Digitalisaatio myllertää tulevina vuosina uuteen uskoon Helsingin pörssin toimialoja. Sijoittajalle oleellisinta on, onnistuvatko perinteiset yhtiöt kääntämään uhat mahdollisuuksiksi.
Digitalisaatiosta on puhuttu viime vuosina kyllästymiseen asti. Siitä huolimatta pitkäjänteisen osakesijoittajan kannattaa jatkossakin seurata vaikeasti hahmotettavaa ilmiötä ja sen vaikutuksia pörssiyhtiöihin.
"Digitalisaation murros tapahtuu käytännössä kaikilla toimialoilla. Siksi valveutuneen piensijoittajan on syytä yrittää hahmottaa, kuinka muutokset vaikuttavat oman sijoitussalkun yhtiöihin”, salkunhoitaja Tomi Paavilainen Finlandia Groupista sanoo.
Paavilaisen mielestä hyvä asia on, että suomalaisyhtiöt ovat uudistaneet digitalisaation avulla toimintaansa monella toimialalla. Muun Euroopan tavoin Suomi on kuitenkin monessa asiassa pahasti jäljessä globaaleista johtajista.
"Erityisesti Kiinassa ja Yhdysvalloissa panostetaan koko ajan merkittävästi digitalisaatioon ja otetaan harppauksia eteenpäin."
MITÄ KANNATTAA SEURATA DIGITALISAATIOSSA? "Murros tapahtuu kaikilla aloilla. Valveutunut piensijoittaja yrittää hahmottaa, kuinka digitalisaation tuomat muutokset vaikuttavat oman sijoitussalkun yhtiöihin." Salkunhoitaja Tomi Paavilainen, Finlandia Group
”Siksi meilläkin tulisi tehdä digitalisaation hyväksi paljon nykyistä enemmän, jotta kilpailuasemamme globaaleilla markkinoilla säilyy. Erityisesti suuret kansainväliset yhtiöt murtavat kiihtyvällä tahdilla toimialojen välisiä rajoja ja valtaavat markkina-asemaa perinteisesti vahvoilta yhtiöiltä", Paavilainen toteaa.
Pankkitoiminnassa iso myllerrys
Digitalisaatio ravistelee tällä hetkellä erityisen voimakkaasti pankkeja. Asiakkaat ovat siirtyneet käyttämään mobiili- ja verkkopankkeja, jolloin fyysisten toimipisteiden tarve vähenee.
Paavilainen muistuttaa, että perinteisten pankkien kilpailijoiksi ovat nousseet pelkästään verkossa toimivat yritykset, esimerkiksi maksuliikennepalveluja ja vertaislainoja tarjoavat yhtiöt.
"Niiden kulurakenne on kevyt, kun taas perinteisille pankeille liian suuren infran ylläpito on kallista. Muutostarve on todella merkittävä. Pankkitoimintaa on varmastikin myös 2030-luvulla. Oma kristallipalloni ei kuitenkaan kerro, onko silloin vielä perinteisiä pankkeja", Paavilainen sanoo.
Konepajoilla nyt iskun paikka
Helsingin pörssissä on muutamia yhtiöitä, joiden liiketoiminta perustuu kokonaan digitalisaatioon.
Niitä ovat esimerkiksi ohjelmisto- ja it-palveluyhtiöt, kuten Tieto, Basware ja Siili. Myös tietoturvayritys F-Securen ja peliyhtiö Rovion bisnes on digitaalista.
”It-ohjelmistoja ja -palveluja tuottavat suomalaisyritykset ovat kuitenkin suhteellisen pieniä verrattuna moniin kansainvälisiin kilpailijoihin”, Taalerin osakesijoitusjohtaja Mika Heikkilä sanoo.
Hänen mielestään pitkällä aikavälillä paljon kiinnostavampaa onkin, miten pörssin perinteiset yhtiöt osaavat hyödyntää digitalisaation etuja isossa mittakaavassa.
MITÄ KANNATTAA SEURATA DIGITALISAATIOSSA? "Pitkän tähtäyksen sijoittaja seuraa heikkoja signaaleja, jotka saattavat ennakoida jotakin toimialaa myllertäviä muutoksia toimintaympäristössä." Osakesijoitusjohtaja Mika Heikkilä, Taaleri
"Tällaisia yhtiöitä yrittäisin ainakin itse löytää omaan sijoitussalkkuuni", Heikkilä toteaa.
Esimerkiksi konepajayhtiöt pyrkivät digitalisaation avulla tehostamaan toimintaansa ja tuomaan tuotteisiinsa lisää älykkäitä ominaisuuksia.
Koneen tuotantolaitoksilla robotit kasaavat hissejä. Laivamoottoreistaan tunnettu Wärtsilä on puolestaan kerryttänyt suurten tietomäärien käsittelyyn ja tekoälyyn perustuvaa digiosaamista. Sen avulla voidaan esimerkiksi optimoida entistä paremmin alusten polttoaineen kulutusta ja tarjota tällaista uutta palvelua asiakkaille.
Heikkilä huomauttaa, että vastaavanlaisia älykkäitä sovelluksia kehittävät myös Konecranesin, Cargotecin ja Valmetin kaltaiset laitevalmistajat.
"Ne tarjoavat huoltopalveluissa huiman kasvumahdollisuuden, kun konepajat voivat tarjota asiakkailleen vaikkapa ennakoivaa huoltoa. Etävalvonnan ja sensorien ansiosta koneen osien kulumista pystytään seuraamaan entistä tarkemmin ja vaihtamaan jokin osa jo ennen sen rikkoumista. Näin asiakasyritys säästää isoja summia, kun tuotanto ei seiso päiväkausia konerikon jälkeen uutta varaosaa odotellessa."
Heikkilän mukaan digitaalisten huolto- ja ylläpitopalvelujen ansiosta konepajoilla on mahdollisuus parantaa huomattavasti liikevaihtoaan ja kannattavuuttaan.
"Uusien laitteiden myynnistä konepaja voi saada omalle pääomalleen 15 prosentin tuoton, mutta palveluilla luku voi nousta 35–45 prosenttiin."
Tieteistarinat voivat muuttua todeksi
Mika Heikkilän mielestä pitkän tähtäyksen sijoittajan kannattaa seurata heikkoja signaaleja, jotka saattavat ennakoida jotakin toimialaa myllertäviä toimintaympäristön muutoksia.
"Jokin uusi teknologia saattaa vielä tänään kuulostaa tieteistarinalta. Teknologia muuttuu kuitenkin todeksi silloin, kun isot voimat päättävät viedä sen käytäntöön."
Yksi tällainen voi Heikkilän mielestä olla kaikkialle maapallolle ulottuva internetverkko, jota Amazonin, Facebookin ja Googlen kaltaiset digijättiläiset parhaillaan suunnittelevat.
”Toteutuessaan tällaiset verkot mullistaisivat maailmanlaajuisen viestinnän. Se olisi iso uhka nykyisille teleoperaattoreille, jotka ovat tähän saakka pystyneet pitämään hyvin asiakkaansa, tehneet tasaista tulosta ja maksaneet hyviä osinkoja.”
Heikkilä muistuttaa, että perinteinenkin toimiala voi onnistua kääntämään liiketoimintansa vastaamaan digiajan vaatimuksia. Vielä runsas vuosikymmen sitten Suomen metsäteollisuuden tulevaisuus näytti synkältä, kun median ja mainonnan siirtyminen printistä digitaalisiin kanaviin alkoi näivettää painopaperin menekkiä.
Uusi nousu löytyi yllättäen digitalisaatiosta. Räjähdysmäisesti kasvavan verkkokaupan postituksiin tarvitaan laadukkaita pakkausmateriaaleja, joita valmistetaan Metsä Boardin, Stora Enson ja UPM:n sellusta.
Matti Remes
