veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Työurat eivät pitene poppakonsteilla – työn mielekkyys voisi sen tehdä

Antti Oksanen
Antti Oksanen

Taloudesta taittaen

Antti Oksanen on Taloustaidon päätoimittaja. Seuraa Twitterissä @Aoksanen

Onko 60 uusi 40 ja 70 uusi 50? Näinhän ikääntymiskeskustelussa heitellään.

Eläkeliiton tällä viikolla julkistama +60-barometri piirtää tilanteesta tarkempaa kuvaa. Eläkeläiset ovat selvityksen mukaan aktiivisia kansalaisia. He osallistuvat yhteiskunnalliseen toimintaan, pitävät huolta jälkikasvusta ja harrastavat liikuntaa monipuolisemmin kuin 1990-luvulla.

Jokin taustalla kuitenkin mättää, koska ikääntymisellä koetaan olevan aiempaa selvästi kielteisempi leima yhteiskunnassa ylipäätään.

Julkisen keskustelun perusteella tämä ei ole yllätys.

Jokainen talousasiantuntija nimeää Suomen suurimmaksi rakenteelliseksi ongelmaksi väestön ikääntymisen ja sitä kautta huonontuvan huoltosuhteen. Nykytrendeillä Suomessa on 60 vuoden päästä enää 1,08 työllistä yhtä eläkeläistä kohti, kun vielä vuonna 2000 sama suhde oli kaksi työllistä eläkeläistä kohti, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tuore analyysi.

Voiko ikääntymiselle tulla näissä oloissa muuta kuin huono klangi? 

Sillä, miten eläkeläisistä puhutaan ja millaisessa roolissa he esiintyvät julkisuudessa, on valtava vaikutus. Eläkejärjestelmän kestävyydestä huolestuneissa puheenvuoroissa ikääntyneistä tulee saman tien kuluerä – paisuva ihmismassa, jonka vaivat uhkaavat myös sosiaali- ja terveydenhuollon kantokykyä.

Päätä ei sovi laittaa pensaaseen tosiasioilta. Silti media voisi tehdä parempaa työtä nostaakseen esiin eläkeläisyrittäjät, työuran venyttäjät ja järjestöveteraanit, joita barometrin mukaan kyllä riittää.

Työnteko eläkeiässä on itse asiassa lisääntynyt mukavasti barometrissa: yli 60-vuotiaiden kategoriassa lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä 1990-luvun mittauksiin verrattuna.

Myös taloudelliset kannustimet tehdä töitä eläkkeellä ovat mainettaan parempia. Palkkatuloja keräävä eläkeläinen on nimittäin oikeutettu sekä työ- että eläketulovähennykseen. Kokonaan toinen asia on se, kuinka hyvin verovelvollinen tiedostaa kaikki saamansa vähennykset, jotka verottaja tekee automaattisesti. 

Mainittu Evan raportti ehdottaa, että eläkeläisten työllisyyttä kiihdytettäisiin alustatalouden opein. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi osa-aika- ja keikkatöiden markkinapaikkaa, joka yhdistäisi työnvälittäjät ja työnhakijat.

On kuitenkin vaikea nähdä, että eläkeläisten työllisyysaste olisi kiinni töiden välitysratkaisusta.

Ennen alustojen rakentamista pitää huolehtia siitä, että työelämän perustaidot ovat ajan tasalla. Uudet digityökalut tai sähköinen viranomaisasiointi eivät ole helppoja asioita nuorellekaan, eläkeläiselle ne voivat muodostaa liian korkean kynnyksen edes aloittaa.

Eläkeliiton barometri kertoo oletettuakin karummasta digiosaamisvajeesta. Niin työnantajat kuin työvoimaviranomaiset pystyisivät paikkaamaan sitä jo varsinaisten työurien aikana.  

Kun työntekijä voi hyvin ja hänen taitonsa ovat pysyneet mukana tekniikan kehityksessä, alkaa hyviä asioita tapahtua kuin vaivihkaa. Työurat pitenevät, työllisyysaste nousee ja kansantalous kiittää.

Antti Oksanen

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yhdeksän ynnä seitsemän?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit