Finanssivalvonnan mukaan varhaisia merkkejä suomalaispankkien luottoriskien kasvusta on havaittavissa.
Mitkä tekijät vaikuttavat tähän, Finanssivalvonnan johtava asiantuntija Torsten Groschup?
"Korkea inflaatio, kohonneet korot ja heikentyneet talousnäkymät lisäävät luottoriskejä. Merkittävä osa suomalaisista kotitalous- ja yritysluotoista on vaihtuvakorkoisia, jolloin korkotason nousu vaikuttaa nopeasti lainanhoitokuluihin.
Monessa muussa Euroopan maassa esimerkiksi asuntoluotot ovat kiinteäkorkoisia, jolloin markkinakorkojen nousu näkyy velanhoitorasitteessa pidemmällä viiveellä kuin meillä.
Suomessa lainat ovat myös lyhennystyypiltään usein sellaisia, joissa korkotason nousu kasvattaa suoraan velallisen kuukausittaista velanhoitorasitusta."
Millaisissa luotoissa ja luottoasiakkaissa riskit ovat kohonneet?
"Kotitalouksien järjestämättömien luottojen osuudet ovat kasvaneet tänä vuonna hieman. Nousua on nähtävissä myös lainanhoitojoustoissa. Tällä tarkoitetaan velallisen taloudellisista vaikeuksista johtuvia lainaehtojen helpotuksia.
Yritysluotoissa järjestämättömien lainojen osuus on pysynyt ennallaan tämän vuoden aikana. Sen sijaan arvonalentumisvaiheen 2 luottojen osuus on kasvanut varsin laajasti eri toimialoilla. Vaiheen 2 luotoilla tarkoitetaan esimerkiksi yli 30 päivää erääntyneenä olleita lainaeriä.
Rakennusalan lainoista jo lähes viidennes oli vaiheen 2 luottoja kesäkuussa. Myös kiinteistöalalla riskit ovat kasvussa. Tämä näkyy esimerkiksi taloyhtiöiden ottamissa luotoissa.
Suomalaispankkien ongelmaluottojen osuus on kuitenkin edelleen Euroopan matalimpien joukossa sekä kotitalous- että yritysluotoissa."
Mikä on suomalaisten pankkien kestokyky luottotappioiden mahdollista kasvua vastaan?
"Suomen pankkisektorin tappionsietokyky mahdollisia luottotappioita vastaan on eurooppalaista keskitasoa vahvempi.
Valvojien kesällä tekemien stressitestien mukaan suomalainen pankkisektori kestäisi toimintaympäristön merkittävänkin heikentymisen.
Pankit ovat tehneet harkinnanvaraisia luottotappiovarauksia, mikä vahvistaa kokonaisuudessaan alan riskinsietokykyä. Toki pankkikohtaisia eroja löytyy.
Myös pankkisektorin vakavaraisuus parani vuoden alkupuoliskolla. Se on edelleen vahvempi kuin Euroopassa keskimäärin.
Kasvaneet riskit korostavat kuitenkin asianmukaisen riskiluokittelun merkitystä. Pankkien tulee tunnistaa ongelma-asiakkaat ennen kuin heistä tulee todellisia murheita. Uusien luottojen ohella ennakointi on todella tärkeää myös olemassa olevissa luotoissa."
Juttua korjattu 8.11.2023: Järjestämättömien luottojen, arvonalentumisvaiheen 2 luottojen ja ongelmaluottojen kohdalla kyse on osuuksista, ei määristä. Stressitestejä pankeille tekivät Finanssivalvonnan ohella myös eurooppalaiset valvojat.
KESTÄÄKÖ PANKKIEN KOVA TULOSKUNTO, JOS LUOTTOTAPPIOITA ALKAA TULLA? Korkojen nousun ansiosta Helsingin pörssin pankit takovat nyt kovia tuloksia. Miten käy tuloskunnon, kun korkokate alkaa supistua ja epävarma talous lisää luottoriskejä? Lue juttu >>
Matti Remes
