veronmaksajat.fi

60 vuotta täyttäneille palkansaajille kädenojennus – väliinputoajille lämmintä kättä?

Janne Kalluinen

Verolaskelmat hallussa

Janne Kalluinen on Veronmaksajien ekonomisti, joka odottaa ensimmäistä ammattilaissopimustaan jalkapalloilijaksi. Sillä välin hän tekee verolaskelmia. Seuraa Twitterissä  @jannekalluinen

Tässä blogissa aiemminkin läpikäyty 60 vuotta täyttäneiden korotettu työtulovähennys tuli osaksi voimassa olevaa lainsäädäntöä vuodenvaihteessa. 

Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 60–61-vuotiaille 200 eurolla, 62–64-vuotiaille 400 eurolla ja 65 vuotta täyttäneille 600 eurolla vuodessa. Muille palkansaajille työtulovähennyksen enimmäismäärä vuonna 2023 on 2 030 euroa. Enimmäismäärän korotuksen vaikutuksia veroprosenttiin voi tarkastella esimerkiksi täältä

Hallituksen esityksen 153/2022 mukaan korotetun työtulovähennyksen tarkoituksena on sekä työurien pidentäminen että jo eläkkeelle siirtyneiden kannustaminen tilapäis- ja/tai osa-aikatyöhön. 

Työurat pitenevät ja ovat pidentyneet kuusikymppisillä siksikin, että alinta vanhuuseläkeikää on viime vuodet nostettu vähitellen. Vuosina 1962–1964 syntyneillä se on 65 vuotta, joka on samalla suurimman mahdollisen työtulovähennyksen ikäraja. 

Vuonna 2023 alimman vanhuuseläkeiän rajan ylittää 1959 syntyneitä henkilöitä (64 v 3 kk), joiden ”kannustimet” jatkaa työuraa ainakin alaikärajaan asti ovat olleet lähtökohtaisesti olemassa monilla työkykyisillä ennen korotettua työtulovähennystäkin. 

Korotettu työtulovähennys on joka tapauksessa hyvä uutinen 60 vuotta täyttäneiden jo-työssäkäyvien kantilta. Sitä se ilman muuta on myös niille, jotka harkitsevat paluuta työelämään eläkkeeltä tai työttömyydestä. 

Eikä tässä vielä kaikki: 62 ikävuoden jälkeen palkan verotus itse asiassa kevenee vähitellen jo ilman korotettua työtulovähennystäkin. 

Tämä johtuu palkansaajan kevenevistä sosiaalivakuutusmaksuista ja niiden maksuvelvollisuuksien poistumisesta iän karttuessa. Toisin sanoen käteen jäävät tulot kasvavat samasta palkasta, mitä iäkkäämpi henkilö on. Jokainenhan varmasti jo entuudestaan tuntee maksujen ikäsäännöt, mutta käydään ne läpi nyt kuitenkin vuoden 2023 osalta: 

  • Palkansaajan TyEL-maksu alenee 63-vuotiaana 7,15 prosenttiin, sillä 53–62-vuotiaat palkansaajat maksavat maksunsa korotettuna (8,65 %). TyEL-maksuvelvollisuus poistuu kokonaan 68 vuoden iässä. (TyEL-maksun alaisesta palkasta karttuu työeläkettä.)
  • 65 vuotta täyttänyt palkansaaja ei maksa työttömyysvakuutusmaksua (1,50 % palkasta).
  • Sairausvakuutuksen päivärahamaksun (1,36 % palkasta, kun palkka 15 703 euroa tai enemmän) maksuvelvollisuus poistuu 68 vuotta täyttäneeltä. Tosin sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu (0,60 % verotettavista tuloista) tulee tällöin maksettavaksi korotettuna (0,60 % → 1,57 %) ja myös siltä osin, josta ei muuten maksettaisi päivärahamaksua. Alle 15 703 euron palkkatulosta 16–67-vuotiaat palkansaajat eivät maksa palkastaan päivärahamaksua 2023. 

Kun ottaa huomioon, että korotettu työtulovähennys tekee verotukseen uusia ikään sidonnaisia ominaisuuksia, lopputulema on, että jatkossa 53–59-vuotiailla, 60–61-vuotiailla, 62-vuotiailla, 63–64-vuotiailla, 65–67-vuotiailla ja 68 vuotta täyttäneiden palkan verotus poikkeaa toisistaan. Eikä toki pidä unohtaa, että mainittujen ryhmien ohella on olemassa vielä alle 53-vuotiaiden palkansaajien joukko. 

Palkan verotus säilyy 18–59-vuotiailla vuonna 2023 kutakuinkin ennallaan vuodentakaisesta, sillä korotettu työtulovähennys ei heitä koske. Tosin heidän sairausvakuutusmaksuprosenttinsa nousevat hitusen ja palkkakehityskin saattaa ylittää syksyiset ennusteet ansiotason kehityksestä. Se olisi toki palkansaajalle hyvä uutinen, mutta kiristäisi samalla verotusta hieman. 

Ehkäpä 18–59-vuotiaille keskeisimpiä työllistymisen ja lisäansioiden hankkimisen ”kannustimia” vuodelle 2023 ovat kasvavat asuntolainan korko- sekä energiamenot. Korkeimman velkaantumisasteen asuntovelalliset sijoittuvat kyseisen ikähaarukan puolivälin paikkeille. 

Sukupolvet, asuntokunnat ja lämmittäjät – ketkä ovat saamapuolella?

Vuodenvaihteessa tulee voimaan monia veromuutoksia, mutta yksi vuoden 2022 suuri puheenaihe Suomessa oli sähkön hinta ja sähkötuet. Lisäksi asuntovelallisia muistuteltiin lähes päivittäin uutissähkeissä nousseista euribor-koroista.

Julkinen valta tuli kotitalouksia vastaan sähkötukien keinoin, mutta myös muin tavoin: esim. joulukuun 2022 ylimääräisellä lapsilisällä, matkakuluvähennyksen enimmäismäärän määräaikaisen korotuksen jatkamisella vuodelle 2023 ja alkuvuoden 2023 henkilökuljetusten tilapäisellä alv-alennuksella. Sähköön liittyvien tukitoimien hintalappu on vähintäänkin satoja miljoonia euroja, ellei miljardiluokkaa.

Velaton, työssäkäyvä, perheellinen, suurta omakotitaloaan sähköllä lämmittävä kuusikymppinen sai jo lapsilisänsä, mutta saa jatkossa valtiolta apua myös sähkölaskuihinsa, korotetun työtulovähennyksen, eikä häntä haittaa edes asuntolainan korkovähennyksen siirtyminen historiaan.

Lämmityskulut toki nousevat hänelläkin (sähkösopimuksesta ja sähkölämmitysmuodosta riippuen), mutta kuinka paljon tulee maksettavaksi omasta pussista, on vielä epäselvää. Futuurit antavat kirjoitushetkellä onneksi luvan odottaa, että sähkön pörssihinnat luisuisivat alaspäin vuoden alkupuolella.

Kauko- tai öljylämmössä värjöttelevän 18-59 -vuotiaan työssäkäyvän perheettömän asuntovelallisen ei kuitenkaan auta muu kuin laittaa villasukkaa jalkaan ja kättä taskuun, vaikka hänenkin lämmityskulunsa ovat nousseet aiemmasta – asuntolainan maksueristä puhumattakaan.

Sähkötuet tekevät kodin valaisemisesta ja elektroniikan käytöstä aiempaa edullisempaa hänellekin, mutta se tuskin kovasti lämmittää mieltä tai käsiä ja jalkojakaan.

Palkansaajan ja eläkkeensaajan verotus 2023

Seuraavassa eri ikäisten palkansaajien ja eläkkeensaajan veroprosentteja vuodelle 2023 graafina ja taulukossa. Visualisoinneissa veroprosentti on osuus, joka menee veroihin ja veronluonteisiin maksuihin ko. bruttotulon määrästä.

Veroprosentti sisältää keskimääräisen kunnallis- ja kirkollisveron, valtion tuloveron, Yle-veron sekä kullekin ikäryhmälle relevantit sosiaalivakuutusmaksut (työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun sekä sairausvakuutusmaksut) – ja tietysti työtulovähennykset mainittuine korotuksineen sekä muut viran puolesta myönnettävät verovähennykset.

 

Janne Kalluinen

Päivitys 3.1.2023: lisäys tekstinkohtaan: "...suurta omakotitaloaan sähköllä lämmittävä kuusikymppinen..."

Kommentit (1)
 
  • IlkkaOTT 4.1.2023 21.31
     
    Tästä > 60 vuotiaita koskevasta uutisoinnista on ainakin itselleni syntynyt epävarma kuva: Toisinaan mainittu palkansaaja & yrittäjä, toisinaan ei hisahdetakaan yrittäjästä.
    Mikä on eläkeläis-tmi-yrittäjän tilanne?
    Ja vaikkapa esimerkkinä 70 v, jonka eläke 25.000 ja yrittäjän tulot 10.000
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan viisi ynnä yhdeksän?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit