Maksavatko Tansaniassa toimivat suomalaistaustaiset yritykset maahan veroja todellisen kannattavuutensa mukaan?
Kehityspolitiikan asiantuntijajärjestö Kepa joutui viime keväänä toteamaan, että Tansaniassa toimivien ulkomaisten yritysten veronmaksusta on mahdotonta saada tietoa.
Kepa yritti selvittää Wärtsilän ja Nokia Solutions and Networksin sikäläisten tytäryhtiöiden tilinpäätös- ja verotietoja sekä Tansanian viranomaisilta ja rekistereistä että yrityksiltä itseltään – huonolla menestyksellä.
”Emme syytä yrityksiä verokikkailusta”, Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Eva Nilsson sanoo. Hän toteaa selvityksen kuitenkin osoittavan, että kansainväliset suuryritykset pitäisi velvoittaa julkaisemaan kirjanpitonsa maakohtaisesti – muuten tulojen ja verojen kohdentumisesta ei saada tietoa.
Eva Nilsson sanoo, että veroparatiisien käyttö ulkomaisissa investoinneissa on maailmanlaajuisesti kasvanut räjähdysmäisesti finanssikriisin jälkeisinä vuosina. Esimerkiksi Tansaniaan tehdään investointeja Mauritiuksen kautta.
”Globaali verokilpailu on johtanut myös siihen, että valtiot houkuttelevat investointeja yhä moninaisemmin veroeduin, kuten Tansaniakin tekee. Verohelpotusten lisääntyminen on samalla monimutkaistanut Tansanian verojärjestelmää. Yritysten on vaikea halutessaankin maksaa kaikki veronsa oikein.”
Tansania on Itä-Afrikan suurin verohelpotusten myöntäjä. Maa menettää verohelpotuksina arviolta 700 miljoonaa euroa verotuloja vuodessa. ”Summa vastaa Tansanian terveydenhuoltobudjettia”, Eva Nilsson kertoo.
Kepan mukaan kokonaisuutena Tansania menettää yritysten verosuunnittelun, veronkierron ja verohelpotusten vuoksi enemmän varoja kuin se saa kehitysapua.
Tansanian verotukseen ja globaalin verokilpailun Tansanialle aiheuttamiin seurauksiin voi tutustua Kepan tuoreessa ajankohtaiskatsauksessa Globaalin verokilpailun syöksykierre. Mitä Tansanialle jää käteen ulkomaisista investoinneista?
Ulla Simola