Kuolinpesän nimiin jääneen kiinteistöomaisuuden ositus ja myynti voi olla työläs urakka, jos kiinteistöomaisuudesta ja pesän osakkaista ei löydy kattavia tietoja Maanmittauslaitoksen rekistereistä. Tilanteen voi korjata selvennyslainhuudolla, joka selventää kiinteistöomistukset ja helpottaa kaupantekoa.
Maanmittauslaitoksen mukaan Suomessa on noin 230 000 kiinteistöä, joiden omistus kaipaa selvitystä tai päivitystä. Useimmiten kyse on kuolinpesien omistuksessa olevasta kiinteistöomaisuudesta, joka voi olla esimerkiksi maa- ja metsäalueita tai tonttimaata.
Normaalisti kiinteistöjä koskevat tiedot päivitetään kauppojen ja omistajavaihdosten yhteydessä Maanmittauslaitoksen rekisteriin. Näin tulisi menetellä myös omistajan kuoltua, kun perunkirjoitus on tehty ja omaisuus siirtynyt kuolinpesän haltuun.
Kiinteistöjen omistajaksi merkitään tuolloin kuolinpesä, ellei kyseisiä omistuksia jaeta saman tien perunkirjoituksen tai testamentin täytäntöönpanon yhteydessä.
Jakamatta jääneessä kuolinpesässä asia nousee esiin viimeistään siinä vaiheessa, kun joku sen osakkaista haluaa realisoida oman osuutensa kiinteistöomaisuudesta. Kaupanteossa myyjän on pystyttävä todistamaan osakkuutensa ja omistusoikeutensa pesän kiinteistöomaisuuteen.
”Jos näitä osakastietoja ei löydy Maanmittauslaitoksen rekistereistä, se on todistettava muilla dokumenteilla, kuten testamentin ja perukirjan avulla. Harva kuitenkaan haluaa esitellä niissä näkyvää omaisuutta ulkopuolisille”, toteaa johtaja Pia Aulio Maanmittauslaitokselta.
Tuumasta toimeen jo pesänselvityksessä
Hän suosittaakin, että kyseinen selvennyslainhuuto tehdään heti pesänselvityksen jälkeen, eikä vasta vuosien tai vuosikymmenten päästä, kun pesää aletaan jakaa ja kiinteistöomaisuutta laittaa myyntiin.
”Tarvittavien tietojen ja asiakirjojen kaivaminen voi olla silloin jo työlästä. Puutteelliset rekisteritiedot ja selvittämätön kuolinpesä voivat saada myös ostajan epäileväiseksi”, Aulio huomauttaa.
Selvennyslainhuutoa voi hakea suoraan Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta. Liitteeksi tarvitaan vainajan perukirja, sukuselvitykset sekä mahdollinen testamentti. Kaavakkeen voi myös tulostaa ja postittaa liitteineen Maanmittauslaitokselle.
Valtaosa selvennyslainhuudoista hoituu ilman sen kummempia lisäselvityksiä. Joskus tietoja joudutaan kuitenkin kaivamaan jopa useita sukupolvia taaksepäin.
Omistuksen selventäminen maksaa 172 euroa, ja se maksetaan hakemuksen lähettämisen yhteydessä. Selvennyspyynnön voi tehdä kuka tahansa kuolinpesän osakkaista.
3 x FAKTA | Selvennyslainhuuto
- Selvennyslainhuuto ei jaa kiinteistöä kuolinpesän osakkaiden kesken eikä siirrä sitä esimerkiksi yhden osakkaan henkilökohtaiseen omistukseen.
- Selvennyslainhuudossa jakamattoman kuolinpesän osakkaat merkitään Maanmittauslaitoksen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Se helpottaa kiinteistöä koskevien asioiden hoitamista, kuten mahdollista myyntiä ja kiinnitysten hakemista.
- Selvennyslainhuuto ei ole sama asia kuin perinnönjaossa saadun kiinteistön lainhuudatus.
Timo Sormunen
