Lisäennakolla voi pienentää jäännösveron korkokustannuksia. Koroilta voi välttyä kokonaan, jos maksaa lisäennakon tammikuussa.
Ennakkoperinnän tarkoitus on turvata verojen kertyminen veronsaajien kassaan mahdollisimman reaaliaikaisesti. Veronmaksajan näkökulmasta tämä tarkoittaa verorasituksen ajoittumista tulon saamisajankohtaan. Voidaan ajatella, että veron tasainen maksaminen ja kertyminen jo verovuoden aikana on tärkeää sekä verovelvolliselle että veronsaajille.
ESIMERKKI: Verovuoden 2025 aikana tehdystä palkkatyöstä työnantaja pidättää työntekijän palkanmaksun yhteydessä ennakonpidätyksen. Työnantaja ilmoittaa ja tilittää ennakonpidätyksen Verohallinnolle. Tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin. Varsinainen verotus vuodelta 2025 toimitetaan ja vahvistetaan vasta vuoden 2026 aikana ja siinä yhteydessä huomioidaan muun muassa maksetut ennakkoverot.
Ennakkoperinnän muotoja ovat ennakonpidätys (esim. palkasta ja eläkkeestä) ja ennakonkanto (esim. vuokratulosta ja luovutusvoitosta).
Jäännösveroa eli mätkyjä joutuu maksamaan, jos ennakkoperinnässä ei ole saatu kerättyä kaikkia kyseisen verovuoden veroja ja maksuja.
Mätkyiltä voi välttyä tai niiden määrää pienentää, vaikka ennakonpidätyksen toimittaminen tai ennakkoveron määrääminen ei olisi enää mahdollista. Tämä tehdään hakemalla lisäennakkoa (aiemmin nimeltään ennakon täydennysmaksu). Lisäennakkoa haetaan yleensä verovuoden jälkeen.
Tässä jutussa käsitellään luonnollisen henkilön tai kuolinpesän lisäennakon maksamista.
Lisäennakkoa haettava ennen kuin verotus päättyy
Verovelvollinen voi hakea lisäennakkoa maksettavaksi ennakonkannon alaisen tulon, kuten vuokratulon tai myyntivoittojen, perusteella.
Verovelvollisella on myös oikeus hakea lisäennakkoa muun kuin ennakonkannon alaisen tulon perusteella. Tällainen voi olla esimerkiksi ennakonpidätyksen alainen tulo, kuten palkkatulo, josta ei ole toimitettu oikeansuuruista ennakonpidätystä.
Verovuoden 2025 osalta lisäennakkoa on voinut hakea 7.12.2025 lähtien. Hakukertoja ei ole rajoitettu, eikä hakemista tarvitse erikseen perustella.
Lisäennakon hakeminen ei ole mahdollista sen jälkeen, kun oma verotus päättyy. Nykyisin verotuksen päättymispäivä on henkilökohtainen. Verotus voi päättyä toukokuun ja lokakuun välisenä aikana. Oman verotuksen päättymispäivän voi tarkistaa veropäätöksestä.
Henkilöverotuksessa veropäätös tulee esitäytetyn veroilmoituksen mukana keväällä. Jos veroilmoitukseen tehdään muutoksia, uusi veropäätös toimitetaan touko-lokakuussa.
Jokainen lisäennakko maksettava kerralla
Maksamalla lisäennakkoa voi välttyä maksamasta jäännösverolle korkoa eli ns. huojennettua viivästyskorkoa.
Henkilöverotuksessa verovelvollisen tulee maksaa vuonna 2025 verotettavista tuloista lisäennakkoa viimeistään 31.1.2026, jotta jäännösverolle ei kerry lainkaan korkoa. Jos lisäennakko kattaa kaikki maksamattomat verot, välttyy jäännösverolta kokonaan.
Vuonna 2026 huojennettu viivästyskorko on 4,5 prosenttia. Korko lasketaan 1.2.2026 alkaen jäännösveron ensimmäisen erän eräpäivään saakka. Jäännösveron eräpäivä vaihtelee verovelvollisilla heinäkuun ja joulukuun alun välillä riippuen siitä, koska heidän verotuksensa valmistuu.
Vaikka ei lisäennakon ansiosta välttyisi jäännösverolta kokonaan, koron kertymisen voi katkaista tai sen määrää pienentää maksamalla lisäennakkoa ennen verotuksen valmistumista.
Enintään 20 euron suuruista korkoa jäännösverolle ei peritä.
Vaikka lisäennakkoa voi hakea monta kertaa, jokainen määrätty lisäennakko on aina maksettava yhdessä erässä. Jos määrätyn lisäennakon maksaa vain osittain, maksamatta jätetylle osalle kertyy viivästyskorkoa, joka vuonna 2026 on 9,5 prosenttia.
Juuso Loikkanen
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton verojuristi
