsi tietyn ikäisenä työttömäksi, voit saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa aina eläkepäiviin asti. Ja ”tietysti” kartuttaa vielä lisää eläkettä alimpaan eläkeikärajaan siinä samalla.
Vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneelle lisäpäiväoikeus syntyy, jos henkilö täyttää 61 vuotta ennen kuin ansiosidonnaisen päivärahan enimmäisaika täyttyy. Parhaassa – tai pitäisikö sanoa pahimmassa – tapauksessa henkilö voi siis jäädä työttömäksi 59-vuotiaana ja olla työttömänä eläkettä kartuttaen 65-vuotiaaksi asti.
Harvasta yhteiskunnallisesta asiasta on niin vahvaa tutkimusevidenssiä kuin tästä asiasta: työttömyysputki lisää työttömyyttä. Vuosien varrella sitä ovat tutkineet mm. Kyyrä ja Wilke (2007), Uusitalo ja Nivalainen (2013), Jauhiainen ja Rantala (2011) ja Kyyrä ym. (2017).
Kuva 1 kiteyttää edellä viitatut tutkimukset yhteen kuvaan, joka todella kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Skeptikoille suosittelen tutustumaan itse tutkimusartikkeleihin.

Vuosina 2002–2004 työttömyysputkeen olivat oikeutettuja 55-vuotiaat ja vanhemmat. Vuosina 2007–2009 samainen ikäraja oli 57 vuotta. Kuviosta nähdään, kuinka työttömyysjaksojen määrän kasvu ajoittuu juurikin työttömyysputken alaikärajan kohdalle. Ja uudistuksessa piikki siirtyy ikärajoja seuraten.
Ihan syystä siis esimerkiksi OECD, Euroopan Komissio, IMF ja monet muut ovat toistuvasti suosittaneet työttömyysputkesta luopumista, mutta turhaan. Työttömyysputken yksityiskohdista on perinteisesti päätetty työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa. Vastikään lisäpäiväoikeuden alaikärajaa kyllä nostettiin vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä yhdellä vuodella 62 vuoteen.
Työttömyysputkea ei kuitenkaan poistettu.
Tiedämme tutkimustulosten perusteella sen, että työttömyysputki kasvattaa työttömyyttä. Työttömyysputki pitäisikin asteittain purkaa työllisyysasteen nostamiseksi ja työurien pidentämiseksi.
Mauri Kotamäki




Kommentoi