Verohallinto on julkishallinnon palvelujen sähköistämisen edelläkävijä. Siirryitte pääjohtajaksi tietohallintojohtajan paikalta, jossa profiloiduitte myös muutosjohtajana. Jos Verohallinto muuttuu paljon, miten muutos näkyy veronmaksajan arjessa?
”Lyhyellä tähtäyksellä veronmaksajan arki helpottuu edelleen. Sähköinen asiointi meidän kanssa muuttuu kuitenkin ajan mittaan toisen näköiseksi. Totuttelu uuteen käyttöliittymään on sama kuin jos vaihtaa kännykkää – muutos vaatii opettelua. Joitakin se tietenkin harmistuttaa, koska se on viranomaisen tekemä muutos eikä oma päätös.”
Miten asemoitte Verohallinnon akselilla, jossa toisessa päässä on valtion kirstun täyttäjä ja toisessa päässä veronmaksajien palvelija?
”Kun verojen maksaminen on helppoa, niiden kerääminenkin hoituu ikään kuin automaatilla. Siksi teemme kaikkemme, jotta verotuksen hoitaminen olisi niin helppoa kuin mahdollista. Meitä tietysti auttaa se, että suomalaisten veromyönteisyys on mitatusti korkealla tasolla.
Meillä on Suomessakin paljon kauhuesimerkkejä siitä, kun viranomainen ei ole nähnyt palvelufunktiotaan. Asiakas on aina pidettävä mielessä, sillä niin viranomainen kuin yrityskin jää herkästi säätämään sisäisiä prosessejaan.”
Niin, miten saada 5 000 verohallintolaista muistamaan arjessakin se asiakkaan eli veronmaksajan näkökulma?
”Ainakin kokeilukulttuuri on otettu Verohallinnossa aidosti käyttöön. Esimerkiksi uutta esitäytettyä veroilmoitusta suunniteltaessa pohdimme sisäisesti, tulisiko siihen laittaa vain suoraan maksajaa itseään koskevat tiedot (yksi A4-sivu) vai kaikki mahdolliset poistokohteet (12 sivua). Päätimme sitten lähteä kysymään asiaa Helsingin Kluuvin palvelupisteeseen. Haastattelimme 60 asiakasta ja lähes kaikki halusivat pitkän version – juuri päinvastoin kuin itse ajattelin.”
Suomen verojärjestelmä on aikamoinen vähennysviidakko. Voiko sitä edes virtaviivaistaa, kun maailma kuitenkin monimutkaistuu?
”Saamme paljon ehdotuksia ja toiveita joka suunnasta, mutta pitää ymmärtää, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos yhdestä korista otetaan pois, niin miten se korvataan? Pieneltäkin tuntuva muutos voi yhtäkkiä olla iso remontti.”
Verotuksesta puhutaan usein kilpailukykytekijänä, kun Suomeen halutaan houkutella esimerkiksi ulkomaisia investointeja tai vaikka huippuasiantuntijoita töihin. Millaisia ajatuksia tämä herättää?
”Kun katsoo Suomen kannalta tilannetta, niin totta kai toimintaympäristön on oltava houkutteleva. Jos verotus kohtelee yrityksiä ja innovaatiota kovalla kädellä, niin tiedämme seuraukset. Se, mitä tehdään, on sitten poliitikkojen asia. Me toimeenpanemme.
Joka tapauksessa digimurroksessa meidän on oltava kaukonäköisiä kilpailukyvyn tekijöistä ja esteistä. Vanhan maailman säännöt eivät päde tulevaisuudessa ja siksi päättäjien on oltava hereillä.”
Miten aiotte itse herätellä päättäjiä?
”Olen jo yrittänyt nostaa esiin alustatalouden (globaalit välityspalvelut kuten Airbnb, Uber jne.) vaikutuksia. Ne luvut, jotka verotuksessa liikkuvat, ovat aina isoja. Vaikka puhuttaisiin vain prosentin katoamisesta (verokertymästä) alustoille, se tarkoittaa yli 700 miljoonaa euroa. Meidän ’backoffice’-palvelumme perustuvat tiedonsaamiseen – myös uusilta alustoilta. Millekään muulle viranomaistoimijalle ei tiedon saanti ole niin kriittistä kuin meille.”
Kun alustatalouttakin sitten verotetaan tavalla tai toisella, veronmaksajan ilmoitusvelvoitteet monimutkaistuvat entisestään?
”Kompleksisuus kasvaa ennen kaikkea meille. Toki sellaisen veronmaksajan tai kevytyrittäjän, joka alkaa myydä työpanostaan uusilla alustoilla vaikka tunnin sinne, tunnin tänne, tilanne voi hankaloitua. Me hoidamme asian automaatilla, jos vain saamme tiedon, mutta ihmisen olisi hyvä itse tarkistaa tietonsa.”
Piirrätte alustatalouden tässä aikamoisena ongelmakenttänä viranomaisille. Mistä löytyvät ratkaisut?
”Säädökset ovat yksi lääke, mutta myös tekniset ratkaisut. Meidän pitää mahdollistaa uusia helppoja tulojen ilmoittamiskäytäntöjä. Ihan uusi asia on Verohallinnon yhteistyö pankkien ja vakuutuslaitosten kanssa. Hehän painivat samojen asioiden kanssa omassa bisneksessään.”
Millaista tämä yhteistyö voisi käytännössä olla?
”Minua kiinnostaa ajatus siitä, voiko valtio toimia alustana. Voisiko osan meidän tekemisestä – ei siis tehtävistä, mutta laskennasta – hoitaa joku palvelutoimittaja? Esimerkiksi metsäkaupan verovelvoitteet voisi hoitaa automaattisesti pankista (sähköisten) rajapintojen kautta sen sijaan, että verottajalle lähetetään kaupasta erillinen paperi-ilmoitus.
Meidän ei tarvitse tehdä kaikkea itse, vaan tietyt asiat voidaan avata rajapintojen kautta kumppaneille. Tässä kohtaa minua toki voidaan tulla lyömään lakikirjalla päähän, koska kyse on viranomaistehtävästä.”
Uuden teknologian esiinmarssi kiinnostaa monella tavalla verottajaa. Olette itse pohtinut julkisuudessa robottien verottamista. Miksi uusista tuotannontekijöistä pitäisi maksaa erillisveroa, kun yritys jo maksaa voitostaan yhteisöveroa?
”Verotus on aina oman aikansa kuva. Mieti, millaisia asioita on verotettu historiassa, esimerkiksi savupiippujen tai ikkunalasien määrää. Verotus muuttuu jatkuvasti ympäristön ja teknologisen kehityksen myötä. Toki pitää myös muistaa poistaakin niitä vanhentuneita veroja.”
Näettekö siis tarvetta kokonaan uusille veroille?
”Nähtäväksi jää, kuinka suuri alustatalouden vaikutus on. Jos haluamme ylläpitää nykymallisen hyvinvointiyhteiskunnan, laiva ei voi alkaa vuotaa. Jos jostain vuotaa, niin jotain uutta pitää keksiä tilalle. Totta kai teemme kaikkemme, ettei vuotoja tulisi.”
Harmaan talouden taltuttaminen on näin ollen entistäkin tärkeämpää. Verohallinnon sisäisiä ohjeita verovilpintekijöiden kiinnisaamiseksi on puitu julkisuudessakin. Missä menevät järkevän ja tehokkaan valvonnan rajat, kun tiedostamme veronkannon valtavat volyymit?
”Avainkysymys on se, miten löydämme poikkeamat. Perinteisillä menetelmillä hoidamme tarkastamisen ja päälle tulee uusi analytiikka, johon olemme panostaneet paljon. On tärkeää säilyttää yleinen luottamus siihen, että väärintekijät jäävät kiinni. Toinen puoli asiaa on se, että sadan euron kertymän saamiseksi ei kannata laittaa tuhatta euroa. Eli vaikuttavuusarviointi on aina paikallaan.”
Onko verottajan valvontakoneisto kunnossa?
”On se kunnossa, mutta maailma muuttuu koko ajan valvonnassakin. Tehtävää helpottaa yhä tarkempi segmentointi (verovelvollisten pilkkominen alaryhmiin). Tiedämme, keihin meidän kannattaa keskittyä – ihan kuten tämän päivän markkinoijatkin tietävät!”
Uudistushenkinen eränkävijä
Markku Heikura, 56, ei ole tyypillinen virkamiesjohtaja. Diplomi-insinööri hän toki suomalaisittain on, mutta on silti hyvin harvinaista, että ison viraston tai yrityksen ylimmälle portaalle noustaan tietohallintojohtajan paikalta.
Tutustuin Heikuraan jo yli 10 vuotta sitten, kun hän oli VTT:llä työskennellessään ehdolla vuoden tietohallintojohtajaksi. Valintaprosessin tarkoituksena oli korostaa, miten it-pomo ei voi jämähtää konesalin pyörittäjäksi, vaan hänen tulee pystyä kehittämään koko organisaation toimintaa.
Heikurasta ei tullut vuoden tietohallintojohtajaa, mutta hän sai huippupisteet esimiestyöstään, henkilöstön ja muutoksen johtajana.
Sama ihmislähtöinen ote on pitänyt Verohallinnossa. Heikura on voinut johtaa digimurrosta jalat maassa, koska hän ymmärtää teknologian mahdollisuudet ja rajoitteet. Liian hötkyilyn välttäminen on hyvä tapa voittaa koko organisaatio puolelleen.
Pökkelömäinen pääjohtajuus oikeastaan loistaa poissaolollaan Heikuran olemuksesta. Auktoriteetti tulee punnituista näkemyksistä ja rauhallisuudesta. Vaikea kuvitella hänen panikoivan, vaikka vero.fi-palvelu kaatuisi hakkerien hyökkäyksessä.
Heikura lataa omat akkunsa liikkumalla aktiivisesti luonnossa. Kanalinnustus ja perhokalastus ovat hänelle enemmän kuin ”vain” harrastuksia. Kalastuspäiviä tulee jopa 70 vuodessa.
Syksyn eräretket pohjoisessa vaativat kovaa pohjakuntoa. Heikura kertookin treenaavansa 4–5 kertaa viikossa.
Liikkumiseen digijohtaja ei tarvitse kummempaa tekniikkaa: metsälenkkejä hän tehostaa laittamalla reppuunsa 20–30 kilon lisäpainot vedellä täytetyistä lasinpesunestetonkista.
Verohallinto numeroina (2017)
Työntekijöitä | 5 000 |
Saapuneet puhelut | 2,6 miljoonaa |
Käyntejä Vero.fi:ssä | 23 miljoonaa |
Asiointikäyntejä toimistoissa | 680 000 |
Antti Oksanen