veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Nousevatko osakkeet ikuisesti?

Valtteri Ahti

Noin seitsemän miljardin vuoden kuluttua Aurinko laajenee punaiseksi jättiläiseksi ja kärventää maapallon. Scorchio. Ihmiskunta on siinä vaiheessa saattanut asuttaa Linnunrataa ja Maa on universumin Turku, sillä Trump on kertonut lähettävänsä astronautin Mars-planeetalle.

Universumin kohtalo Auringon gigantismin jälkeen on kuitenkin epäselvä. Kosmologia ei nimittäin tiedä laajentuko universumi ikuisesti vai luhistuuko maailmankaikkeus itseensä. Osakemarkkinan lopullinen kohtalo on siis kosmisen hämärän peitossa.

Lyhyemmällä aikavälillä osakemarkkinan kohtalo palautuu taloudellisen tarkastelun piiriin. Oletetaan, että kaikki yritykset ovat pörssilistattuja, voittomarginaali on vakio ja kassavirta ja liikevaihto ovat sama asia.  

Osakkeen arvo nousee siten liikevaihdon kasvun myötä. Kasvaneen liikevaihdon myötä voitot kasvavat ja nostavat yrityksen osakkeiden arvoa.

Kansantuote on yhtä kuin kaikkien tuotettujen hyödykkeiden ja palveluiden arvo. Koska yritykset tuottavat kaikki hyödykkeet ja palvelut, ovat globaali kansantuote ja liikevaihto sama asia.

Eli pitkällä tähtäimellä osakkeiden nousu on riippuvainen globaalin talouden noususta. Osakemarkkinan ikuisen nousun mietiskely on sama asia kuin aprikoisi, voiko maailmantalous kasvaa ikuisesti.

Talouskasvu riippuu väestönkasvusta, tuottavuuskasvusta ja instituutioista

Maailmantalouden kasvu riippuu väestön kasvusta, teknologian kehityksestä ja instituutioista. Korkea väestönkasvu johtaa nopeampaan talouskasvuun, koska työntekijöitä on enemmän. Teknologian kehitys lisää työntekijöiden tehokkuutta, eli he tuottavat enemmän asioita per tunti. Talouden kannalta paremmat instituutiot, kuten omaisuudensuoja ja itsenäiset tuomioistuimet, johtavat kannustimiin, joiden myötä työntekijät tekevät enemmän tai tehokkaammin töitä.

Korkea väestönkasvu selittää esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Euroopan välisen talouskasvun eron. Instituutiot selittävät, miksi Itä-Saksa kasvoi hitaammin kuin Länsi-Saksa ja Pohjois-Korea jäi jälkeen Etelä-Koreasta. Teknologisesti kehittyneemmät maat kasvavat nopeammin kuin teknologisesti kehittyneet maat, koska ne voivat hyödyntää jo olemassa olevia teknologioita nostaakseen tuottavuutta. Traktorin tuominen on suoraviivaisempi ratkaisu kuin traktoria paremman substituutin keksiminen.

Globaali väestönkasvu hidastuu, mutta jatkuu. Länsimaissa väestö vähenee tulevaisuudessa, mutta kehittyneiden talouksien väestönkasvu enemmän kuin korvaa länsimaiden väestönkasvun hiipumisen. Väestönkasvu siis tukee talouskasvua tulevat vuosikymmenet.

Globaalisti tarkasteltuna instituutioiden kultainen aikakausi on ohi. Suurin sato korjattiin kun entinen Neuvostoliitto ja Kiina valitsivat markkinatalouden. Muuten instituutioiden taivallus tuntuu etenevän aaltomaisesti. Finanssikriisien myötä kasvua häiritsevä sääntely lisääntyy kunnes nousukauden edetessä sääntelyn purku käynnistyy uudelleen.

Teknologian rooli talouden moottorina

Teknologian tuottama tuottavuuden kasvu on instituutioiden ohella ollut avainasemassa ihmisten hyvinvoinnin lisäämisessä. Väestönkasvusta johtuva tuotannollinen nousu joudutaan määritelmällisesti jakamaan useamman ihmisen kohdalle. Näin ei ole teknologisen kasvun suhteen. Kaikkien hyvinvointi paranee tuottavuuden kasvun myötä, koska tuotantoa on enemmän mutta jakajia sama määrä.

Tuottavuuskasvu on hidastunut teollisissa talouksissa toisesta maailmansodasta saakka. Internet-vallankumous nosti tuottavuutta vuosituhannen taiteessa, mutta tuottavuuskasvu hidastui jälleen 2000-luvulla. Hidastunut tuottavuuskasvu on ruokkinut ajatusta, että teknologinen innovaatio vaikeutuu kehityksen edetessä. Kaikki suuret keksinnöt on siis keksitty. Esimerkiksi sähkö on oleellisesti tärkeämpi keksintö kuin Facebook, lääketieteen viimeinen mullistava hopealuoti oli antibiootit, jne.

Historiallisesti teknologiapessimistit ovat olleet väärässä. IBM:n toimitusjohtaja Thomas Watson ajatteli vuonna 1943, että maailmassa olisi tarvetta noin viidelle tietokoneelle. Vastaavia möläytyksiä löytyy sähköstä, puhelimesta, autosta ja televisioista.

Teknologisen kehityksen arviointi on selvästi vaikeaa. Kuten akateemisessa kosmologiassa, teknologisen kehityksen tulevaisuus on avoin kysymys. Onneksi tähän mennessä ihmiskunnan kekseliäisyys on vienyt pidemmän korren tuomiopäivän profeetoilta. Ja vaikka teknologinen kasvu tyssäisi niin väestönkasvu ja nykyisenkin teknologian leviäminen maailman köyhimpiin kolkkiin on ainakin vuosikymmeniä kestävä prosessi, joka ylläpitää talouskasvua. Osakemarkkinoiden nousu siis kestää hyvin pitkän aikaa. Muutama töyssykin mahtuu aivan varmasti matkan varrelle. 

Valtteri Ahti

Kirjoittaja on Evli Pankin pääekonomisti.

Kirjoittajasta

Ahti Valtteri

Valtiotieteen tohtori Valtteri Ahti on Danske Bankin päästrategi. Seuraa @ValtteriAhti Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.