Ostointoisimpia osakesäästäjiä voi jo poltella lähtö markkinoille salkkua täydentämään. Joko laskumontun pohja paistaa? Minkätyyppisiä osakkeita pitkäjänteisen sijoittajan kannattaisi harkita?
Koronaviruksen aiheuttama kriisi sysäsi maailman pörssit poikkeuksellisen nopeaan ja syvään laskuun. Äärimmäisen jännittynyt tunnelma osakemarkkinoilla jatkuu, kun poikkeustilan kestoa ja vaikutuksia talouteen voi vain arvailla.
Yhtenä päivänä valtioiden esittelemät elvytyspaketit piristävät pörssejä, kun taas seuraavana päivänä uutiset taudin etenemisestä kääntävät kurssit jälleen laskuun.
Osakesäästäjä ja Espoo-Kauniaisten Osakesäästäjien toiminnanjohtaja Jaakko Ravald on seurannut osakemarkkinoita 1980-luvun alkupuolelta lähtien ja nähnyt pörssissä monta myllerrystä.
”Kriisit ovat tulleet ja menneet, mutta kaikkien niiden jälkeen henki on aina pihissyt”, Ravald sanoo.
Koronakriisin vakavuudesta huolimatta hän uskoo myös nykyisen osakemarkkinoita koettelevan kaaoksen hellittävän ennen pitkää. Siksi osakesäästäjän ei tässäkään tilanteessa kannata muuttaa strategiaansa.
MIKÄ ON NYT PARAS SIJOITUSSTRATEGIA? ”Osakemarkkinoilla on syytä olla aina. Sinne kannattaa sijoittaa vain rauhallista rahaa eli sellaista, jota ei tarvitse lyhyellä aikavälillä.” Toiminnanjohtaja Jaakko Ravald, Espoo-Kauniaisten osakesäästäjät
”Osakemarkkinoilla on syytä olla aina. Sinne kannattaa sijoittaa vain rauhallista rahaa eli sellaista, jota ei tarvitse lyhyellä aikavälillä.”
Ajallinen hajautus nyt tärkeää
Myös Lähi-Tapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro kehottaa välttämään äkkinäisiä päätöksiä ja pitämään kiinni osakesijoituksista. Huonoin vaihtoehto olisi lähteä myymään, sillä se todennäköisesti vahingoittaisi pitkän ajan tuottoja ja lykkäisi säästämistavoitteen saavuttamista.
”Viisainta on pysyä alkuperäisessä sijoitussuunnitelmassa. Säännöllistä säästämistä kannattaa jatkaa valitsemallaan riskitasolla.”
Ravaldin tavoin myös Nummiaro korostaa ajallisen hajautuksen merkitystä eli kaikkia rahoja ei kannata laittaa osakkeisiin samalla kertaa, vaan tehdä sijoituksia vähitellen eri aikoina. Näin ainakin osa hankinnoista osuu hyviin ajankohtiin, mikä parantaa tuottomahdollisuuksia.
MIKÄ ON NYT PARAS SIJOITUSSTRATEGIA? ”Viisainta on pysyä omassa alkuperäisessä suunnitelmassa. Säännöllistä säästämistä kannattaa jatkaa valitsemallaan riskitasolla.” Yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro, Lähi-Tapiola.
”Markkinoiden pohjakosketusta ei kannata jäädä odottamaan, sillä sitä on mahdotonta ennakoida”, Nummiaro korostaa.
”Myös maantieteellinen hajauttaminen on hyvä muistaa. Helsingin pörssin rinnalla on syytä katsastaa vaihtoehtoja muualtakin. Se käy helpoimmin rahastojen avulla”, Ravald jatkaa.
Millaisia osakkeita kannattaa harkita?
Kurssien notkahdus on haukannut ison osan osakesalkkujen arvosta, mutta toisaalta se voi tarjota oston paikkoja pitkäaikaiselle säästäjälle. Jos yhtiöiden tulokset ja arvostukset jälleen elpyvät, pörssistä saa nyt edullisesti hyviä yhtiöitä.
Jaakko Ravald kertoo tehneensä notkahduksen jälkeen varovaista analyysiä potentiaalisista yhtiöistä, mutta tätä kirjoitettaessa hän ei ollut vielä tehnyt täydennyksiä salkkuunsa.
”Ostonappulan painaminen on kuitenkin herkässä.”
Ravaldin mielestä osakesäästäjän kannattaa tässä tilanteessa katsoa ennen muuta yhtiöitä, joiden liiketoiminta liittyy tavalla tai toisella yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Hän ei anna ostosuosituksia, mutta tällaisia yhtiöitä ovat esimerkiksi päivittäistavaroita myyvä Kesko tai lääkealan Orion ja Oriola. Tähän ryhmään kuuluvat myös teleoperaattorit Elisa ja Telia tai energiayhtiö Fortum.
”Näidenkin yhtiöiden toimintaan voi tulla ruttuja, mutta ne eivät kuitenkaan kaadu mihinkään.”
Ravaldin mielestä suhteellisen turvassa mahdollisilta konkursseilta ovat Fortumin ohella myös muut pörssiyhtiöt, joissa valtio on merkittävä omistaja.
”Strategisesti tärkeitä yhtiöitä valtio tuskin päästää kaatumaan.”
Ravald suosittelee tässäkin maantieteellistä hajautusta. Yksi vaihtoehto on etsiä sijoituskohteita osakerahastoista, jotka sijoittavat muissa maissa terveysalalle, energianhuoltoon tai muihin yhteiskunnan perustoimintojen kannalta oleellisille aloille.
Osakekurssit ovat aina toipuneet
Hannu Nummiaro rauhoittelee, että osakekurssien suuretkin heilahtelut kuuluvat asiaan. Esimerkiksi Yhdysvaltain osakemarkkinoilla on koettu viime 74 vuoden aikana 23 kurssilaskua, jotka ovat olleet 10–20 prosenttia. Yli 30 prosentin romahduksiakin on ollut viisi.
”Yhteistä suurille laskuille on, että kurssit ovat aina toipuneet. Lyhyemmissä pudotuksissa toipuminen on ollut nopeampaa kuin suuremmissa laskuissa.”
Nummiaron mielestä koronaepidemian aiheuttamaa šokkia rahoitusmarkkinoilla voi verrata vuoden 2008 finanssikriisiin. Toisaalta kurssien lasku on ollut nyt ennätyksellisen nopeaa.
”Jatko riippuu pitkälti siitä, kuinka pitkä šokista tulee ja onnistuvatko maailman keskuspankit ja valtiot massiivisilla tukitoimillaan pitämään yritykset jaloillaan”, Nummiaro sanoo.
Kolme vaihtoehtoista kehityskulkua on hänestä mahdollista. Suomen talouden kehitystä kuvaava käyrä voi näyttää jatkossa W-kirjaimelta, jos meneillään olevasta kriisistä toipuminen keskeytyy johtuen talouteen iskevästä uudesta šokista. Se voi olla esimerkiksi Italian sytyttämä eurokriisi tai viruksen uusi aalto.
Myös L-käyrä on Nummiaron mielestä mahdollinen. Silloin tuotanto pysyisi pitkään matalalla tasolla ja osa työttömyydestä muuttuisi pitkäaikaiseksi. Kulutuksen sijaan ihmiset pitäisivät rahansa sukanvarressa.
Maalis–huhtikuun vaihteessa tehdyssä haastattelussa Nummiaro pitää kuitenkin todennäköisempänä V-käyrää. Sen mukaan kyse olisi väliaikaisesta šokista, ja koronaepidemian helpotettua talous palaisi lopulta entiselle uralle.
Matti Remes
