veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Julkinen nettovarallisuus onkin nettovelkaa?

Mauri Kotamäki
Mauri Kotamäki

Valtakunnan kamreeri

Mauri Kotamäki on Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti. Hän seuraa ennen kaikkea työmarkkinoita, sosiaaliturvajärjestelmän kehitystä ja liian harvakseltaan jalkapalloa. Häntä voi seurata Twitterissä  @Mau_And 

Kaikkihan tietävät, että Suomessa on suuri ja positiivinen julkinen nettovarallisuus. Vai onko sittenkään? Komsii komsaa.

Vuonna 2017 Suomen julkinen nettovarallisuus oli 59 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen eli runsas 130 miljardia euroa. OECD:n tilaston mukaan Suomessa oli OECD-maiden toisiksi korkein julkinen nettovarallisuus. Luku pitää sisällään sekä positiivisen että negatiivisen varallisuuden. Esimerkiksi osakesijoitukset kasvattavat julkisen talouden nettovarallisuutta, kun taas valtion joukkovelkakirjat alentavat sitä.

Merkittävä julkinen nettovarallisuus on valitettavasti harhaanjohtava käsite. Tai pyöristetään vähän – on syytä tietää, mitä asioita julkinen nettovarallisuus on sisälleen syönyt. Nettovarallisuusluvusta ei voi päätellä kovinkaan paljoa esimerkiksi finanssipoliittisen liikkumavaran suhteen tai edes Suomen suhteellisesta asemasta kansainvälisesti.

Päättelyä sekoittaa eritoten eläkevarallisuuden tilastointi nettovarallisuuden käsitteessä. Eläkevaroja vuoden 2017 lopussa Suomessa oli noin 200 miljardia euroa. Eläkejärjestelmämme on sellainen, ettei eläkevaroja voi tuosta noin vain purkaa. Vähän yksinkertaistaen, jokaiselle eläkevaroissa kiinni olevalla eurolla on vastinpari eläkevastuiden muodossa. Vuoden 2017 lopussa jo karttuneita eläkkeitä oli yhteensä arviolta 714,5 miljardia euroa. Olemme siis säästäneet ennakkoon eli rahastoineet vain alle 30 prosenttia eläkevastuista. Se eläkemeno, jota ei ennakkoon ole rahastoitu, katetaan vakuutusmaksuilla.

Miksi edellä todettu on olennaista? Siksi, että Suomessa, toisin kuin muissa maissa, eläkesektori tilastoidaan julkiseen sektoriin. Toisin sanoin eläkevarojen sisällyttäminen julkisen talouden sisälle sekoittaa kansainväliset vertailut. Muissa maissa, kuten vaikka Tanskassa ja Ruotsissa, eläkevarat on pääosin sisällytetty yksityisen sektorin alle.

Eri maiden julkisen talouden nettovarallisuusasemien vertaaminen Suomeen on siis kuin vertaisi nallekarkkeja ja soijarouhetta keskenään – vertailu ei ole mielekäs. Esimerkiksi nettovarallisuuden laskennassa Tanskan sosiaaliturvarahastojen koko on OECD:n tilastossa alle miljardi euroa, kun todellisuudessa Tanskan eläkevarojen bkt-suhde huitelee lähempänä 200 prosenttia eli puhutaan sadoista miljardeista euroista.

Kuvioon 1 on piirretty sinisellä OECD:n raportoima nettovarallisuus kansantalouden tilinpidon mukaisesti. Samaan kuvioon on punaisella piirretty sama luku vertailukelpoisena – siis sillä tavalla, että kaikkien maiden sosiaaliturvarahastot (käytännössä eläkerahastot) on tilastoitu yhdenmukaisesti eli jätetty huomiotta. Suomen 59 prosentin nettovarallisuus kääntyy reilusti negatiiviseksi, kun eläkevarat huomioidaan kuten muissa maissa.

Toinen vaihtoehto yhdenmukaiseen vertailuun olisi sisällyttää kaikkien maiden sosiaaliturvarahastot mukaan vertailuun. Mutta tällöin törmätään uuteen ongelmaan – eläkevarojen määrästä on vaikea tehdä johtopäätöksiä ilman tietoa eläkevastuista. Se, onko 100 miljardia euroa eläkerahastoja paljon vai vähän riippuu siitä, onko jo karttuneiden ja vielä maksamattomien eläkkeiden määrä odotetusti 50 vai 500 miljardia. Tähän tarkoitukseen EU-jäsenmaat ovat kehittäneet kestävyysvajeen laskentakehikon, mutta se on toisen kirjoituksen aihe.

Nettovarallisuus ja nettovarallisuus ilman sosiaaliturvarahastoja

 Nettovarallisuus ja nettovarallisuus ilman sosiaaliturvarahastoja 

Summa summarum, olen aina vähän kummeksunut viittauksia julkisen talouden nettovarallisuuteen julkisen talouden tasapainosta keskusteltaessa. Nettovarallisuus ei huomioi tulevaisuuden menoja, vaikka ne (epävarmuuden rajoissa) vääjäämättä lankeavat maksettavaksi ennemmin tai myöhemmin. Ja kun kyseisen tilaston pintaa vähän raaputtaa, käy ilmi, etteivät eri maiden luvut ole edes vertailukelpoisia Suomen nettovarallisuuden kanssa. Ei siis ole edes mitenkään selvää, että Suomen nettovarallisuus olisi poikkeuksellisen korkea OECD-maiden välisessä vertailussa.

Julkinen nettovarallisuus onkin velkaa, kun sosiaaliturvarahastot siivotaan tilastosta. Ja vaikka sosiaaliturvarahastot huomioitaisiinkin, mutta kunnolla eli yhdessä karttuneen eläkevastuun kanssa, olisi nettovarallisuus edelleen negatiivinen.

Mauri Kotamäki

Kommentit (4)
 
  • Josa Jäntti 28.4.2019 13:45
     
    Kirjoitin melko pitkän kriittisen kommentin tänne, mutta sitä ei ilmeisesti siitä syystä julkaista ?
    Ilmoita asiaton viesti
  • Taloustaito 29.4.2019 9:08
     
    Todennäköisesti kommenttisi oli liian pitkä. Voit jakaa sen kahdeksi kommentiksi tai lähettää osoitteeseen palaute@taloustaito.fi, voin testata, saanko julkaistua kommenttisi. Terveisin Minna Petäinen
    Ilmoita asiaton viesti
  • Josa Jäntti 29.4.2019 9:24
     
    Eläkevastuuarvioisi on vähän kummallinen ? Vastuu toteutuu vain silloin , jos kaikki työnantajat + palkansaajat lakkaavat maksamasta osuuttaan työeläkemaksuista . Toisin sanoen kaikki yritykset ovat konkurssissa ja palkansaajat työttöminä. Laskeeko esim. Suomen Valtio budjettivastuuta 10 vuodeksi eteenpäin tai yritys, että paljonko sen palkkojen maksivastuu on 5 vuoden päästä. ETK :n laskelmien mukaan rahastot loppuvat n, 2060 ? ETK on myös laskenut, että eläkerahastot kohtuullisella tuotolla ( n. 3 % ) on v. 2060 yli 100 miljardia !
    Ilmoita asiaton viesti
  • Josa 29.4.2019 9:26
     
    Unohtui vielä, että unohdat eläkevastuusta rahastojen sijoitustuotot korkoa korolle??
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kaksi ynnä kahdeksan?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.