Podcastit, sosiaalinen media, perinteinen media. Kaikki puhuvat nyt ChatGPT:stä - tekoälypohjaisesta mallista, jonka tietovarasto ja viestintäkyky on huikea. Tämän kaltaiset superlaitteet ovat kautta historian herättäneet pelkoa ihmisissä. Syrjäyttävätkö vuosi vuodelta älykkäämmät superrobotit kohta ihmisen tiedon tuottajina ja analysoijina?
Juonipaljastus: Ei ihan lähiaikoina.
Testailin huvitusmielessä chattirobottia muutamilla kysymyksillä verotuksesta ja vähän muustakin. Katsotaanpa, mitä ChatGPT vastasi.
Aloitetaan kevyesti kysymällä robotilta, mitä hyötyä tai haittaa verotuksesta on.
Verotuksen tarkoituksena on kerätä rahaa valtion toimintaan ja julkisiin palveluihin, kuten terveyshuoltoon, koulutukseen ja poliisiin. Verotuksen avulla voidaan myös tukea tiettyjä tavoitteita, kuten ympäristönsuojelua tai pienituloisia kansalaisia. Verotuksen avulla voidaan myös säätää talouskasvua ja hintoja sekä edistää tasa-arvoa ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.
Verotuksesta voi kuitenkin olla myös haittaa. Verotuksen katsotaan usein vähentävän yritysten ja yksityishenkilöiden kannustimia tehdä tulosta ja investoida. Verotuksen katsotaan myös vähentävän kuluttajien ostovoimaa ja siten vähentävän talouskasvua. Verotuksen perusteiden ja määrien muutokset voivat myös aiheuttaa epävarmuutta ja lisätä hallinnollista taakkaa yrityksille ja yksityishenkilöille.
Vastaus on osin hauska: robotti haluaa “säätää talouskasvua” ja puhuu “yksityishenkilöiden kannustimista tehdä tulosta”. Tämä on semantiikkaa ja laitetaan kielimuurin piikkiin. Kokonaisuudessaan vastaus on kelvollinen.
Onkohan robotti huumorimiehiä? Otetaan tähän väliin pieni kevennys ja pyydetään sitä kertomaan vitsi verotuksesta.
Miksi verokarhu aina näyttää niin vihalta? Koska se joutuu lukemaan kaikkia näitä veroilmoituksia!
Suomalaiset sijamuodot ovat vaikeita. Kirjoitusvirheet sikseen – ei vitsikään vielä stand-up-materiaalia ole. Toisaalta aihepiiri on vaikea.
Vakavoidutaan vielä hetkeksi ja syvennytään verotuksen historiaan. Kuka keksi verotuksen?
Verotuksen perusidea on ollut olemassa jo antiikin ajoista lähtien. Esimerkiksi antiikin roomalaiset käyttivät verotusta rahoittaakseen valtion toimintaa ja rakennushankkeita. Verotusta on käytetty myös monissa muissa historiallisissa yhteiskunnissa, kuten Kiinassa, Egyptissä ja Intiassa.
Nykyisenkaltainen verotusjärjestelmä kehitettiin kuitenkin vasta modernissa yhteiskunnassa. Yhdysvalloissa verotusjärjestelmä perustettiin vuonna 1789, kun perustuslaki hyväksyttiin. Suomessa verotusjärjestelmä kehitettiin varsinaisesti 1800-luvulla, kun verotusta aloitettiin käyttää valtion rahoituksen lähteenä. Tänä päivänä verotus on yksi tärkeimmistä keinoista, joilla valtiot rahoittavat toimintaansa ja tukevat yhteiskunnan eri ryhmiä.
Vastaus on yleisluontoinen, mutta ison asiakokonaisuuden yhteen vetäminen vaatii taitoa keneltä tahansa. Vastaus on jälleen kerran kelvollinen. En voi olla pohtimatta, kuinka lähellä olemme Turingin testin läpäisyä.
Viimeinen kysymys verotuksesta: Mitä mieltä botti on ristiriitoja ja keskustelua herättävästä aiheesta nimeltä Lafferin käyrä?
Lafferin käyrä on teoria, jonka mukaan verotuksen tuloveroprosentin ja valtion saaman verotulon välillä on käyrä. Teorian mukaan verotuksen tuloveroprosentti voi olla liian alhainen tai liian korkea, ja tällöin valtion saama verotulo jää liian pieneksi tai liian suureksi. Teorian mukaan optimaalinen verotuksen tuloveroprosentti on siellä, missä valtion saama verotulo on suurin.
Lafferin käyrän teoria perustuu siihen ajatukseen, että verotuksen tuloveroprosentin ollessa liian alhainen ihmiset saattavat olla motivoituneempia tekemään enemmän töitä ja ansaitsemaan enemmän rahaa, koska he saavat pitää enemmän oman työnsä tuottamasta palkasta. Samalla valtion saama verotulo kuitenkin jää liian pieneksi. Jos verotuksen tuloveroprosentti puolestaan on liian korkea, ihmiset saattavat olla vähemmän motivoituneita tekemään töitä ja ansaitsemaan rahaa, koska he saavat pitää vain pienen osan oman työnsä tuottamasta palkasta. Tällöin valtion saama verotulo taas saattaa olla liian suuri.
On vaikea sanoa yleisesti, olemmeko Lafferin käyrän oikealla vai väärällä puolella, sillä se riippuu monista eri tekijöistä. Verotuksen tuloveroprosentti ja valtion saama verotulo vaihtelevat eri maissa ja eri aikoina, ja ne vaikuttavat myös moniin muihin tekijöihin, kuten talouden kehitykseen ja ihmisten työmotivaatioon. Jokaisessa yhteiskunnassa on tärkeää miettiä, mikä on optimaalinen verotuksen tuloveroprosentti valtion saaman verotulon kannalta.
Valitettavasti tällä kertaa robotti tekee pieneltä tuntuvia, mutta kriittisiä virheitä. Se esimerkiksi sekoittaa optimaalisen veroasteen ja verotulot maksimoivan veroasteen – nämä ovat kaksi tyystiin eri konseptia.
Verotuottojen maksimointihan ei todennäköisesti ole sama asia kuin ihmisten hyvinvoinnin maksimointi! En ole varma, pystynkö antamaan tätä enää anteeksi.
Yritetään seuraavaksi puijata bottia kysymällä jotain hieman sattumanvaraista: Miksi Jari Litmanen on taitava taloustaidoissa?
En ole täysin varma, mistä Jari Litmasen taloustaidot juontavat juurensa. Hän on tunnettu ennen kaikkea urheilu-urallaan, jossa hän on ollut menestynyt jalkapalloilija ja valmentaja. En ole tietoinen siitä, että hänellä olisi erityisen suurta kokemusta tai asiantuntemusta talouden alalta.
Jos haluat parantaa omia taloustaitoja, voit esimerkiksi lukea kirjoja tai verkossa julkaistuja artikkeleita talouden perusteista, seurata talousaiheisia uutisia tai osallistua talousaiheisiin koulutuksiin tai seminaareihin. Voit myös pyytää neuvoja talousasiantuntijoilta tai pyytää apua esimerkiksi pankkineuvojalta tai talouskonsultilta.
Robotti haistaa palaneen käryä ja vastaus on parempi, kuin itse osaisin antaa. Faktat pöytään, minkä jälkeen pyytämättä ja yllättäen vinkkivitonen asian tiimoilta. Bravo!
Annetaan tähän loppuun botille vielä toinen mahdollisuus kertoa vitsi. Tällä kertaa tarkennan, että haluaisin vitsin olevan hyvä.
Verokarhu ja veronmaksaja istuvat saman pöydän ääressä. Verokarhu kysyy veronmaksajalta: "Miksi et maksa veroja?" Veronmaksaja vastaa: "Koska minulla ei ole tarpeeksi rahaa." Verokarhu sanoo: "No, sinulla on varmasti tarpeeksi rahaa, koska sinulla on varmasti tarpeeksi ruokaa, vaatteita ja muita asioita. Minä ajattelin, että veroilla maksetaan ne asiat, joita tarvitsemme yhteiskunnan toiminnan takaamiseksi." Veronmaksaja vastaa: "No, minulla on varmasti tarpeeksi ruokaa, vaatteita ja muita asioita, mutta minulla ei ole tarpeeksi rahaa jäljellä maksaakseni veroja."
Wau! Opettavaista ja hauskaa samaan aikaan. Ainut kysymys kuuluu, miksi robotilla tuntuu olevan mieltymys sekoittaa karhuja verovitseihin.
Yhteenvetona todettakoon, että kehitys kehittyy ja tekoäly siinä sivussa. ChatGPT:n vastaukset ovat oikeasti melko hyviä suurimman osan aikaa. Ei tekoäly ihmistä vielä hetkeen tarpeettomaksi tee, mutta ihmisen ja koneen yhdistelmä tulee tulevaisuudessa olemaan entistä vahvempi.
Viimeisen kysymyksen vuoro. Jätetään verotus ja talousasiat sikseen ja kokeillaan, olisiko ChatGPT:ssä taiteilijan vikaa. Onnistuisikohan siltä talousaiheinen runo? Näiden “omaperäisten”, mutta asiallisten riimittelyjen myötä toivotan hyvää loppuvuotta ja lomia kaikille Taloustaidon lukijoille!
Joulun aika on taas,
Rahapussit ja lompakot on täynnä taas.
Ostoksia tehdään, lahjoja jaetaan,
On aika miettiä talouden tasapainoa.
Verot maksetaan, velkaa maksetaan pois,
Säästetään, investoidaan, kaikki
tavoitellaan.
Joulun aika on myös aikaa antaa,
Hyväntekeväisyyteen ja lahjoihin panostaa.
Muistetaan olla kiitollisia siitä,
Mikä meillä on, vaikka ei kaikkea
saisikaan.
Joulun aika on aikaa jakaa,
Ja talousasioita miettiä ja hallita.
Joulun aika on aikaa rakkauden ja
ystävyyden,
Mutta myös talouden ja varallisuuden.
Joulun aika on aikaa olla onnellinen,
Ja toivottaa kaikille hyvää talousjoulua!
Mauri Kotamäki
Kommentoi