Tammikuun alussa maailmalla pelättiin hetken, että Lähi-idässä roihahtaisi uusi, arvaamattomasti laajeneva sota. Sotahuolet kuitenkin vaihtuivat pian kauhisteluksi koronaviruksen leviämisestä. Miten talous kestää kriisiuutisia?
Yhdysvallat surmasi iranilaisen kenraalin Qassim Suleimanin ilmaiskussa vuodenvaihteessa. Se oli poikkeuksellinen isku vasten Iranin – itsenäisen valtion – kasvoja. Iran vannoi kostoa. Länsimaissa heräsi pelkoja edessä olevasta koston kierteestä. Missä ja miten rajusti Iran iskee? Syttyykö uusi sota?
Maailman talouksia Iranin tapahtumat eivät hetkauttaneet. Pörssikurssitkin jatkoivat nousuaan kohti ennätyskorkeuksia.
Tämä on nähty niin monta kertaa. Sotia, aseellisia selkkauksia tai muita kriisejä puhkeaa eri puolilla maailmaa, mutta yleensä niiden vaikutukset talouskehitykseen eivät näytä ulottuvan kovin kauas. Eivätkä aina edes lähelle: vaikka Jugoslavian pitkä sota 1990-luvulla käytiin aivan EU:n naapurissa, sota ei tuntunut Euroopan taloudessa.
World Trade Centerin terrori-iskut New Yorkissa syyskuussa 2001 olivat ennennäkemätöntä terrorismia, mutta Yhdysvaltojen talouskasvu ei niiden vuoksi olennaisesti kärsinyt, ja pörssikurssit toipuivat nopeasti pudotuksesta. Myöhempien Euroopassa ja Yhdysvalloissa tehtyjen iskujen talousvaikutuksista tuskin kannattaa edes puhua.
Täysin jälkiä jättämättä iskut tai muut kriisit eivät mene, vaikka taaksepäin katsottaessa saattaa siltä tuntua. ”Niiden vaikutukset näkyvät ensimmäisessä vaiheessa epävarmuuden lisääntymisenä, koska ei tiedetä, mitä niistä seuraa. Osakemarkkinat reagoivat epävarmuuteen heti, ja myös joukkovelkakirjamarkkinoilla se voi näkyä korkojen nousuna”, sanoo Helsingin yliopiston taloustieteen työelämäprofessori, VTT Vesa Vihriälä.
Kun kriisin ensimmäinen ”sokkivaihe” on ohi, epävarmuus hälvenee. Jos kriisi ei vaikuta yritysten toimintamahdollisuuksiin ja voitto-odotuksiin, markkinoiden ensireaktiot tasaantuvat nopeasti. Pysyviä jälkiä talouskasvuun on jäänyt harvoin. ”Lopulta seuraukset riippuvat kuitenkin aina tapauksesta”, Vesa Vihriälä lisää.
Öljy ja rupla painoivat enemmän kuin pakotteet
Usein vaikutukset tulevat mutkan kautta. Se nähtiin Suomessakin Ukrainan kriisin puhjettua.
”Kun Venäjä vuonna 2014 valtasi Krimin ja osittain Itä-Ukrainan, EU asetti Venäjälle talouspakotteita ja Venäjä EU:lle vastapakotteita, jotka vaikuttavat Suomen vientiin.”
”Merkittävimmät taloudelliset seuraukset Suomelle eivät kuitenkaan johtuneet suoraan Ukrainan tapahtumista ja pakotteista, vaan samanaikaisesta öljyn hinnan sekä ruplan arvon romahduksesta. Niiden vuoksi venäläisten ostovoima heikkeni ja venäläisten matkailu Suomessa sekä heidän täällä käyttämänsä rahamäärä pieneni. Tällä oli pari vuotta merkittävä vaikutus Suomen kokonaisvientiin, turismi mukaan luettuna.”
Maailman talouksia öljyn hinnan heittely ja suurten öljyntuottajamaiden kriisit eivät kuitenkaan enää saa vapisemaan samalla tavalla kuin ennen. Öljyn hinta on yhä tärkeä, mutta riippuvuus öljystä on vähentynyt.
Suuri muutos on ollut myös Yhdysvaltojen oman liuskeöljytuotannon kasvu, jonka ansiosta maa ei tarvitse yhtä paljon öljyä Lähi-idästä kuin menneinä vuosikymmeninä. Kriisi Lähi-idän öljyalueilla voi jopa hyödyttää Yhdysvaltoja, jos öljyn hinta nousee ja kalliin liuskeöljyn tuotannon kannattavuus paranee.
Yritykset voivat myös hyötyä kriiseistä
Tarttuva tauti, kuten Kiinassa leviävä koronavirus, voi olla taloudelle samantyyppinen sokki kuin esimerkiksi terrori-isku.
Koronaviruksen taloudellisia seuraamuksia ei tietenkään vielä tiedetä, mutta jos vanhat merkit pitävät paikkansa, kovin dramaattisiksi ne eivät muodostune. ”Virus lakkaa aikanaan leviämästä, ongelma poistuu ja asiat palautuvat entiselleen. Lentäminen Kiinaan vähenee joksikin aikaa, mutta ei lentoliikenne Kiinaan pysyvästi supistu”, Vesa Vihriälä sanoo.
Toki viruskriisillä saattaa olla vaikutusta yksittäisiin yrityksiin, vaikka laajemmilta ongelmilta vältyttäisiin. ”Jos ihmisten kulutuskäyttäytyminen muuttuisi radikaalisti viruksen vuoksi, jotkin yritykset kärsisivät. Toisaalta jotkin myös hyötyvät, kuten nyt se suomalainen yritys, joka toimittaa ilmanpuhdistuslaitteita Kiinaan.”
Lisää sekä vahvuutta että haavoittuvuutta
Suomen talous on nykyään tiiviisti integroitunut eli kytköksissä muuhun maailmaan. Onko taloutemme sen vuoksi aiempaa vahvempi vai heikompi sietämään sokeista ja kriiseistä johtuvaa epävarmuutta?
”Integraatio on kaksipiippuinen juttu”, Vesa Vihriälä tuumii. ”Toisaalta se tekee meidät haavoittuvaisiksi, koska se, mitä maailmalla tapahtuu, heijastuu nopeasti myös meille. Toisaalta se myös helpottaa sopeutumista sokkeihin: jos vaikkapa elintarviketuotantomme romahtaisi jonkin epidemian vuoksi, meillä olisi nopeasti mahdollisuus saada elintarvikkeita muualta maailmasta. Ei meille tulisi nälänhätää, kuten 1860-luvulla.”
Suomen talouden sokinsietoon vaikuttaa myös teknologian kehittyminen, jossa siinäkin on talouden turvallisuuden näkökulmasta kaksi puolta. ”Uusi teknologia on luonut paljon uusia mahdollisuuksia – myös selvitä erilaisista häiriöistä. Toisaalta olemme haavoittuvia kyberuhkien edessä. Jos joku tietoisesti haluaa lamauttaa tietoliikenne- tai sähköverkkomme, olemme selvästi haavoittuvampia kuin aikaisemmin. Riippuvuus sähköstä ja tietoverkoista on uudenlainen uhka, johon emme välttämättä ole vielä osanneet varautua riittävästi.”
Ulla Simola
