veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Lopun ajan merkit – päättääkö korona osakemarkkinoiden nousuputken?

Lopun ajan merkit – päättääkö korona osakemarkkinoiden nousuputken?
27.2.2020

Karo HämäläinenKARON PÖRSSI Kun haastattelin sijoittajalegendaa Seppo Saariota tälle palstalle muutama viikko sitten, Saario arvioi, että olemme nousun keskivaiheessa.

Saario kuvaa pörssisykliluokittelussaan nousun keskivaihetta seuraavaa vaihetta, nousun päättymistä: "kiihkeä keinottelujakso korkealla kurssitasolla". Miellän tämän keinottelujakson merkiksi suuret kurssiliikkeet. Yksittäisiä osakkeita samoin kuin koko markkinoita koskevat isot notkahdukset ja nousut ovat seurausta siitä, että sijoittajat suurena joukkona alentavat tai nostavat riskitasoaan.

Ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen minusta on tällä viikolla tuntunut siltä, että olemme siirtyneet finanssikriisistä alkaneessa pörssin kiertokulussa nousun päättymisen vaiheeseen: käynnissä saattaa olla tämän syklin loppupeli. 

Korona ei syösse maailmaa lamaan

Pörssiviikon miinusten näennäisenä syynä on ollut koronaviruksen leviäminen. Itse virusta enemmän talouteen vaikuttanevat suojautumistoimet, jotka hyydyttävät teollista tuotantoa etenkin Kiinassa. Joillekin yhtiöille se aiheuttaa toimitusvaikeuksia ja muutoksia toimitusketjuihin.

Myös esimerkiksi matkailussa näkyy varmasti muutoksia. En ihmettelisi, jos joku muutenkin vaikeuksissa oleva lentoyhtiö joutuisi koronaviruksen ja sen aiheuttamien pelkojen vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin.

Toisaalta virusepidemia ja taistelu sen leviämistä vastaan synnyttää taloudellista aktiviteettia. Osa yrityksistä hyötyy siitä, että ihmiset kiinnittävät entistä enemmän huomiota taudeilta suojautumiseen ja että yritykset miettivät vaihtoehtoisia toimintatapoja.

Oma arvaukseni on, että koronavirus saadaan hallintaan eikä se aiheuta suurta tuhoa. Tämä voi tapahtua nopeastikin. Toisaalta koronaepidemian sysäämät taloudelliset vaikutukset voivat kuulua pörssitiedotteissa vielä kesällä: jos yhtiön kehitys on ollut odotettua heikompaa, tulosvaroitus on houkuttelevan helppoa panna koronaviruksen piikkiin. 

Nousujakson päätös?

Käynnissä oleva pörssikurssien nousujakso alkoi melko tarkkaan yksitoista vuotta sitten. Indeksipohjilta ryhdyttiin ponnistamaan maaliskuun 2009 alussa. Yli vuosikymmenen kestänyt nousujakso on jo poikkeuksellisen pitkä.

Osakemarkkinoita samoin kuin asuntosijoittamista on tukenut poikkeuksellisen matala korkotaso. Jo toinen "poikkeuksellinen"-sana kahdessa peräkkäisessä lauseessa!

Pörssiromahdusten luonteeseen kuuluu se, että niitä on vaikea nähdä ennalta mutta jälkikäteen ne ovat aivan ilmeisiä. Tähän osaltaan vaikuttaa sijoittajien inhimillisyys: samoista tosiasioista pystytään perustellusti vetämään johtopäätös osakekurssien nousun jatkumisesta tai nousun loppumisesta. Samoilla tosiasioilla pystytään perustelemaan osakkeiden ostamista ja myymistä.

Tämän vuoksi tosiasioita olennaisempaa indeksikäänteiden aikana on sijoittajajoukon kollektiivinen fiilis, sijoittajasentimentti. Tosiasioiden ei tarvitse muuttua, sentimentin muuttuminen riittää.

Koronavirus on aivan varteenotettava vaihtoehto sijoittajasentimentin kääntäjäksi.

Loppupelin loppu?

Povaanko kurssikäännettä?

Kieltämättä maanantaina harkitsin muutaman osakkeen taktista myymistä. Koska pidän itseäni huonona spekulanttina, en myynyt. Jos nyt ostaisin takaisin, saisin enemmän osakkeita. Vaan kun itseni tiedän, en ostaisi niitä takaisin, joten mitäpä siitä.

Koronalähtöinen spekulointi pörssissä saattaa olla merkki nousuhuipun käynnistymisestä. Tämä ajatus pitää samalla sisällään sen, että huippu ei vielä olisi loppu.

Puhtaasti arvostusmielessä – suhteutettuna yritysten tuloksiin – osakemarkkinat ovat kalliinpuoleiset, jopa kalliit. Eivät ehkä kuitenkaan spekulatiivisen kuumat. Toisaalta arvostustaso on helppo selittää vaihtoehtoisten sijoituskohteiden tuotoilla, ensisijaisesti korkojen mataluudella.

Suuri kysymys onkin: mihin pörsseistä pois vedettävät pääomat menisivät? En ole keksinyt kysymykseen itseäni tyydyttävää vastausta.

Ryhdyttäisiinkö spekuloimaan kullalla, jonka arvostus pompsahtaisi järjettömäksi (tosin en pysty sanomaan, mikä olisi "järkevä" kullan hinta, joten minulle kullan hinta on aina käsittämätön)? Painuisiko Saksan valtion lainapapereiden korko entistä enemmän negatiiviseksi?

Ja mitä siitä seuraisi? 

Odotan laskua

Kaikki tässä kertomani on omaa spekulaatiotani eli arvailua. En ole tehnyt osakeostoja enkä -myyntejä. Salkun arvosta on huvennut joitakin kymmeniätuhansia euroja, mutta toisaalta ei kai salkku ole laskenut kuin jonnekin viime vuoden lopun tasolle. Tapanani ei ole tarkkailla sijoitusteni arvoa tai arvon muutoksia.

Olen pitänyt osakemarkkinoiden arvostusta korkeana jo jonkin aikaa, joten käteispainoni kasvanut suureksi. Siksi olen erikoisessa tilanteessa: samalla kun vilkaisu välittäjän palveluun osoittaa, että salkusta on hävinnyt aamupäivän aikana henkilöauton verran pääomaa, ajattelen, että kohta saattaa saada nostettua osakepainoa. Tilanteessa voi olla tyytyväinen niin noususta kuin laskusta – ja samoin tyytymätön.

Viime aikojen kurssinousun seuraaminen normaalia matalammalla osakepainolla on ollut harmillista. Se varmasti vaikuttaa siihen, kuinka tulkitsen markkinoita. Laskua odottava ja toivova näkee laskun merkkejä ympärillään hanakammin kuin nousun varaan laskeva.

Jos nyt on alkanut nousujakson viimeinen vaihe, edessä on kiinnostavien ja värikkäiden pörssitapahtumien kevät. Mielessäni palaan jonnekin vuoden 2000 kevään tunnelmiin, jolloin yksittäiset uutiset saivat aikaan viiden prosentin nousuja ja laskuja yksittäisten yhtiöiden osakkeissa. Ellei sitten kymmenen.

Pörssin spekulaatiojaksoilla on tarjolla isoja voittoja onnekkaille ja nopeita laskuja huono-onnisille. 

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.

Rahat, verot, työ & eläke, koti