veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Le Penin voitto epätodennäköisempi kuin Trumpin yllätys

Valtteri Ahti

Brexit ja Donald Trump olivat poliittisia riskejä, jotka realisoituessaan kertoivat uuden poliittisen ilmapiirin koittaneen. Jytkyn jälkeen moni asiantuntija povasi populismin purjehtivan Atlantin yli Manner-Eurooppaan. Vanha valta väistyisi niin Hollannin, Ranskan kuin Saksankin vaaleissa.

Populismin nousu on aito ilmiö, mutta populismin dominoteoria on naiivi.

Vuoden alussa poliittisen riskin pelko nousi merkittävästi. Yhdysvaltojen presidentinvaalivoiton myötä populistien povattiin jyräävän sekä Hollannin että Ranskan vaaleissa. Tammikuussa Geert Wildersin PVV-puolueelle povattiin uskomatonta 41 paikkaa ja helmikuussa vedonlyöntitoimistot antoivat Le Penille 35 prosentin todennäköisyyden voittaa Ranskan presidentinvaalit. Italiassakin pelko kasvoi kulisseissa.

Eurooppa huokaisi helpotuksesta, kun Wilders sai vain 20 paikkaa ja hävisi vaalit. Le Penin voiton todennäköisyys on lörvähtänyt 35 prosentista 26 prosenttiin. Tuore televisioväittely vain lisäsi Le Penin kompurointia.

Huomio vaalitapojen eroihin

Todellisuudessa Le Penin on paljon vaikeampi voittaa Ranskan presidentinvaalit kuin vedonlyöntikertoimista voi päätellä. Syy liittyy Yhdysvaltojen ja Ranskan vaalitapojen erilaisuuteen.

Gallupeja on parjattu paljon. Kaiken tohotuksen keskellä on jäänyt pienemmälle huomiolle, että ne olivat Yhdysvaltojen suhteen tarkkoja. Gallupit vastaavat kysymykseen kumpi saa enemmän ääniä, ei siihen, kumpi voittaa vaalit. Hillary Clinton sai kaksi miljoona ääntä enemmän kuin Donald Trump eli 52 % äänipotista, kuten gallupit olivat ennustaneet.

Yhdysvalloissa voiton ratkaisee valitsijamiesten määrä, joka määräytyy osavaltiotasolla. Trump sai enemmän valitsijamiehiä, koska äänten osavaltiojakauma oli hänelle suotuisampi. Ranskassa ei ole valitsijamiehiä, vaan suora kansanvaali. Jos yksikään ehdokas ei saa ensimmäisellä kierroksella ehdotonta enemmistöä, niin toisella kierroksella kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta kohtaavat.

Ranskassa siis yksi ääni on yksi ääni, riippumatta siitä äänestetäänkö Pariisissa vai Guadeloupessa. Samoilla äänimäärillä ja osavaltiojakaumalla Trump olisi kärsinyt tappion, mikäli presidentinvaalit olisi järjestetty Yhdysvalloissa Ranskan mallin mukaan.

Vive la France

Le Pen valitaan Ranskassa, Ranskan vaalitavan mukaan. Hän pääsee hyvin todennäköisesti toiselle kierrokselle. Vaikka gallupit voivat hyvin olla pielessä, on hänen todennäköisyytensä voittaa toisella kierroksella Macron tai Fillon pieni. Voi tietenkin olla, että toisella kierroksella Macron ajautuu korruptioskandaaliin, ja Champs Elyseellä nähdään terroriteko. Silloin Le Penin mahdollisuus tulla valituksi nousee huomattavasti.

Populismin taustalla taloudelliset voimat

Mitä on Le Penin populismin nousun taustalla? Brexit, Trump ja Le Pen voidaan tulkita globaalin poliittisen ilmapiirin muutoksen oireiksi, jonka taustalla on ennen kaikkea taloudellinen murros. Tapauksissa on tietenkin myös kullekin vaalille ja maalle ominaisia tekijöitä. Esimerkiksi Brexitiin vaikutti Labour-puolueen johtajan Jeremy Corbynin haluttomuus vastustaa EU-eroa.

Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen maailma on muuttunut vapaakauppaa ja liberaalia ajattelua vaalivasta konservatiivisempaan ja populistisempaan suuntaan. Poliittisen ilmapiirin murroksen taustalla on lyhytaikaisia taloussuhdannetekijöitä ja pidemmän aikavälin sekulaarisia taloudellisia ilmiöitä.

Merkittävin lyhyen aikavälin ilmiöistä on 2008 finanssikriisiä seurannut lama. Lamojen kyntämä työttömyys ja varallisuuden tuho ovat omiaan kaivamaan maata liberalismin alta. Yhdysvalloissa asuntojen hinnat putosivat 31,8 prosenttia. Työttömyys yli kaksinkertaistui lähes 10 prosenttiyksikköön. Työllisten todellinen kato oli suurempaa, sillä työttömyysaste ei huomioi työttömiä työntekijöitä, jotka ovat luovuttaneet työnhaun suhteen. Vastaavanlaista vahinkoa koettiin liki kaikissa teollisuusmaissa.

Valtteri Ahti

Kirjoittaja on Evli Pankin pääekonomisti

Kirjoittajasta

Ahti Valtteri

Valtiotieteen tohtori Valtteri Ahti on Danske Bankin päästrategi. Seuraa @ValtteriAhti Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.