veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Ammattilaisvinkit oman salkun pyörittämiseen – rahaston ruorista yksityissijoittajaksi siirtynyt Juha Varis kertoo

Ammattilaisvinkit oman salkun pyörittämiseen – rahaston ruorista yksityissijoittajaksi siirtynyt Juha Varis kertoo
3.5.2019

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Kun kaksikymmentä vuotta ammatikseen rahastosalkkua hoitanut mies siirtyy palkollisesta oman salkkunsa hoitajaksi, sijoitusmaailma alkaa näyttää toisenlaiselta.

Pitkän linjan danskelaisen Juha Variksen oma salkku jäi ammattilaisvuosina heitteille, kun kaikki energia kului rahaston hoitamiseen. Salkunhoitajan henkilökohtaista kaupankäyntiä rajoittavat kaiken lisäksi ankarat säännöt ja velvoitteet.

Nyt Varis kirmailee pörssissä kuin ensi kertaa talven jälkeen laitumelle päästetty lehmä.

”Säntään innosta pinkeänä sinne ja tänne: longia, shorttia, päivänsisäistä näkemystä ja pidempää. Euro sieltä ja kymppi täältä.”

Samaan aikaan hän pyrkii jatkamaan yritysanalyysin tekemistä.

”Pyrin myös analysoimaan, josko vanhaa ja uutta toimintamallia voisi yhdistää uudella, tuottavalla tavalla. Ja olisiko jotain oppia löydettävissä rahaston salkunhoitoon, jos siihen maailmaan päättää palata? Se kun on viime vuosina ollut lähinnä negatiivisen uutisoinnin kohteena”, Varis pohtii. 

Uudet tietolähteet

Juha Varis tunnetaan parhaiten Danske Invest Suomi -osakerahaston luotsina. Tuota rahastoa hän ennätti hoitaa kahta viikkoa vaille 14 vuotta.

Kesällä 2012 hänet arvioitiin Suomen parhaaksi salkunhoitajaksi Thomson Reutersin kyselytutkimuksessa, jossa arvionsa salkunhoitajista antoivat pankkiiriliikkeiden edustajat ja pörssiyhtiöiden sijoittajasuhdeyksiköt.

Maaliskuun puolivälissä Varis jäi täysipäiväiseksi oman salkun pyörittäjäksi. Aluksi hän on varustellut kotideskiään.

”Salkunhoitajana minulla oli käytössäni alan parhaat järjestelmät, kuten Bloomberg ja Factset, sekä varainhoidon omia tradereita toteuttamassa kauppoja.”

Kodin työpisteessään hän on valjastanut vanhan television dataruuduksi, ja muilta laitteilta hän seuraa uutisvirtaa.

”Myös tiedonhakukanavat ovat menneet uusiksi, mutta yllättävän hyvin yleisestä markkinafiiliksestä löytyy tietoa ilmaiseksi esimerkiksi kansainvälisten talouslehtien some-kanavista, Twitteristä seuraamalla tiettyjä tahoja ja podcasteista. Suomalaisten yhtiöiden osalta tilanne on haastavampi, minkä vuoksi ostan yhtiökohtaisia analyysejä 2–3 taholta.” 

Kuinka käydään kauppaa?

Salkunhoitajana toimiessaan Juha Varis ei toteuttanut kauppoja teknisesti itse. Lopputalven ja alkukevään aikana hän onkin saanut tutustua kaupankäyntijärjestelmiin.

”Ilokseni huomasin, että välityspalkkiot on painettu varsin alas. Aktiivinen yksityissijoittaja ei maksa kaupoista juurikaan enemmän kuin iso instituutio. Saattaa jopa olla niin, että suursijoittaja maksaa yksittäisestä kaupasta isomman prosentin, jotta se saa ostettua tai myytyä kerralla suuremman määrän epälikvidiä osaketta”, Varis sanoo.

Häntä kiinnosti selvittää, ovatko kaikki järjestelmät yhtä tehokkaita. Pienen otannan perusteella merkittäviä eroja eri pankkien välillä ei löytynyt.

”Entuudestaan tiesin, että muun muassa Danske Bankin ja OP:n kaupankäyntijärjestelmiin on konehuoneen puolella panostettu paljon viime vuosien aikana. Harmi vain, että monen pankin asiakkaille tarjoama kaupankäyntikanava on erittäin pelkistetty. Esimerkiksi pörssiuutiset ja analyysit joutuu kaivamaan eri paikasta, eivätkä kaupat päivity kaikilla välittäjillä salkkuun reaaliajassa.”

Osakekaupoissa Varis on päätynyt käyttämään Infrontin ammattilaisversiota, joka maksaa Nordnetin kautta hankittuna 90 euroa kuussa, ja vasta avautuneen Mandatum Traderin maksuttomia sovelluksia.

Haaste talousmedialle

Yksityissijoittajana toimimisessa suurimpana pullonkaulana Varis pitää yhtiökohtaisten konsensusennusteiden saatavuutta.

”Se tieto nimittäin maksaa, ja suomalainen talousmedia näyttää olevan kohtuu haluton tarjoamaan sitä lukijoilleen. Toki parissa lehdessä on joitakin perustaulukoita, mutta se, minkä lukee kerran kuukaudessa ilmestyvästä lehdestä, on näkynyt osakekurssissa jo viikkoja sitten. Tähän pitäisi saada parannus. Tämä tieto tekisi suomalaisista menestyksekkäämpiä sijoittajia. Kuka ottaa haasteen vastaan?”

Myös toimialakohtaisen tiedon seuraaminen on osoittautunut hankalaksi.

”Esimerkiksi metsäyhtiöiden osakekursseja on viimeksi kuluneen vuoden ajan liikuttanut sellun hinnan kehitys. Salkunhoitajana sain siitä tietoa viikoittain, mutta yksityissijoittajalle tietoa ei ole saatavissa mistään. Onhan se hieman hämmentävää, että maassa, joka elää metsästä ja jossa metsäsektorin paino pörssissä lienee maailman suurin, ei yksityissijoittajille ole saatavissa kaikkea oleellista tietoa.”

Oman salkun vapaus

Danske Invest Suomen salkku on pyöreästi sata miljoonaa euroa. Juha Variksen henkilökohtainen salkku on ainakin toistaiseksi muutamaa kertaluokkaa pienempi. Se avaa sijoitusmahdollisuuksia.

”Jos haluan ottaa oman salkun täyteen pieniä yhtiöitä isoilla painoilla, se onnistuu hyvin. Rahaston täytyy ajatella myös likviditeettiä ja muita rajoitteita.”

Salkunhoitajaa sitoo myös rahastolainsäädäntö. Tavallisessa osakerahastossa yksittäisen osakkeen paino ei saa ylittää kymmentä prosenttia, mikä aiheuttaa hankaluuksia Helsingin pörssissä operoitaessa.

”Meillä Suomessa on muutama iso yhtiö, joiden paino indeksissä on 7-10 prosenttia. Sen jälkeen tullaan rajusti pienempään kokoluokkaan.”

Oman salkkunsa Varis on kasannut kotimaisista osakkeista, jotka hän työhistoriansa vuoksi tuntee parhaiten. Salkussa on 20–25 yhtiötä.

”Osakepaino on tällä hetkellä noin 35 prosenttia, loput pidän käteisessä. Markkina on taas huipputasoilla ja talousnäkymät epäselvät, joten sadan prosentin osakepaino ei tunnu järkevältä. Se on kuitenkin tavoite pitkällä aikavälillä”, Varis kertoo.

Viime aikoina hän on ostanut muun muassa Goforea (”edukas”), Konecranesia (”tuloskasvu”), Kamuxia (”pitkä salkku”), Pihlajalinnaa (”käänne”), Sampoa (”osinko”) ja Tulikiveä (”hasardi”). 

Pahimmat epäonnistumiset Saksasta

Suomalainen keihäänheittäjä luonnehti Saksaa vähemmän mairittelevasti. Juha Varis ei anna itse maalle minkäänlaista tuomiota, vaikka hän on sijoittajanurallaan epäonnistunut pahasti juuri saksalaisosakkeilla.

Hän ostaa mielellään edullisesti hinnoiteltuja osakkeita, mutta Deutsche Bankin ja Volkswagenin kanssa meni metsään.

”Ostin ’VW-johdannaista’ Porschea [Porsche omistaa yli puolet Volkswagenin osakkeista] viikko ennen Volkswagenin päästöskandaalia. Porsche tekee maailman parhaat urheiluautot ja sen kannattavuus on erinomainen, mutta sijoitus on ollut minulle huono. Enkä päässyt myymään sitä heti pois salkusta kaupankäyntirajoitteiden takia.”

Deutsche Bank on surullinen tarina: osakeantia toisensa perään, ja yhtiön perustekeminen on edelleen hukassa.”

Varis on jättänyt Porschen ja Deutsche Bankin salkkuunsa varoittaviksi muistutuksiksi.

Onnistumisista hän nostaa yli muiden suomalaiset rakennustoimialan yritykset YIT:n ja Cramon.

YIT on prosentuaalisesti paras. Laskutrendistä huolimatta sain sillä monta onnistunutta kierrosta.”

”Henkisesti paras onnistuminen on Cramo, jossa tein hyvän tilin. Sitten tuli hankalampaa, mutta selvisin lopulta kunnialla ulos.”

Viikon trio: Kolme sudenkuoppaa

Pyysin Juha Varista nimeämään kolme yksityissijoittajaa uhkaavaa sudenkuoppaan sekä keinot niiden välttelemiseen. Varis tokaisi, että eivät salkunhoitajat ole niin poikkeavia, etteivätkö yleiset sudenkuopat pätisi yhtä hyvin yksityissijoittajiin ja ammattilaisiin.

Yleisimpien sudenkuoppien rinnalle hän poimi kolme seikkaa, joihin jokaisen sijoittajan kannattaa kiinnittää huomiota.

1. Älä elä kuplassa, vaan käytä omaa päätä/analyysiä

”Olen ihmetellyt, miksi jokin kotimainen pikkuyhtiö lähtee rakettimaiseen nousuun ilman pätevää syytä. Nousua saattaa tulla jopa 100-200 prosenttia, joka sitten kuitataan myöhemmin kolmessa vuodessa takaisin. Laukaiseeko nousun yksittäinen sijoitusguru, lahko, keskustelufoorumi vai analyysitalo? Pienessä suomalaisyhtiössä, jossa on vaatimaton likviditeetti, jo muutamalla miljoonalle saa ison liikkeen aikaan – mutta ei se välttämättä ole järkevä.”

2. Älä lähde käänneyhtiöön liian aikaisin

”Tykkään etsiä käänneyhtiöitä, mutta Suomen rajallinen yritysjoukko tekee siitä vaikeaa. Itsekin olen kantapään kautta oppinut, että usein kannattaa odottaa paria konkreettista todistetta käänteestä ennen kuin hyppää mukaan.”

3. Seuraa menestymistäsi kriittisesti

”Suora osakesijoittaminen on hauskaa, palkitsevaa, trendikästä ja joskus jännittävääkin. Seuraa kuitenkin sijoitusmenestymistäsi kriittisesti. Jos tuotot jäävät vaatimattomiksi, kannattaa harkita rahojen laittamista rahastoihin tai indeksituotteisiin.” 

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.

Rahat, verot, työ & eläke, koti

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.