Vielä ei välttämättä edes ymmärretä, miten suuri taloudellinen merkitys kuntien toiminnan tehostamisella voi olla. Näin uskoo pitkään julkishallinnon kehittämishankkeissa työskennellyt Lauri Byckling asiantuntijayhtiö Deloittelta.
Kansalaisille tärkeimpien palveluiden järjestäminen on pääosin kuntien vastuulla.
Yhdessä kunnat pyörittävätkin melkoista taloutta: kuntien ja kuntayhtymien kokonaismenot ovat noin 47 miljardia euroa vuodessa. Summa ei jää kovin paljon pienemmäksi kuin Suomen valtion budjetin menot, jotka tänä vuonna ovat noin 54 miljardia.
Vertailukohtaa voi hakea myös yritysmaailmasta: globaalisti toimineen Nokian liikevaihto vuonna 2012 (ennen matkapuhelinyksikön myyntiä) oli noin 30 miljardia euroa.
Monessa kunnassa pohditaan kuumeisesti, miten rahat saadaan riittämään palveluihin. Toimintansa tehostamisessa ja tuottavuuden parantamisessa osa kunnista käyttää ulkopuolista konsulttiapua, kuten yrityksetkin.
Konsulttien työskentely-ympäristö on kuitenkin kunnissa monessa suhteessa erilainen kuin yrityksissä. Kunnilla on itsehallinto, mutta kuntien toiminta on monin tavoin säädeltyä.
Pitkään kuntien kanssa yhteistyötä tehnyt, julkishallinnon ja terveydenhuollon asiakkuuksia Deloittella johtava Lauri Byckling muistuttaa myös, että demokraattisella päätöksenteolla on kunnissa vahva rooli.
Konsulteilta odotetaan kunnissa muun muassa omaa organisaatiota täydentävää osaamista, ulkopuolista näkökulmaa ja uusia ideoita. ”Tahto ja tarve muutokseen ovat kuitenkin kunnalla itsellään, ja kunta itse tekee aina myös päätökset”, Lauri Byckling painottaa.
Sähköistämisessä paljon mahdollisuuksia
Minkätyyppisissä hankkeissa teette nykyään töitä kuntien kanssa?
”Yksi keskeisistä alueista on julkishallinnon sähköistäminen, joka tarkoittaa sekä kunnan hallinnon että asukkaille suunnattujen palvelujen sähköistämistä.
Viime aikoina töitä on tehty paljon etenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa esimerkiksi tietojärjestelmien ja erilaisten tukitoimintojen kehittämisessä.”
Millaisissa asioissa kunnilla olisi parhaat mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen?
”Riippuu organisaatiosta. Kunnissa on hyvin erityyppisiä organisaatioita, joten tehostamismahdollisuudetkin vaihtelevat.
Yleisesti ottaen suurin merkitys on sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisellä, koska siihen menee noin puolet kuntien budjetista. Väestön ikääntyminen ja palvelutarpeiden lisääntyminen kasvattavat kustannuksia entisestään.”
Mitä kehittämiskohteita sosiaali- ja terveydenhuollosta voisi mainita?
”Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät, joita jokainen kunta ja kuntayhtymä on vuosien varrella hankkinut itsenäisesti omiin tarpeisiinsa. Järjestelmiin tallennettavaa tietoa pitäisi yhä useammin voida käyttää monessa paikassa, mutta järjestelmät eivät ole yhteensopivia. Usein kuntien teknologiakin on osin jo vanhentunutta.”
Tekevätkö kunnat jo yhteistyötä tietojärjestelmähankkeissaan?
”Enenevässä määrin kyllä, mutta valmiita malleja yhteistyöhön on vähän”, Lauri Byckling sanoo.
Yksi laajimmista meneillään olevista yhteistyöhankkeista lienee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja useiden pääkaupunkiseudun kuntien asiakas- ja potilastietojärjestelmähanke Apotti.
Uudentyyppisestä yhteistyöstä Lauri Byckling mainitsee esimerkkinä Tieran. Kuntien Tiera Oy on laaja, noin 250 kuntatoimijan omistama yhteistyöverkosto, joka suunnittelee ja toteuttaa kuntien tarpeita palvelevia, yhteensopivia tietojärjestelmiä.
Samalla Tieran tavoitteena on yhtenäistää kuntien toimintatapoja. Se olisikin Lauri Bycklingin mielestä tärkeää. ”Jos tavat toimia ovat eri kunnissa kovin erilaiset, on vaikea luoda yhtenäisiä tietojärjestelmiäkään”, hän sanoo.
Tietojärjestelmien kehittäminen voisi kuitenkin tarjota huomattavia toiminnan tehostamismahdollisuuksia, sillä edistyksellisimmissäkin kunnissa vasta muutama prosentti palveluista on digitalisoitu. Näin kertoo viime vuonna julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön teettämä raportti 21 polkua kitkattomaan Suomeen.
Kuntien talous on tiukalla ja säästökohteita on vaikea löytää. Miten suuria taloudellisia hyötyjä kuntien toiminnan tehostamisella voisi olla mahdollista saavuttaa?
”Lukuina sitä on vaikea sanoa, mutta kaikilta osin ei varmasti edes ymmärretä, miten suuria ne voisivat olla”, Lauri Byckling miettii.
Hän sanoo, että etukäteen tehtävien vaikuttavuusarviointien ja kustannusanalyysien avulla muutosta voidaan johtaa siten, että suunniteltuihin taloudellisiin tavoitteisiin myös päästään.
Ja vaikka kustannuksissa säästetään, palvelu voi parantua. Lauri Byckling kertoo esimerkiksi terveyskioskikonseptista, jonka idea on tuotu meille Yhdysvalloista.
Terveyskioskit ovat kevyitä terveydenhuollon yksiköitä, jotka viedään sinne, missä ihmiset liikkuvat, vaikkapa kauppakeskuksiin. Kioskeihin voi päästä ilman ajanvarausta, ja niissä annetaan neuvontaa ja tehdään pieniä hoitotoimenpiteitä.
”Kioskit ovat lisänneet terveydenhuollon asiakastyytyväisyyttä, keventäneet terveysasemaverkon kuormitusta ja pienentäneet kustannuksia”, Lauri Byckling luettelee.
Terveyskioski on malli, jota on helppo kopioida käytettäväksi missä vain kunkin kunnan omien tarpeiden mukaiseksi muokattuna. Terveyskioski on käytössä muun muassa Lahdessa ja Ylöjärvellä. Helsingissä vastaavankaltainen palvelu toimii terveyspysäkin nimellä.
Päätöksenteolle täytyy varata aikaa
Kuntien jähmeydestä ja päätöksenteon hitaudesta puhutaan paljon. Millaisiin esteisiin tai pulmiin uudistuksissa saatetaan törmätä?
”Esimerkiksi kuntaliitosten avulla ei pystytä säästämään henkilöstömenoissa, koska henkilöstöllä on liitoksissa viiden vuoden irtisanomissuoja. Tämä poikkeaa yritysmaailmasta: kun yritykset yhdistyvät, tehokkuutta haetaan usein päällekkäisyyksiä poistamalla”, Lauri Byckling sanoo.
”Kuntataloudessa hankalasti käsiteltävä asia on myös se, että toimintaa tehostettaessa on usein ensin investoitava, jotta myöhemmin saataisiin aikaan säästöjä. Budjeteissa on harvoin väljyyttä, joten hankkeet lykkäytyvät.”
Entä moniportainen päätöksenteko? Hankkeiden käsittely poliittisen organisaation eri portailla saattaa viedä paljonkin aikaa ja johtaa joskus yllättäviin käänteisiin. Onko se ongelma, kun toimintaa pitäisi uudistaa?
”Onhan päätöksenteko hitaampaa kuin yrityksissä, mutta demokratialla on hintansa.
Kunnissa demokraattisella päätöksenteolla on vahva asema, eikä luottamushenkilöiden roolia pidä koskaan ylenkatsoa. On tärkeää, että asukkaiden valitsemat luottamushenkilöt saavat sanoa sanansa hankkeisiin. Päätöksentekoprosessin kuluessa lopputulos saattaa joskus myös parantua.”
Tuntuu siltä, että kovissa säästöpaineissa kunnat keskittyvät vain karsimaan menoja. Tulopuolen vahvistamisesta puhutaan vähemmän. Käytetäänkö kunnissa konsulttiapua siihen, että mietittäisiin, miten lisätä kunnan tuloja?
”Hyvä pointti – joissakin kunnissa sekin puoli on nostettu esiin. Useimmilla kunnilla ykkösasiana on kuitenkin menojen vähentäminen”, Lauri Byckling sanoo.
Tulopuoli vahvistuisi, jos kuntaan saataisiin lisää yrityksiä, työpaikkoja ja asukkaita ja siten myös verotuloja. ”Pitäisi miettiä, miten lisätä kunnan houkuttelevuutta. Kovin helppoa se ei ole.”
Lauri Byckling on kokenut konsultti, joka on kymmenen viime vuotta tehnyt paljon töitä kuntien kanssa. Hän toimii Deloittella jukisen sektorin ja terveydenhuollon asiakkuuksista vastaavana johtajana.
Deloitten ydintoimintaa ovat tilintarkastukseen, verotukseen, liikkeenjohdon konsultointiin, riskienhallintaan ja yritysjärjestelyihin liittyvät palvelut. Julkiselta sektorilta yhtiön asiakaskuntaan kuuluu muun muassa kuntia ja kuntayhtymiä, korkeakouluja, ministeriöitä ja valtion virastoja.
Lue syyskuun Taloustaidosta Suomen Kuntaliiton kehityspäällikön Markus Paunin haastattelu kunnista ja konsulttipalveluista. Syntyykö ostoavulla tuloksia? Artikkeli luettavissa myös digilehdestä ja tablettilehdestä. Digi- ja tablettilehden lukeminen edellyttää rekisteröitymistä Veronmaksajien verkkopalvelun käyttäjäksi.
Ulla Simola
Kuva Patrik Lindström
