veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Kiertotaloutta kohti: jäte voi jalostua rahaksi sijoittajille

Kiertotaloutta kohti: jäte voi jalostua rahaksi sijoittajille
13.8.2020

Pörssiyhtiöt tehostavat materiaalien ja energian käyttöä, mutta aitoon kiertotalouteen on vielä matkaa. Löytyykö pörssistä yhtiöitä, jotka osaavat kehittää Nesteen biodieselin kaltaisia menestystuotteita?

Paljon puhutussa kiertotaloudessa yritykset käyttävät tuotannossa tarvittavat resurssit mahdollisimman tehokkaasti. Fiksuimmat tekevät jätteistä menestyvää liiketoimintaa.

Helsingin pörssissä paras esimerkki tästä on Neste, jonka käytetystä paistorasvasta, teurasjätteistä ja muista tähteistä valmistetut uusiutuvat polttoaineet kattavat jo 80 prosenttia yhtiön tuloksesta.

Myös metsäyhtiöt etsivät uusia keinoja tehostaa puuraaka-aineen käyttöä. UPM tekee sellunkeiton sivutuotteena syntyvästä mäntyöljystä biodieseliä ja pian todennäköisesti myös biokemikaaleja.

Taalerin osakesijoitusjohtaja Mika Heikkilä sanoo, että kiertotalous koskee käytännössä kaikkia yhtiöitä, jotka valmistavat tuotteita ja tarvitsevat niihin materiaaleja ja energiaa.

”Yhdellä jos toisellakin pörssiyhtiöllä on sisällään yksiköitä, jotka elävät enemmän tai vähemmän kiertotaloudesta”, Heikkilä toteaa.

Kiertotalouden periaatteiden noudattaminen on osa yrityksen vastuullista toimintaa eli ESG:tä. Lyhenne tulee sanoista environmental, social and governance. Se kattaa ympäristövastuullisuuden sekä sosiaalisen ja hallinnollisen vastuullisuuden.

”Usein kiertotalous on lähtenyt liikkeelle ympäristöasioiden parantamisesta. Sitten onkin huomattu, että samalla voidaan tehdä myös kannattavaa bisnestä, kun luonnonvaroja ja energiaa käytetään tehokkaammin”, Heikkilä huomauttaa.

Rahanarvoista raaka-ainetta

Esimerkkejä kiertotalouden mahdollisuuksiin tarttuneista pörssiyhtiöistä löytyy lähes kaikilta toimialoilta.

Ympäristöhuoltoyhtiö Lassila & Tikanojan liiketoiminnasta valtaosa perustuu nykyisin materiaalien kierrätykseen. Yhtiön mukaan yli 90 prosenttia sen käsittelemästä jätteestä päätyy kaatopaikan sijaan hyötykäyttöön.

UPM:n tavoin myöskään Stora Enson ja Metsä Boardin tuotantolaitoksilla puuraaka-aineesta ei mene käytännössä enää mitään hukkaan, vaan puunkuoristakin saadaan bioenergiaa.

Elintarvikkeiden valmistajatkin toimittavat tuotannosta ylijäävät eläinten ja kasvien osat hyötykäyttöön. HK Scanin ja Atrian teurastamojen jätteet olivat aiemmin ongelmajätettä. Nyt niistä tehdään biokaasua.

Outokumpu ja SSAB säästävät puolestaan neitseellisiä luonnonvaroja käyttämällä teräksen valmistukseen vanhoista autoista ja kodinkoneista saatavaa romurautaa.

Myös terästä tarvitsevat konepajat ovat kehittäneet tuotteitaan ja palvelujaan kiertotalouden hengessä. Cargotec myy uusien satamanosturien sijaan asiakkailleen päivityksiä ja uutta tekniikkaa vanhoihin laitteisiin. Yhtiön mukaan käytetyn metallin määrä vähenee näin jopa 95 prosenttia verrattuna uuteen nosturiin.

Metso Outotec toimittaa puolestaan kaivoksiin tekniikkaa, jolla metallit saadaan kiviaineksesta tehokkaasti talteen mahdollisimman vähillä ympäristöhaitoilla.

Kiertotaloutta miettii myös moni palvelualan yritys, kun vaikkapa ruokakaupoissa kylmälaitteiden hukkalämpö kerätään entistä tehokkaammin talteen. Kesko uudistaa parhaillaan kauppojensa energiankierrätysjärjestelmiä, joiden avulla hukkalämmöllä voidaan kattaa rakennuksen lämmöntarve lähes kokonaan.

Kuluttajan valinnat antavat suuntaa

Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Mandatum Lifen johtaja Carolus Reincke huomauttaa, että raaka-aineiden ja energia käyttö ei ole Suomessa vieläkään kestävällä pohjalla.

”Kiertotaloudesta on puhuttu paljon, mutta teot laahaavat pikkuisen perässä. Menee vielä vuosia tai vuosikymmeniä ennen kuin suomalaisten yhtiöiden nettovaikutus ympäristöön on nolla. Suunta on onneksi oikea”, Reincke toteaa.

”Myös kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia siitä, millä tavalla tuotteet on valmistettu. Heidän valintansa ohjaavat viime kädessä yritysten toimintaa.”

Taloudelliset kriisit yleensä vauhdittavat meneillään olevia trendejä. Reincke uskoo, että näin käy myös koronapandemian jälkeisessä maailmassa.

”Yritysten johdossa mietitään nyt, mihin voimavaroja ja investointeja suunnataan jatkossa. Materiaalien ja energian käyttöä tehostamalla on mahdollista parantaa kannattavuutta.”

Myös talouden elvyttämiseksi tarkoitetut julkiset tuet voivat edistää kiertotaloutta. Nyt käydään keskustelua esimerkiksi EU:n kaavailemasta massiivisesta tukipaketista, jonka toivotaan painottuvan kestävää kehitystä edistäviin asioihin.

Uusia tulokkaita pörssin listoille?

Reincken mielestä osakesäästäjälle voi olla hyödyllistä seurata, mitä yksittäiset yhtiöt ajattelevat kiertotalouden yhdistämisestä omaan liiketoimintaansa. Tarjolle tulee myös koko ajan lisää osakerahastoja ja muita sijoitustuotteita, jotka sijoittavat kiertotaloutta edistäviin yhtiöihin.

”Teemaa on helpompi hyödyntää sijoittamisessa kuin vaikkapa vielä viisi vuotta sitten. Mitä enemmän kiertotaloudesta puhutaan, sitä enemmän yritykset ja kuluttajat ottavat sen huomioon. Tämä taas tuo lisää sijoitusmahdollisuuksia”, Reincke sanoo.

Kiertotalouden vauhdittaminen edellyttää edistynyttä tekniikkaa. Heikkilän mukaan se avaa mahdollisuuksia insinööriosaamisestaan tunnetulle Suomelle.

”Meillä on iso määrä lupaavia aihioita ja pieniä innovatiivisia yhtiöitä, jotka voivat muuttaa maailmaa kiertotalouden periaatteilla. Se saattaa tuoda tulevaisuudessa pienempiä yhtiöitä myös Helsingin pörssiin.”

Matti Remes

Rahat, verot, työ & eläke, koti