Taloustaidon uusi blogiartikkeli

Sijoitusmarkkinoilla epävarmuus ei ole poikkeus vaan pysyvä olotila. Kriisit, geopoliittiset jännitteet ja talouden käänteet muuttavat näkymiä jatkuvasti. Siksi sijoittajan tärkein tehtävä ei ole ennustaa seuraavaa kriisiä, vaan rakentaa salkku, joka kestää erilaisia kehityskulkuja.

Siitä puhe mistä puute. Talouskasvusta on puhuttu Suomessa suu vaahdossa, koska finanssikriisin jälkeen sitä ei ole juurikaan näkynyt.  Vastavuoroisesti päätä nostaa tasaisin väliajoin myös de-growth-liike, jonka mukaan kasvu ei saa olla itseisarvo.  

Pienituloisten aseman parantamista on vaikea vastustaa. Mutta juuri siksi on syytä kysyä, onko 112 miljoonan euron romutuspalkkio tehokas tapa auttaa — vai kanavoituuko hyvä tarkoitus kalliiksi ja huonosti kohdentuvaksi tueksi sähköautomarkkinoille.

Luonnonvaraisten marjojen myynnistä saatujen tulojen verovapaus on suomalaiselle marjastajalle tuttu ja arkinen asia. Marja-alan ongelmat ovat kuitenkin osoittaneet, että hyvää tarkoittava verosäännös voi väärässä toimintaympäristössä tukea myös hyväksikäyttöä ja epäterveitä markkinarakenteita.

Suomen talous ei kärsi vain heikosta kasvusta vaan liian vähästä riskinotosta. Investoinnit, vienti ja yrittäjyys eivät synny juhlapuheilla, jos epäonnistumisen hinta on liian korkea. Kasvua syntyy vasta, kun joku uskaltaa tehdä päätöksen, joka voi myös mennä pieleen.

Pitkän odotuksen jälkeen Suomen taloudesta alkaa viimein kuulua aidosti myönteisiä viestejä. Yritysten luottamus on noussut jo pitkään, liikevaihdot kasvavat ja myös yrittäjät katsovat tulevaisuuteen muuta väestöä luottavaisemmin. Voisiko yrittäjien optimismi vauhdittaa Suomen talouskäännettä?