Hinnat nousevat – entä sitten?
Inflaatio olisi merkityksetön asia, jos ihmisten ansiotaso nousisi täsmälleen yhtä paljon (tai enemmän) kuin inflaatio ja inflaationopeus olisi täysin ennustettavissa. Käytännössä kumpikaan oletus ei päde tällä hetkellä.
Kauppaan tai huoltoasemalle mentäessä kuka tahansa meistä huomaa hintojen nousun. Kyllähän se kirpaisee. Samalla energiayhtiöt takovat mukavaa tulosta. Voittojen rajoittaminen olisi tuhon tie, mutta markkinoille tulon esteiden tulisi olla niin matalat, että kilpailu toimisi ja tätä kautta hinnat pysyisivät kurissa. Energia-alan liiketoiminta on kuitenkin erilaista kuin torikauppa – uutta voimalaa ei tuosta noin vain rakenneta, minkä lisäksi markkina on täynnä sääntelyä.
Inflaatiovauhti on siis ollut selvästi palkkatason nousua ripeämpää. Tämä tarkoittaa, että kuluttajien reaalipalkka eli ostovoima pienenee. Haitta ei olisi suuren suuri, mikäli näin kävisi satunnaisesti. Vilkaisu dataan kuitenkin kertoo, että ilmiö on ollut sitkeämpi. Kuluttajien ostovoima on heikentynyt viime vuoden lokakuusta lähtien. Viimeisen parin kuukauden aikana ostovoima heikentyminen on noin kuuden prosentin luokkaa.
Suomessa palkanmuodostus on suhteellisen jäykkää
Jäykkä palkanmuodostus tarkoittaa, että taantumissa palkat eivät yleensä reagoi alaspäin, vaikka kustannuskilpailukyvyn näkökulmasta reaktio saattaisi olla paikallaan. Osin tästä syystä viime vuosikymmenellä puhuttiin paljon sisäisestä devalvaatiosta ja lopulta kilpailukykysopimus syntyikin.
Jäykkä palkanmuodostus tarkoittaa myös, ettei palkkataso aina nouse yhtä rivakasti. Tämä koetaan nyt kouriintuntuvasti inflaation kiihtyessä. Hyvä asia tämä on yritysten kustannuskilpailukyvyn kannalta, kun työn hinta alenee suhteellisesti. Toisaalta sosiaaliturvaan on jo tehty ylimääräisiä korotuksia, minkä lisäksi turva on automaattisesti kiinnitetty kuluttajahintaindeksiin. Todennäköisesti ainakin eläkeläiset ovat tällä hetkellä tyytyväisiä indeksiinsä.
Kaiken kaikkiaan edellä sanottu kuitenkin tarkoittaa, että työnteon kannusteet heikkenevät entisestään.
Onko inflaatiohuippu jo ohitettu?
Paljon spekuloidaan tai pikemminkin toivotaan, että inflaatio olisi nyt saavuttanut lakipisteensä ja se hidastuisi lähiaikoina. Kyllähän korot nousevat ja maailmantalouskin viilenee – eli tämä on ihan mahdollinen skenaario.
Toisaalta palkatkin tulevat reagoimaan lähiaikoina – nähtäväksi jää, millä voimakkuudella. Lisäksi poliitikkojen näpit syyhyävät ja silmät kiiluvat, kun he inflaation verukkeella pääsevät jakamaan lisää rahaa äänestäjille. Tämä mekanismi kasvattaisi kokonaiskysyntää ja kiihdyttäisi inflaatiota. Kannattaisi olla varovainen varsinkin keskiluokalle suunnattujen tulonsiirtojen suhteen.
Inflaatio Suomessa olisi 4,4 prosenttia seuraavan 12 kuukauden aikana, mikäli hintataso jähmettyisi heinäkuun tasolle. Kuka uskoo, että näin kävisi? En pidä sitä todennäköisenä, vaikka tarinan tällekin skenaariolle pystyy keksimään. Joka tapauksessa vilkaisu lähiaikojen kuluttajahintojen nousuun viittaa siihen, että tavallista korkeampi inflaatio tulee hyvässäkin tapauksessa olemaan seuranamme vielä hyvän tovin.
Seuraavat vaalit ovat inflaatio-vaalit. Pystytäänkö Sari Sairaanhoitaja vuosimallia 2023 välttämään? Voidellaanko äänestäjiä jo tällä kaudella tulevia eduskuntavaaleja silmällä pitäen? Politiikassa kaikki on mahdollista, joten jätetään ennustaminen rohkeammille. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on todennäköisesti luvassa, kun vaalit lähestyvät ja talousympäristö viilentyy. 
Mauri Kotamäki
Kommentoi