veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Jännitystä vai järkevää hajautusta – miksi sijoittaa ulkomaisiin osakkeisiin?

Jännitystä vai järkevää hajautusta – miksi sijoittaa ulkomaisiin osakkeisiin?
28.11.2018

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Edessäsi on kymmenen korttipakkaa – jokerit mukana. Pakat sekoitetaan ja sinulle annettaan mahdollisuus valita yksi kortti. Kuinka varma olet siitä, että poimit alkujaan ensimmäisessä pakassa olleen herttaässän?

Osakesijoittaminen ei ole korttien vetämistä pakasta, mutta suunnilleen tuollainen on tilanne, jos sijoittaja keskittää omistuksensa Helsingin pörssiin. Hän luottaa siihen, että juuri Helsingin pörssistä löytyvät maailman parhaat sijoituskohteet. Helsingin pörssissä noteerattavien osakkeiden yhteenlaskettu markkina-arvo on selvästi alle prosentti maailman osakemarkkinoista, siis vielä pienempi kuin on yhden kortin osuus kymmenestä korttipakasta.

Ehkä kannattaisi pelata kaikilla korteilla eikä tyytyä vain yhteen?

Sijoittaminen ulkomaisille osakemarkkinoille on ollut yksityissijoittajallekin yksinkertaista jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. Ulkomaisissa pörsseissä tehtyjen kauppojen välityspalkkiotkin ovat laskeneet Suomessakin toimivilla osakevälittäjille sellaiselle tasolle, etteivät nekään muodosta estettä.

Silti useiden suomalaissijoittajien salkut ovat hyvin Suomi-painotteisia.

Kansainvälinen hajautus on helpointa tehdä rahastojen kautta. Tyypillinen aktiivisen osakesijoittajan strategia onkin hoitaa kansainvälinen hajautus kustannustehokkailla indeksi-etf:illä ja poimia osakkeita pääosin kotimarkkinalta.

Mikään ei kuitenkaan estä tekemästä suoria osakesijoituksia kansainvälisille markkinoille. Henri Elon ja Jari Saarhelon kirja Osakesijoittajan maailmanvalloitus opastaa ja yllyttää siihen.  

Uutuutena ulkomaat

Henri Elo on tunnettu Kauppalehden analyytikkona ja kolumnistina sekä aiemmista sijoituskirjoistaan. Jari Saarhelo on Seikkailupuisto Huipun toimitusjohtaja, joka pitää Arvosijoittajan tie -sijoitusblogia.

Osakesijoittajan maailmanvalloitus -kirjassaan he avaavat osakesijoittamista alkeista alkaen melko kehittyneisiin analysointimenetelmiin asti. Kirjan pohjana ovat Elon aiemmat sijoituskirjat ja Kauppalehteen kirjoittamat jutut ja blogit, joita kirjassa siteerataan ahkerasti.

Kirja ei kuitenkaan missään nimessä ole Elon aiempien teosten uusi laitos. Saarhelon sijoitusnäkemykset ja kansainvälistä sijoittamista käsittelevät osat tekevät siitä uuden, ja harvoinpa mistään sijoitusasioiden lukemisesta haittaa on, vaikka osa olisikin kertausta.

Ulkomaisissa pörsseissä listattuihin yhtiöihin sijoittaminen kirjoittajista juuri Saarhelon alaa.

”Ajattelen Jaria enemmän, että myös suomalaisten yhtiöiden kautta saa kansainvälistä hajautusta, koska liiketoiminta viime kädessä ratkaisee osaketuoton – ei se, missä maassa kotipörssi sijaitsee”, Henri Elo sanoo.

Hän sijoittaa suomalaisen osakesijoittajan peruskuvan mukaisesti suomalaisiin osakkeisiin – ja lapsille kansainvälisesti hajauttavaan kustannustehokkaaseen korirahastoon. 

Verotuksella on väliä

Teoriassa sijoittaminen ulkomaisiin osakkeisiin ei poikkea mitenkään kotimaisten osakkeiden ostosta: sijoittaja ostaa tai myy osuuden yrityksestä aivan samoilla periaatteilla. Näitä yleisiä sijoitusperiaatteita Elon ja Saarhelon kirjakin valtaosin käsittelee.

Käytännössä eroja kuitenkin on. Jari Saarhelo nostaa esiin verotuksen, välittäjän kohdemaavalikoiman, kielitaidon ja maariskin.

”Ulkomaisen yhtiön maksamasta osingosta perittävä vero on samansuuruinen kuin kotimaisista osingoista perittävä vero, jos yhtiön kotimaalla ja Suomen valtiolla on verosopimus niin kuin käytännössä kaikkien länsimaiden kanssa on. Yhtiön kotimaa perii osingoista lähdeveron ja Suomen valtio lähdeveron ylimenevän osan verosta. Joissain tapauksissa yhtiön kotimaa saattaa periä liian suuren lähdeveron, jolloin liikaa maksetun veron palautusta joutuu anomaan jälkeenpäin takaisin”, Saarhelo muistuttaa.

Suomalaisten osakevälittäjien pörssivalikoimat ovat laajat mutta rajalliset. Jopa naapurimaista Virosta ja Venäjältä voi olla vaikea ostaa osakkeita.

”Suljetuille markkinoille kuten Saudi-Arabiaan ei pääse jo paikallisen lainsäädännön takia: ulkomainen omistus on kielletty.”

Monilta markkinoilta saa englanninkielistä informaatiota, mutta vaikka yhtiö raportoisi englanniksi, paikallisten markkinoiden hyvä ymmärtäminen vaatii paikallisen kielen osaamista.

”Etenkin länsimaiden ulkopuolelle mentäessä maariski kasvaa. Esimerkiksi omistajan oikeusturva ei ole välttämättä länsimaista tasoa”, Saarhelo sanoo.

Pikkuyhtiöitä saksan- ja englanninkielisistä maista

Jari Saarhelo sijoittaa markkina-arvoltaan pieniin yhtiöihin saksan- ja englanninkielisissä maissa, siis maissa, joiden kielen hän hallitsee.

”Suuret mediat tarjoavat ani harvoin alfaa eli tietoa, jolla olisi sijoittamisen tuoton kannalta merkitystä. Tilaan itse Frankfurther Allgemeine Zeitungia ja Financial Timesia, joissa uutisoidaan maailmantalouden kehityksestä.”

Tärkeimpinä tietolähteinään hän pitää yritysten omia raportteja ja lehdistötiedotteita, yrityksen toimintaympäristöön liittyviä mittareita ja tärkeimpiä toimijoita yhtiön ekosysteemissä.

Suorien osakesijoitusten lisäksi Saarhelon salkussa on BlackRockin indeksiosuusrahastoa iShares MSCI Turkey.

”Sijoitus on siitäkin poikkeuksellinen, että se perustuu makrotason analyysiin. Turkin välit länsimaihin ovat kiristyneet, ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhannut Turkkia tulleilla. Sekä Turkin liira että pörssikurssit ovat tänä vuonna romahtaneet, mikä on mielestäni luonut hyvän sijoitustilaisuuden. Turkin vieressä Syyriassa käydään sotaa, ja muutenkin Lähi-idän alue on epävakaa, mikä kasvattaa sijoituksen riskiä. Toisaalta Turkki on Naton jäsen ja kaikesta kritiikistä huolimatta melko vakaa valtio. Länsimaiden intresseissä on pitää Turkki vakaana, mikä rajoittanee tulleja”, hän pohtii.

Muista sijoituksistaan Saarhelo mainitsee maakaasuvoimaloita Yhdysvaltoihin rakentavan Arganin ja kattoratkaisuja valmistavan Armstrong World Industriesin.

Arganin pörssikurssi on laskenut tänä vuonna melkoisesti, koska tilauskanta heikentyi. Kesällä Argan sopi uusista hankkeista, mutta pörssikurssi ei ole palautunut.”

Armstrong World Industries on lähes kaikissa toimintasegmenteissään markkinajohtaja Yhdysvalloissa. Firma on käynyt läpi melkoista muutosta. Pari vuotta sitten yritys erotti lattiaratkaisuja valmistavan yhtiön omaksi yhtiökseen ja jakoi sen osinkona omistajille. Viime vuoden lopulla yhtiö myi Euroopan ja Aasian toimintonsa. Jäljelle jäi yhtiön paras osa. Viime vuonna oman pääoma tuotto oli 37 prosenttia”, Saarhelo kertoo. 

Kreikka toi moninkertaistumisia

Jari Saarhelo sijoitti kreikkalaisiin osakkeisiin kesäkuussa 2012, jolloin maa oli kriisissä, uutta hallitusta ei saatu muodostettua ja markkinat odottivat Grexitiä.

”Valtaisan valuuttapaon vuoksi osakkeita myytiin ilman syytä. Esimerkiksi Kreikan uhkapelimonopolin omistaneen yhtiön osakkeita sai p/e-arvostuksella 2,2. Yhtiön oma pääoma tuotti 40 prosenttia ja osinkokin oli 18 prosenttia. Laskin, että tuotto olisi ollut mukava, vaikka Kreikka olisi siirtynyt drakmaan, jonka vaihtokurssi olisi puolittunut suhteessa euroon. Muutaman vuoden kuluttua kreikkalaisten osakkeiden pörssikurssit olivat moninkertaistuneet.”

Onnistuminen oli myös sijoitus Yhdysvaltojen suurinta listaamattomien osakkeiden markkinapaikkaa pyörittävään OTC Markets Groupiin. Saarhelo löysi yhtiön vuonna 2013, jolloin osakkeen kurssi oli kahdeksan dollarin pinnassa.

”Yhtiö osoittautui laadultaan erinomaiseksi ja käytännössä oman nichensä monopoliksi. Nasdaq oli muutama vuosi aiemmin yrittänyt tunkea OTC Markets Groupin kilpailijaksi ja epäonnistunut ilmeisesti paljon korkeamman kulurakenteen vuoksi. OTC Markets Groupilla on siis todistettavasti kestävä kilpailuetu. Osake oli halvahko, vaikka oman pääoman tuotto oli ollut viimeisten viiden vuoden aikana 30–40 prosenttia ja kasvu lähes 15 prosenttia vuodessa. Kasvu on jatkunut vauhdikkaana ja ROE oli viime vuonna 91 prosenttia. Pörssikurssi on tähän mennessä nelinkertaistunut.”

Saarhelon onnistuneisiin löytöihin kuuluu myös tanskalainen Rella Holdings, joka ainoastaan omisti Aller-mediayhtiötä.

Allerin osake ei ollut listattu, sitä vaihdettiin harvakseen Tanskan OTC-markkinalla. Rellan toiminta oli yksinkertaista: Kerran vuodessa Aller maksoi osinkoa. Rella maksoi osingolla vuosittaiset kulunsa ja osti lopulla rahalla joko lisää Allerin osakkeita, jos niitä oli tarjolla, tai sitten omia osakkeitaan takaisin. Samaan aikaan myös Aller osti omia osakkeitaan. Koska molempien yhtiöiden kaupankäyntikurssit olivat rajusti aliarvostettuja, kaksinkertainen takaisinosto loi melkoisesti arvoa. Lopulta Aller osti Rellan ja maksoi osakkeista moninkertaisen hinnan ostohintaani verrattuna.” 

Kolme oppia ulkomailla aikovalle

Pyysin Jari Saarhelolta kolme oppia, jotka ulkomaille mielivän sijoittajan kannattaa painaa mieleensä. 

1. ”Sijoitin aikanaan Arcos Doradosiin, joka on maailman suurin McDonald’s-franchise-yritys. Arcos Dorados omistaa 2200 mäkkäriä Latinalaisessa Amerikassa. Opin sijoituksesta kolme asiaa. Ensinnäkin maariski voi ihan oikeasti toteutua. Venezuelassa, joka on yksi Arcos Doradosin päämarkkinoista, inflaatio karkasi käsistä ja siellä jyllää nyt hyperinflaatio. Valuuttasääntelyn vuoksi osinkoa ei pysty enää maksamaan maasta ulos, ja johto lukee yrityksen sosialisoinnin riskiksi. Toiseksi Latinalaisen Amerikan mailla on omat valuutat ja länsimaiseen tasoon verrattuna korkea inflaatio. Valuutat ja inflaatio vaikeuttavat yrityksen toiminnan seuraamista ja mallintamista. Kolmanneksi toimintaympäristön kehitystä on vaikea seurata, jos ei osaa paikallista kieltä.”

2. ”Analyytikkopuheluja ja yrityksen raportteja lukiessa on hyvä ymmärtää paikallinen raportointikulttuuri. Amerikkalainen johtaja saattaa sanoa kaikkeen ”great”, kun taas taiwanilainen johtaja saattaa pyydellä anteeksi, että liikevaihto kasvoi vain kahdeksan prosenttia.”

 

3. ”Länsimaisissa pörsseissä on 80 prosenttia maailman osakemarkkinan markkina-arvosta. Ei ole mikään pakko lähteä hakemaan tuottoa eksoottisista maista. Jo Yhdysvaltain markkinat tarjoavat valtavan määrän tilaisuuksia ja tutkittavaa.” 

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. 

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.