Julkiset verotiedot antavat varsin kattavan kuvan palkoista, joita on maksettu vuonna 2013. Sen sijaan eri henkilöiden saamien pääomatulojen määriä ei pysty vertailemaan julkisten verotilastojen perusteella.
Vuoden 2013 verotuksen tiedot tulevat julkisiksi 3. marraskuuta. Mitkä ovat julkisia verotietoja?
”Julkisia verotietoja ovat mm. nimi, syntymävuosi, verotettava ansiotulo ja pääomatulo, verojen kokonaismäärä ja maksettava tai palautettava veron määrä. Varallisuuden määrä ei ole julkinen tieto. Julkisten tietojen luettelot laaditaan maakunnittain nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä”, Veronmaksajien johtava lakimies Päivi Kaari kertoo.
”Maksettavien verojen määrä löytyy verotiedoista tarkasti, mutta todellisia tuloja sieltä ei näe. Julkiset tulotiedot eivät kerro henkilön saamia tuloja, koska verotettava tulo, joka on julkinen tieto, ei ole sama kuin veronalainen tulo. Varsinkin, jos henkilöllä on pääomatuloja, verotettava pääomatulo voi olla paljon pienempi kuin saadun tulon oikea määrä. Tulotieto voi jopa puuttua kokonaan, vaikka henkilöllä olisi todellisuudessa esimerkiksi osinkotuloja.
Vielä kannattaa muistaa se, että nyt julkaistavat tiedot koskevat vuotta 2013. Kuluvan vuoden tulotiedot julkaistaan vuoden päästä.”
Saako verotilastoista selville naapurille maksetun palkan suuruus?
”Ei saa, koska maksettu palkka ei ole julkinen tieto. Jos henkilöllä kuitenkin on pelkkää palkkatuloa, julkiset verotiedot kertovat varsin hyvin palkan tason. Palkkatulo näkyy verotiedoissa ansiotulojen ryhmässä. Silloinkaan verotettava ansiotulo ei ole sama kuin bruttopalkka.
Verotettava ansiotulo, joka on julkinen tieto, on yhtä kuin veronalainen palkka vähennettynä pakollisilla vakuutusmaksuilla, tulonhankkimiskuluilla sekä muilla mahdollisilla tulosta tehtävillä vähennyksillä. Näitä ovat mm. palkasta perittävät pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut (vuonna 2013 yhteensä 5,75–7,1 % palkan määrästä) sekä tulonhankkimisvähennys.
Asuntovelallisen palkansaajan korkovähennys sen sijaan alentaa joko maksettavia ansiotulojen veroja tai verotettavaa pääomatuloa, jos pääomatuloja on.
Ansiotulot voivat sisältää muitakin tuloja kuin palkkaa. Ansiotuloja ovat myös mm. eläkkeet sekä sairaus- ja äitiyspäivärahat. Perheyhtiön maksamat osingot voivat myös olla ansiotuloja. Tällöin verovapaa osa osingosta ei kuitenkaan näy julkisissa verotiedoissa.
Jos esimerkiksi urheilijan tulot verotetaan vain ulkomailla, niitä ei näy Suomen verotiedoissa.”
Mitä saamme tietää pääomatuloista?
”Vain verotettava pääomatulo on julkinen tieto. Se ei vielä kerro paljoakaan henkilön saamista tuloista, koska osa pääomatuloista puuttuu kokonaan julkaistavista verotiedoista. Näitä pääomatuloja voivat olla esimerkiksi osingot. Julkisten verotietojen perusteella ei siten pysty sanomaan, kuka on saanut eniten pääomatuloja.
Julkista ei myöskään ole se, mitä pääomatuloja henkilöllä on eli ovatko tulot osinkotuloja, luovutusvoittoja, vuokratuloja vai puun myyntituloja. Lähdeverotettavat korkotulot eivät näy julkisissa verotiedoissa.
Pääomatuloissa on sama periaate kuin ansiotuloissa. Verotettava pääomatulo saadaan, kun veronalaisesta tulosta vähennetään tulon hankkimisesta aiheutuneet menot ja lainan korot.
Vuonna 2013 pääomatuloista maksettiin veroa 30 prosenttia. Siltä osin kun verotettavien pääomatulojen määrä ylitti 50 000 euroa, vero oli 32 prosenttia.”
Entä osinkotulot?
”Julkisissa verotiedoissa ei koskaan näy saatujen osinkojen koko määrää. On myös mahdollista, että osinkotulot puuttuvat kokonaan julkisista verotiedoista.
Perheyhtiössä omistaja pystyy myös valitsemaan, kuinka paljon yhtiön voitosta itselleen nostaa osinkoa vai nostaako ollenkaan. Myös sen voi valita, nostaako varoja osinkona vai palkkana, jos työskentelee yrityksessä. Jos yrittäjällä on säästöjä, voitot on saatettu jättää nostamatta ja omat tulot ovat pyöreä nolla. Osakkaan julkiset tulotiedot eivät siten juurikaan kerro henkilön varakkuudesta.
Perheyhtiön jakamat osingot ovat joko kokonaan verovapaita tai niistä on veronalaista 70 prosenttia vuonna 2013. Tällä systeemillä on tarkoitus poistaa tai alentaa yhtiön voittoon kohdistuva kahdenkertainen verotus. Varakkaasta yhtiöstä on mahdollista nostaa enemmän verovapaata osinkoa kuin vähävaraisesta, koska yhtiön varallisuus vaikuttaa osingon verotukseen.
Osinko on vuonna 2013 kokonaan verovapaata tuloa, jos osinkoa jaetaan enintään määrä, joka vastaa 9 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta maksimissaan kuitenkin enintään 60 000 euroa per henkilö. Rajan ylittävästä määrästä 70 prosenttia on osakkaan pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa, silloin kun pysytään 9 prosentin sisällä. Tavallisesta perheyhtiöstä nostettiin vuonna 2013 harvoin osinkoja, jotka verotetaan pääomatulona. Omasta yrityksestä nostetut veronalaiset osingot eivät siten yleensä näy myöskään julkisissa tiedoissa pääomatulojen ryhmässä.
Mikäli osingosta joudutaan maksamaan veroa, on kyse yleensä ansiotulona verotettavasta osingosta. Jos osinkoa jaetaan vuodessa enemmän kuin määrä, joka on 9 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, rajan ylittävästä osasta 70 prosenttia on ansiotuloa ja 30 prosenttia verovapaata.”
Vuonna 2014 osingot verotetaan toisella tavalla.
Entä pörssiyhtiöiden jakamat osingot?
”Osingosta 70 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa vuonna 2013. Veronalaisesta määrästä maksettiin viime vuonna veroa 30 tai 32 prosenttia. Verotuksen julkisissa tiedoissa ei ole mukana lainkaan verovapaata osaa osingoista. Julkisesti noteeratulta yhtiöltä saadut osingot verotetaan aina pääomatulona – siis siltä osin kuin ne ovat veronalaisia.”
Missä näkyy, jos tekee hyvät kaupat?
Jos jotain myy voitolla, voitto verotetaan pääomatulona. Tämä on vain pääsääntö.
”Kauppahintaa sellaisenaan ei löydy julkisista verotiedoista. Jos omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta, veronalainen tulo on enintään 60 prosenttia kauppahinnasta. Jos osakkeita myy miljoonalla, veroa siis maksetaan enintään 600 000 eurosta.
Osa myynneistä on verovapaita. Esimerkiksi oman asunnon myynnistä saatu voitto ei lainkaan näy verotustiedoissa, jos asunto on myyty kahden vuoden omistamisen ja asumisen jälkeen – ei, vaikka rahat olisi laitettu pankkitilille ja muutettu vuokralle asumaan.
Myös yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksissa myyntivoitto voi jäädä tietyin edellytyksin kokonaan verotuksen ulkopuolelle.”
Entä kuolinpesät? Kuka saa niiden tulot ja maksaa niiden verot?
”Kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena perinnönjakoon saakka eivätkä pesän tulot näy pesän osakkaiden verotiedoissa, vaikka he ovat todelliset tulon saajat. Kuolinpesän osakkaan todelliset tulot voivat siten olla huomattavasti suuremmat kuin mitä hänen omat verotietonsa kertovat.”
Kuka joutuu maksamaan jäännösveroja?
Maksettavien verojen määrä ja se, saako henkilö veronpalautusta vai joutuuko maksamaan jäännösveroa, on julkinen tieto.
”Jäännösverosta on ennen muinoin käytetty myös nimeä mätky, joka kuvaa huonosti sitä, mistä on kyse. Jäännösvero ei ole rangaistusmaksu, vaan maksamatta olevan veron määrä.
Jos henkilöllä on pelkkää palkkatuloa, palkasta perittävä ennakonpidätys vastaa yleensä varsin hyvin oikeaa veron määrää. Veronpalautukset tai jäännösverot eivät silloin ole yleensä kovin suuria.
Jos henkilöllä on epäsäännölliset tulot ja tulojen määrä on etukäteen vaikea arvioida oikein (esimerkiksi freelancer-taiteilija), oikean veron määrä ja etukäteen maksetut verot eivät välttämättä vastaa toisiaan kovin hyvin ja jäännösvero syntyy helpommin kuin tavalliselle palkansaajalle. Taiteilijan saama suuri jäännösvero kertoo siis sen, ettei vuoden 2013 aikana maksettu vero vastaa alkuunkaan oikeaa määrää ja lisää veroja pitää maksaa jälkikäteen.
Myös silloin, jos henkilöllä on luovutusvoittoja esimerkiksi omaisuuden myynnistä, näistä tuloista ei välttämättä ole maksettu veroa riittävästi tai lainkaan silloin, kun tulo on saatu, ja veroa täytyy sen vuoksi vielä maksaa.”
