Suomen taloudesta on saatu ristiriitaisia viestejä. Viime vuonna uutiset kääntyivät paremmasta huonompaan ja päinvastoin useaan kertaan. Miltä nyt oikeasti näyttää?
”Meidän ennusteemme mukaan talouden kasvu hidastuu hieman viime vuodesta ja on tänä vuonna noin prosentin. Se on aika yleinen arvio nyt. Pessimistit ennustavat puolta prosenttia, optimistit reilua prosenttia”, kertoo Handelsbankenin pääekonomisti Timo Hirvonen.
”Se, mitä maailmalla tapahtuu, vaikuttaa Suomeen, ja erilaiset luottamusindikaattorit Yhdysvalloissa ja euroalueella viittaavat maltilliseen kasvuun. Niissä on odoteltu käännettä parempaan päin, mutta sellaista ei vielä ole ollut näkyvissä – ei toisaalta taantumaakaan.”
”Epävarmuustekijöitä on, kuten viime aikojen tapahtumat Lähi-idässä. Niiden vaikutus jäänee kuitenkin aika rajalliseksi, jos suoranaista sotaa ei puhkea. Öljyn hintaan ne ovat heijastuneet jo tammikuun alusta lähtien.”
”Öljyä tuoville maille hinnan nousu on lisäkustannus, mutta öljyntuottajamaat muun muassa Lähi-idässä hyötyvät noususta, samoin Venäjä sekä Yhdysvallat, joka tuottaa paljon liuskeöljyä.”
”Suomalaisiin raakaöljyn hintamuutokset eivät nopeasti vaikuta, koska suurin osa bensan hinnasta on veroja.”
Yhdysvalloissa talous kasvoi viime vuonna nopeammin kuin euroalueella, parhaimmillaan jopa yli 3 prosenttia, mutta on tuntuvasti hidastumassa. Euroalueellakin on ollut hidastuvaa. Miksi?
”Yhdysvalloissa eletään kaikkien aikojen pisintä nousukautta ja suhdannesyklissä ollaan jo todella pitkällä. Yleensä syklin loppuvaiheessa kasvu alkaa jo hidastua.”
”Euroalueella puolestaan rakenteelliset tekijät, kuten väestön ikääntyminen ja työvoiman supistuminen, heikentävät kasvupotentiaalia. Euroalueellakin kasvu on nyt yhden prosentin paikkeilla, kuten Suomessa.”
”Toisaalta keskuspankit ovat edelleen voimakkaasti elvyttäneet, ja se tukee taloutta sekä Yhdysvalloissa että euroalueella ja samalla Suomessa.”
”Maailmankaupan kehitys on kuitenkin ollut hyvin vaisua viime vuonna. Jotta maailmantalous piristyisi, investointikysynnän pitäisi elpyä – se hyödyttäisi Suomeakin. Investointikysynnän kasvu taas edellyttäisi, että yritysten epävarmuus vähenisi. Suurin epävarmuutta ja kitkaa tuonut tekijä on ollut Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota.”
Viime vuoden lopussa Yhdysvallat ja Kiina hieroivat jonkinlaista osaratkaisua. Olisiko siitä apua?
”Ei se poistaisi epävarmuutta kokonaan. Ja presidentti Trump saattaa aina myöhemmin ilmoittaa, että diili ei ollutkaan hyvä, pitää neuvotella uusi.”
Kotimaassa on edessä todellinen tes-suma, kun suuri joukko työehtosopimuksia neuvotellaan uusiksi. Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus jo tekivätkin sopimuksen. Miltä sopimuksen palkankorotustaso näyttää?
”Se pitää kotitalouksien reaaliansiot plussan puolella tänä ja ensi vuonna ja säilyttää myös vientiteollisuuden kilpailukyvyn. Tyydyttävä ratkaisu molempiin asioihin.”
Pitäisikö vientiteollisuuden linjan muodostaa jonkinlainen katto tuleviin sopimuksiin?
”Sehän on ollut ajatuksena. Kevään mittaan nähdään, miten hyvin sitä noudatetaan muilla aloilla. Paineita tietysti on monilla, ja jokainen toimiala neuvottelee itsenäisesti sopimuksensa. Mutta jos muut ratkaisut noudattaisivat tätä palkkamallia, kotitalouksien ostovoima kyllä kohenisi jonkin verran.”
”Kotitalouksia tukee sekin, että korot pysyvät edelleen tosi matalina. Jos talous jonkin verran kasvaa, myös työllisyyskehitys pysynee positiivisena, joskin työllisyys parantunee vain vähän.”
Mitä säästäjän ja sijoittajan kristallipallossa näkyy? Osakesijoittajilla on takanaan noin kymmenen vuoden kurssinousu, eikä loppua näy – vai näkyykö?
”Jos jää odottamaan seuraavaa taantumaa ennen kuin aloittaa osakesäästämisen, odottavan aika saattaa käydä pitkäksi. Ennemmin kannattaa hajauttaa sijoituksia ajallisesti ja sijoittaa esimerkiksi kuukausittain vaikka rahastoihin.”
Uskaltaako tämmöisellä hetkellä esimerkiksi aloittaa sijoittamisen uudella osakesäästötilillä?
”Mitä aikaisemmin aloittaa, sitä enemmän korkoa korolle -vaikutus tuottaa. Kurssilaskun jälkeen voi saada edullisemmin osakkeita, mutta emme tiedä, milloin seuraava kurssilasku tulee.”
”Ja vaikka suhdanteet vaihtelevat, edessä ei välttämättä ole valtavaa kurssilaskua. Edellinen suuri pudotus oli finanssikriisin (2008–2009) aikaan, mutta yhtä voimakasta talouden ja kurssien romahdusta ei ollut aiemmin nähty vuosikymmeniin.”
Ulla Simola
