veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Verot robottien maksettavaksi?

Mikael Kirkko-Jaakkola

Teknologinen kehitys myllertää työmarkkinoita jatkuvasti. Nyt ollaan huolissaan siitä, vievätkö tekoäly ja sitä hyödyntävät robotit ihmisiltä työt.

Sata vuotta sitten 70 prosenttia suomalaisista sai toimeentulonsa maataloudesta. Nykyään alalla on vain neljä prosenttia työllisistä. Teknologinen kehitys eli paremmat koneet ja menetelmät ovat korvanneet ihmistyötä maataloudessa.

Tietokoneiden yleistyminen on muokannut työtä 1980-luvulta lähtien. Digitalisaatio on korvannut työntekijöitä, mutta teknologinen kehitys on myös luonut uusia työtehtäviä, joita ei muutama vuosikymmen sitten voinut kuvitellakaan.

Vaikka uutta työtä on syntynyt vanhan tilalle, käytämme vähemmän aikaa työntekoon. Tuottavuuden kasvun aikaansaama työn väheneminen ja elintason nousu ovatkin positiivisia asioita. 

Uusi työ ei kuitenkaan synny vanhan tilalle yksilön kannalta sulavasti, joten uhkana on vastentahtoinen työttömyys. Nopeutuva teknologinen kehitys merkitsee aiempaa nopeampaa työtehtävien muutosta.

Sen takia automatisaation aiheuttaman murroksen lievittämiseksi mietitään erilaisia keinoja. Digitalisaation suurmies Bill Gates ehdotti, että ihmisiä korvaavan teknologian käyttöä pitäisi jopa hidastaa verotuksellisin keinoin.

Gatesin mukaan robotti on ihmistä paremmassa asemassa kilpailemassa samasta työstä, koska palkansaajan työn hintaa nostavat tuloverot ja sosiaalivakuutusmaksut. Jos robotti tekee saman työn, miksi silloin maksetaan vähemmän veroa?

Samaan havaintoon liittyy kysymys siitä, millä rahoitamme nykyisen, työnteon verottamiseen perustuvan hyvinvointivaltiomme tulevaisuudessa, jos ihmisillä ei ole töitä. 

Ekonomistien keskuudessa idea robottien verottamisesta ei ole saanut aplodeja. Miten veroa voitaisiin maksaa vain ihmisen työtä korvaavasta teknologiasta? Verohan ehkäisisi myös uuden työn syntyä ja jarruttaisi tuottavuuskasvua. Ei kuulosta houkuttelevalta etenkään nykyisessä tilanteessa, jossa talouskasvu on ollut pitkään lähes olematonta ja väestö vanhenee.

Toisaalta Gatesin alkuperäinen ajatus työntekijän ja robotin erilaisesta verotuksellisesta kohtelusta kyseenalaistaa sen, miksi työtä verotetaan niin kireästi. Sen sijaan, että robottien käytön verotusta kiristettäisiin, veroeroa voisikin kuroa umpeen keventämällä työn verotusta. 

Tämäkin näkökulma huomioiden työn verotuksen merkitys pienentynee, kun automatisaatio lisääntyy. Silti uhkakuvat hyvinvointivaltion rahoituspohjan murenemisesta kuulostavat liioitelluilta.

Teknologinen kehitys on mahdollistanut hyvinvointivaltion, ja automatisaation tuoma tuottavuuden kasvu luo edellytyksiä julkisen sektorin rahoittamiselle jatkossakin. Teollistumisen ja tuottavuuden kasvun ansiosta julkiset palvelut ja tulonsiirrot ovat tulleet yhä kattavammiksi.

Uhkana lienee ennemminkin taloudellisen eriarvoisuuden kasvu tuloverotuksen pienemmän roolin ja digitalisaation takia. Progressiivinen tuloverotus onkin vain yksi keino eriarvoisuuden tasaamiseksi. Tulevaisuudessa keinovalikoimaa täytyy päivittää kiinnittämällä aiempaa enemmän huomiota esimerkiksi varallisuuden jakautumiseen ja verottamiseen, työmarkkinajärjestelmään, tulonsiirtoihin, koulutusjärjestelmään sekä siihen, että kilpailu toimii markkinoilla.

Mikael Kirkko-Jaakkola

Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti.

Kirjoitus ilmestyi Taloustaidossa 12.4.2017

Kirjoittajasta

Mikael Kirkko-Jaakkola on Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti. Seuraa Twitterissä 
@veroekonomisti.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.