KARON GRILLI Viime vuonna Helsingin pörssistä lunastettiin pois useita yhtiöitä. Toiseen suuntaan liikettä oli niukasti. Merkittävä uusi tulija oli Mandatum, joka jakautui itsenäiseksi Sammosta, mutta listautumisantien kautta uusia yhtiöitä ei tullut ainuttakaan.
Vuoden lopulla nähtiin jo mukavaa kurssinousuakin. Miksi Helsingin pörssi ei käy kaupaksi, pörssin toimitusjohtaja Henrik Husman?
Husman nostaa esiin talousympäristön yleisen epävarmuuden ja ennen kaikkea korkojen nousun.
”Sieltä kumpuava epävarmuus pitää listautuvat yhtiöt holdissa. Tulijoita yhtiöpuolella on paljonkin, mutta sijoittajakysyntä on se heikko lenkki tällä hetkellä”, Husman sanoo Karon Grillissä.
Viime vuoden alussa näytti siltä, että vuoden lopulla olisi nähty ensimmäiset listautumiset nollakorkobuumin päättymisen jälkeen. Niin ei kuitenkaan käynyt.
”Valuaatiostahan paljon on kiinni. Sijoittajia löytyy osallistumaan listautumisiin, jos valuaatio on oikealla tasolla”, Husman sanoo.
Korkojen nousu on vaikuttanut erityisen paljon kasvuyhtiöiden arvostuksiin, sillä niiden kassavirrat ovat kaukana tulevaisuudessa. Jos pari vuotta sitten yhtiön arvoksi on arvioitu sata rahaa, omistajia voi olla vaikea taivutella uskomaan, että yhtiön arvo olisikin nykyisin vain vaikkapa kuusikymmentä rahaa.
Husmanin mukaan eri vaiheissa olevia hankkeita on vireillä paljon.
”Myönteistä on, että sijoittajakysyntä palaa nopeammin kuin yhtiöiden halu listautua”, hän sanoo.
”Lähikuukausina voisi varmasti järjestää menestyksellä listautumisen, jos yhtiö on sopivanlainen ja valuaatio on oikealla tasolla.”
Nokia romautti pörssivaihdon
Viime vuonna Helsingin pörssin päämarkkinan osakevaihto laski yli neljänneksen 113,2 miljardiin euroon. First North -markkinapaikalla kaupankäynti kasvoi, mutta volyymi on päämarkkinaan verrattuna pientä: viime vuonna First Northilla käytiin kauppaa 1,5 miljardin euron arvosta.
First Northin kaupankäynnin kasvu ja vaihtomäärän pysyminenkin on yksin Kempowerin harteilla. Lahtelaisen latauslaitevalmistajan osakkeella käytiin viime vuonna kauppaa yli 900 miljoonan euron arvosta, joten koko muulle First Northille jää noin 600 miljoonan euron vaihto.
Kempower oli kaikkien pohjoismaisten pörssien First North markkinapaikkojen ylivoimaisesti vaihdetuin osake.
Pörssin vaihtomäärät ovat laskeneet tuntuvasti vuosituhannen alusta, jolloin miljardin euron päivävaihto oli arkipäivää ja vuositasolla liikuttiin 200 miljardissa eurossa.
”Selkein selittävä tekijä on Nokia, joka aikanaan oli Suomessa aivan valtavan suuri suhteessa muihin listayhtiöihin – niin osakkeen vaihto kuin markkina-arvo. Nokian osakkeen vaihto oli jossain päälle 80 prosentin koko pörssin vaihdosta”, Henrik Husman sanoo.
Nokia Pohjoismaiden vaihtoseiska
Viime vuonna Nokialla käytiin kauppaa Helsingin pörssissä reilulla kolmellatoista miljardilla eurolla, joten sen osuus pörssin kokonaisvaihdosta oli vajaat 12 prosenttia.
Pohjoismaississa pörsseissä noteerattavista osakkeista Nokia oli vaihtomäärällä mitattuna viime vuonna seitsemäs. Suomalaisyhtiöistä se oli kakkonen Nordean jälkeen.
Pohjoismaisten pörssien ylivoimaisesti vaihdetuin osake oli tanskalainen lääkeyhtiö Novo Nordisk.
Pohjoismaisten pörssien vaihdetuimmat osakkeet vuonna 2023:
- Novo Nordisk
- Nordea
- Atlas Copco
- Investor
- A.P. Møller - Mærsk
- Volvo
- Nokia
- Ericsson
- Evolution
- DSV
Lähde: Nasdaqin osakekaupankäyntitilastot
Finanssikriisi kiristi, kilpailijat syövät
Nokian markkina-arvon ja kiinnostavuuden romahtaminen on kuitenkin vain yksi syy Helsingin pörssin kauppavolyymin laskuun. Kaupankäynnin arvo on laskenut myös naapuripörsseissä.
”Yksi on finanssikriisin vaikutus. Se vähensi pankkien omaan lukuun käymää kauppaa, joka on sääntelymuutosten myötä jäänyt pois kokonaan”, pörssin toimitusjohtaja Henrik Husman kertoo.
2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä perinteiset pörssit saivat myös uusia kilpailijoita, kun suuret kansainväliset välittäjät ryhtyivät perustemaan omia vaihtoehtoisia kauppapaikkojaan. Nykyisin näistä vaihtoehtopörsseistä tärkeimmät ovat BATS ja Turquoise, joista ensimmäisen omistaa Chicagon optiopörssistä alkunsa saanut CBOE ja jälkimmäisen Lontoon pörssi.
Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden näkyvästä kaupankäynnistä muiden kauppapaikkojen osuus on tällä hetkellä noin neljännes.
Dark poolit ja hinnanmuodostuksen läpinäkyvyys
Näkyvän kaupankäynnin lisäksi tulevat dark poolit. Sääntelemättömillä markkinoilla käyty kauppa on syönyt läpinäkyvää osakevaihtoa.
”Hinnanmuodostus on meidän näkyvässä tarjouskirjassamme. Mitä vähemmän [meillä] käydään kauppaa, sen heikompaa on hinnanmuodostus. Sillä on vaikutusta paitsi sijoittajien spredikustannukseen myös ihan reaalimaailmaan”, Henrik Husman sanoo.
”Dark poolissa sijoittaja voi saada kaupan toteutettua osto- ja myyntilaidan keskihintaan, jolloin sijoittaja säästää puolikkaan spredin”, Husman kertoo. ”Mitä useampi alkaa hyödyntää dark pooleja, sitä huonommaksi muodostuu näkyvän tarjouskirjan hinnanmuodostus. Jolloin keskihinta ei enää edustakaan todellista keskihintaa.”
Nokian, sääntelymuutosten ja kauppapaikkojen välisen lisääntyneen kilpailun lisäksi osakevaihtoon on vaikuttanut Husmanin mukaan passiivisen sijoittamisen suosion kasvu.
Karon Grillissä Husman kertoo myös muun muassa siitä, kuinka pörssi pyrkii edistämään vähän vaihdettujen osakkeiden kaupankäyntiä. Entä millainen sijoittaja Husman itse on?
Kuinka salkunhoitaja läpivalaisee yhtiön?
Marinadi-osiossa Nordean aktiivisista Pohjoismaihin, Suomeen ja Ruotsiin sijoittavista osakerahastoista vastaava sijoitusjohtaja Marie Karlsson valottaa käytännön salkunhoitotyötä. Kuinka salkunhoitajat ja tiimit etsivät osakkeita ja mistä saavat impulsseja?
Entä millaiseen läpivalaisuun yhtiö pannaan ennen sijoituspäätöstä?
”Haastattelemme johtoa ja välillä hallituksen jäseniä, tai ehkä omistajia, jos yrityksessä on pääomistaja. Teemme tehdasvierailuja, kuuntelemme, mitä kilpailijoilla on sanottavanaan”, Karlsson kertoo käytännön jalkatyöstä.
”Haastattelemme asiakkaita esimerkiksi kilpailueduista tai kysynnästä. Joskus lähestymme alihankkijoita, jos haluamme esimerkiksi tutkia, onko yrityksen hankintaketju vastuullinen”, hän jatkaa.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Mandatumia, Sampoa, Nokiaa ja Nordeaa.
Karon Grillin Marinadi-osio on tehty kaupallisessa yhteistyössä Nordea Fundsin kanssa.