Kysymys on vain siitä, milloin se tapahtuu. Ajoitukseen vaikuttavat paitsi kotimaisen politiikan tavoitteet erityisesti myös muiden maiden toimet.
”Kansainvälisessä verokilpailussa on erilaisia rooleja, mutta siinä ei ole ulkopuolisia. Kaikki maat ovat pelikentällä, mutta pelityyli vaihtelee” totesi edesmennyt finanssioikeuden professori Kari S. Tikka 2000-luvun alussa. ”Pienenä hyvinvointivaltiona Suomelle sopii verokilpailussa valppaan sopeutujan rooli. Suunnannäyttäjän asema kuuluu taloudellisille suurvalloille.”
Yhdysvallat kevensi liittovaltion perimää yritysveroprosenttia 35:stä 21 prosenttiin kuluvan vuoden alussa. On selvää, että näin merkittävä veronkevennys tulee vaikuttamaan veropolitiikkaan myös Atlantin tällä puolen. Maailmantalouden yhdentyminen on tehnyt yritysverotuksen yhä herkemmäksi kilpailulle.
Vaikka Yhdysvalloissa on pitkään pohdittu kansainvälisesti vertaillen huomattavan korkean yritysveroprosentin uudistamista, presidentti Trumpin veronkevennykset ovat saaneet paljon kritiikkiä etenkin huonosta ajoituksesta. Veroale on nimittäin hyvin myötäsyklinen – jenkkitalous on vahvassa kasvussa ilman mittavaa finanssipolitiikan kevennystä.
Veroprosentin laskeminen noususuhdanteessa ei ole poikkeuksellista. Päinvastoin, kilpailu yritysveroprosentilla on yleensä kiihtynyt teollisuusmaissa parempien aikojen koittaessa ja jokseenkin loppunut suhdanteen käännyttyä heikommaksi. OECD-maiden sekä vanhojen EU-maiden keskimääräiset veroprosentit laskivat 2000-luvulla aina vuoteen 2008 saakka, jonka jälkeen oli seesteisempää. Nyt viime vuosina alamäki on alkanut taas jyrkentyä.
Suomi sen sijaan oli jo aikaisessa vaiheessa liikkeellä, kun vuonna 2012 yhteisövero laski 26 prosentista 24,5 prosenttiin ja kahta vuotta myöhemmin 20 prosenttiin. Etenkin jälkimmäistä reipasta kevennystä voi pitää suhdannetilanteeseen hyvin ajoitettuna. Nyt Suomessa ei ole välitöntä tarvetta reagoida muualla kiihtyneeseen kilpaan.
Yhteisöveroprosentin kehitys ei ole aina ollut pelkkää alamäkeä. Lipposen hallitukset 90-luvun puolivälin jälkeen nostivat veroa kahdessa osassa 25 prosentista 29 prosenttiin ansiotuloveron kevennyksiä rahoittaakseen. Vuosina 1993-95 käytössä ollut 25 prosentin vero olikin kansainvälisesti vertaillen huomattavasti kilpailukykyisempi kuin nyt. Korotukset söivät yritysveromme etumatkaa, mutta muuallakaan veroprosentit eivät vielä alkuun olleet luisussa alaspäin.
Nyt tilanne on täysin toinen.
Verokilpailun kiihtymisestä ei voi syyttää pelkästään Trumpia, sillä Euroopassa esimerkiksi Britannia, Espanja ja Italia ovat laskeneet yritysveroprosenttiaan Suomen vuoden 2014 kevennyksen jälkeen. Lisäksi Britanniassa, Ranskassa ja Belgiassa tulevien vuosien laskuista on jo sovittu.
Myös naapurimaissamme tapahtuu: Norjassa veroprosentti laski vuoden alussa ja Ruotsissa on aikomus laskea prosenttia heinäkuussa.
Yritysveroprosentti ei toki ole ainoa yritysveroihin vaikuttava tekijä. Yrityksistä kilpaillaan myös erilaisilla vähennyksillä ja helpotuksilla, jolloin todellinen vero voi jäädä selvästi nimellistä veroprosenttia pienemmäksi.
Yleensä yritysveroprosenttia laskiessa veropohjaa on samalla pyritty laajentamaan vähennyksiä karsimalla. Näin tehtiin myös Yhdysvalloissa, joskin maltillisesti.
Suomessa on syytä jatkaa viisaalla linjalla, jolla veropohja pidetään laajana ja veroprosentti kilpailukykyisenä. Valppaana sopeutujana Suomi laskee veroprosenttia ennen pitkää, kun muut maat ovat ensin kohentaneet asemiaan.
Mikael Kirkko-Jaakkola
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti.
Kirjoitus ilmestyi Taloustaidossa 24.1.2018
