veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Miljonäärimokat – mitä sijoittaja voi oppia Lauri Salovaaran virheistä?

Miljonäärimokat – mitä sijoittaja voi oppia Lauri Salovaaran virheistä?
25.7.2018

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Miljonääriksi 500 päivässä? Helppo homma! Osakesijoittamisella se onnistuu vaikka 50 päivässä. Tarvitaan vain kahden miljoonan alkupääoma.

Mediapersoona Lauri Salovaara on saanut runsaasti huomiota projektillaan, jossa hän pyrki hankkimaan miljoona euroa viidensadan päivän aikana. Tavoite jäi mitä ilmeisimmin täyttymättä, vaikka Salovaara itse antaa ymmärtää toisin. Enemmän kuin aito pyrkimys tienata miljoona kyseessä on kuitenkin mediaspektaakkeli, ja sellaisena sitä on arvioitava.

En ollut kuullut Salovaarasta ennen kuin hän käynnisti projektinsa, nyt olen jopa lukenut hänestä kertovan kirjan. Luultavasti hänen tunnettuuteensa on siis kasvanut ja hänen juontokeikkojensa kysyntä paranee ja hinnat nousevat.

Juha Virranniemen Salovaarasta ja hänen miljoonaprojektistaan kirjoittamasta valitettavan heppoisesta kirjasta Lauri Salovaara – miljonääriksi 500 päivässä (Avot Design, 2018) paljastuu muutama kompastuskivi, joiden vuoksi hanke jäi euroissa mitattuna suutariksi. Niiden paikallistamisesta – ja välttämisestä – on taatusti hyötyä myös sijoittajalle. 

1. Älä ole ahne 

Lauri Salovaaran ideana oli houkutella pieniä yrityksiä antamaan hänelle osuus itsestään eräänlaista konsulttiluonteista työpanosta vastaan. Miljoona muodostuisi näiden omistusten yhteisarvosta.

Tavoite ei ole mitenkään kohtuuton. Viisisataa päivää tarkoittaa vajaata puoltatoista vuotta, ja kun hankkeesta on kyse, olettaa sopii, että töitä tehdään enemmän kuin kuukausipalkkatyössä. Näin Salovaaran miljoona olisi korvaus puolentoista vuoden työstä – kuitenkin sillä poikkeuksella, että se ei ole palkkaa, joten siitä ei tarvitse maksaa veroja eikä työn sivukuluja.

Projektissa saadut omistukset menivät Salovaaran firmalle, joten jos hän realisoisi ne ja saisi yrityksen pankkitilille miljoona euroa, yritys maksaisi tuloksestaan 20 prosentin veron ja kun omistaja sen jälkeen tulouttaisi yhtiön tulosta itselleen osinkoina, maksettavaksi koituisivat osinkojen verot.

Jos miljoona euroa jakaa tasan viidellesadalle päivälle, päivässä pitäisi luoda 2 000 euroa. Se ei ole mitenkään kummallinen juontokeikkojen vetäjän tai ammattitaitoisen viestintäkonsultin päivälaskutukseksi.

Salovaara sai projektissa osuuden kymmenkunnasta startupista. Niiden eteen työskenteleminen ei kuitenkaan riittänyt hänelle, vaan hän ilmeisesti otti ne jonkinlaiseksi ekstratyöksi muiden hommiensa ohelle. Sivuun hän hankki vielä muitakin projekteja.

Siis: ahneus iski.

Monet mukaan lähteneet yritykset valittelivat, että Salovaaraa oli vaikea saada kiinni, eikä hänen antamaansa panokseen usein oltu tyytyväisiä.

Salovaaran projekti eroaa osakesijoittamisesta siinä, että hänen oli tarkoitus luoda yritykselle arvoa omalla työpanoksellaan, kun taas osakesijoittaja luottaa siihen, että yrityksen hallitus ja johto pitävät huolta hänen sijoituksistaan.

Yhteistä on kuitenkin se, että ahnehtiminen harvoin johtaa toivottuun lopputulokseen. Osakesijoittajalle ahneus voi tarkoittaa liian suuria tuotto-odotuksia, joiden perässä päätyy ottamaan kohtuuttomia riskejä.

Esimerkiksi jos tavoitteena olisi miljoonan tienaaminen nollasta osakesijoittamisella viidessäsadassa päivässä, todennäköisyyskertoimet eivät olisi onnistumisen puolella. 

2. Keskity ja käytä aikasi oikein

Juha Virranniemen kirjassa tavan takaa nousee esiin aika ja sen käyttö. Salovaaran mentori Jorma Terentjeff muistuttaa, että pääomasijoittajan on oltava miltei mustasukkainen ajankäytöstään: jokaisen sijoitusta haluavan ja ei-vastauksen saaneen kanssa ei millään ennätä käydä tunnin lounaalla.

Salovaara vaikuttaa kirjan perusteella impulsiiviselta mieheltä, joka säntäilee sinne tänne. Jos ajankäyttö ja toiminnan fokus eivät ole selvät ja kirkkaat, tuloksena on usein kesken jääneitä hankkeita ja sotkuja.

Samanlaisella mentaliteetilla varustettu osakesijoittaja innostuu tuon tuostakin uusista, kiinnostavista yhtiöistä ja säntää ostamaan niitä hieman liian vähin pohjatöin. Salkku täyttyy sekalaisista omistuksista ja kesken jääneistä osto-ohjelmista. Salkku ei muodosta kokonaisuutta. Runsasrivisen salkun harventaminen saattaa olla yhtä sattumanvaraista kuin on sen täydentäminenkin: myyntinappia painetaan impulsiivisesti, ei analyyttisesti.

Jos osakesijoittaja perustelee päätöstään ”ei minulla ole aikaa” -argumentilla, silloin varmaankaan ei kannata sijoittaa suoraan osakkeisiin vaan hankkia etf:iä tai rahastoja. Aktiivisen ylituoton hakeminen ilman ajattelua ja suunnitelmaa johtaa todennäköisesti alituottoon, kun ajatuksen kanssakin markkinoiden voittaminen on kovin vaikeaa. 

3. Oma idea ei ole aina paras 

Salovaara harmittelee, etteivät hänen salkkuyhtiönsä tarttuneet kaikkiin hänen ideoihinsa. Hän tuskittelee ideoineensa markkinointitempauksen, jota firma ei toteuttanut. Hän oli suunnitellut visuaalisen ilmeen, mutta yhtiö päätyikin tilaamaan suunnittelun ulkopuoliselta ammattilaiselta.

Häviävän pienen siivun pörssiyhtiöstä omistava osakesijoittaja harvoin kuvitteleekaan voivansa vaikuttaa yhtiön päätöksentekoon, mutta toisinaan sijoituksia silti tehdään oletettua strategiaa vasten.

Tyypillinen tilanne on yrityksen pilkkomisarvon laskeminen ja arvon määritteleminen sen kautta. Arvo ei kuitenkaan pääse esiin, jos yrityksen hallituksella ja johdolla ei ole minkäänmoisia suunnitelmia panna firmaa palasiksi. Odottavan aika voi käydä paitsi pitkäksi myös kalliiksi.

Eivätkä omat ideat välttämättä ole aina parhaita yrityksen mielestä tai objektiivisesti tarkasteltuna. Yritystä ammatikseen johtavat ja sen hallituksessa yhtiötä seuraavat henkilöt yleensä tuntevat tilanteen paremmin kuin satunnaissijoittaja.

Muiden syyttäminen on hirmuisen helppoa. Osakesijoittamisen tapauksessa ”muut” on yleensä ”markkinat”: olisihan sijoitus hyvä, mutta muut sijoittajat eivät vain näe sen arvoa! 

4. Pidä huolta itsestäsi

Lauri Salovaaran säntäily ja työtahti johtivat terveysongelmiin.

Siinä lienee olennaisin oppi, joka jokaisen sijoittajan on hyvä pitää mielessä. Sijoittaminen ei saa nousta niin tärkeäksi, että se vaikuttaa terveyteen. Jos osakekurssien tempoilu vie yöunet, salkun riskitaso on viritetty liian kireäksi.

Tämäkin oppi palautuu etukäteissuunnittelun tärkeyteen ja oman itsensä realistiseen tarkasteluun. Varsinkin asuntosijoituksissa on viime vuosina ryhdytty käyttämään hurjiakin velkavipuja. Velalla sijoittaminen voi pahimmassa tapauksessa johtaa katastrofeihin – niin taloudellisiin kuin inhimillisiinkin.

”Sijoita vain niin paljon kuin sinulla on varaa hävitä” on oiva resepti hyvien yöunien puolesta siinä vaiheessa, kun laskumarkkina iskee.

Itsensä toimintakuntoisena pitäminen on tärkeää myös sijoitusten onnistumisen kannalta. Stressissä ja paniikissa tulee herkästi tehneeksi hätiköityjä ja salkun tuottoa laskevia päätöksiä. 

5. Ole rehellinen itsellesi

Lauri Salovaara julistaa yhtiönsä omistusten arvon yltäneen yli 1,1 miljoonaan euroon. Koska yritykset ovat noteeraamattomia, arvonmäärityksen pohja on heppoinen. Analyytikko Ari Rajala on esittänyt Kauppalehdessä, että arvosta voisi hyvin ottaa yhden nollan pois.

Julkisuudessa Salovaara haluaa esiintyä voittajana, mutta toivottavasti hän ei huijaa itseään. Samoin osakesijoittajan kannattaa olla itseään kohden rehellinen, myöntää tappiot ja voitot ja analysoida syyt niiden takana.

Pörssi- ja rahastosalkun arvo näkyy absoluuttisena eurolukuna. Positiivinen arvonkehitys ei kuitenkaan välttämättä tarkoita hyvää menestystä. Tuotto on voinut jäädä markkinakehityksestä tai se on voinut olla seurausta sattumanvaraisesta onnistumisesta, joiden varaan ei parane laskea pitkän aikavälin menestystä. 

Viikon trio: Kolme poimintaa Salovaaran salkusta

Lauri Salovaaran 7figures-yhtiöön päätyi osuuksia kahdeksasta aloittelevasta yhtiöstä. Joukossa on muutama julkisuudessa esillä ollut firma.

1. Klever  

Laskujen sähköistämiseen ja laskujen hallintaan erikoistunut fintec-yhtiö hakee parhaillaan rahoitusta Invesdorin joukkorahoitusalustalla. Joukkorahoitusannin vähimmäistavoite on jo täyttynyt.

Salovaaran yhtiö omistaa Kauppalehden tietojen mukaan 333 Kleverin osaketta. Joukkorahoitusannissa yhden osakkeen hinta on 30 euroa. Tällä Salovaaran omistuksella on siten luotettavin vertailuarvo: Salovaaran työpanos on määritelty markkinoilla kymppitonnin arvoiseksi. 

2. Cafee of Cartoons

Muumikahviloilla maailmanvalloitusta suunnitelleen Sanna Kiisken Cafee of Cartoonsin alkuvuonna järjestämä joukkorahoitusanti ei mennyt läpi, ja yhtiö on ajautunut vakaviin vaikeuksiin ja hakenut yrityssaneerausta.

Maaseudun Tulevaisuuden mukaan omistajat ovat ilmiriidoissa. Omistus lienee arvoton. 

3. IHelp

Kännykkäkorjaamoketju iHelp on levittäytynyt parillekymmenelle paikkakunnalle. Yhtiö on kasvanut franchising-mallilla ja hakee uusia yrittäjiä. Tuorein Asiakastiedon tietokannasta löytyvä tilinpäätös koskee joulukuussa 2016 päättynyttä tilikautta. Tuolloin iHelp Finland Oy teki vajaan 1,4 miljoonan euron liikevaihdolla lievästi tappiollisen tuloksen. Yrityksen arvon arvioimista vaikeuttaa tulostietojen iäkkyys.

”Jos nyt kysyisit, otetaanko Lauri mukaan, sanoisin ei. Tilanne olisi toinen, jos hän tekisi asioita pelkästään meille”, arvioi iHelpin Ville Tasala Juha Virranniemen kirjoittamassa kirjassa. 

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.

 

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.