veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Suomen talouskasvu kiihtyy, loppuuko aika?

Valtteri Ahti

Suomen viriili taloustilanne on innostanut monen ekonomistin julistamaan talouden nousun alkaneen. Suomen bruttokansantuote kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2,7 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan vuosineljännekseen. Vastaavaa vauhtiin pääsimme viimeksi seitsemän vuotta sitten 2011 eurokriisin kynnyksellä.

Suomen kaltaisen avoimen vientivetoisen talouden kannalta merkittävin tekijä on maailmantalous. Vuoden 2009 finanssikriisin jälkeen maailmantalouden nousu on ollut vakaata, mutta historiallisesti katsottuna hidasta. Kasvuvauhtia ovat kuormittaneet suhdanteesta riippumattomat tekijät kuten teollistuneiden maiden väestön vanheneminen ja olematon tuottavuuskasvu.

Taloudellinen kasvu on ollut laaja-alaista. Vuodesta 2009 aina nykyhetkeen Yhdysvaltojen työttömyysaste on pudonnut 10 prosentista 4,3 prosenttiin, Iso-Britannian 8,5 prosentista 4,6 prosenttiin, Japanin 5,5 prosentista 2,8 prosenttiin ja Saksan 11,9 prosentista 5,9 prosenttiin. Kehittyvät taloudet ovat kehittyneet vastaavalla tavalla.

Poikkeuksen muodostaa euroalue, joka vajosi uudelleen taantumaan vuoden 2011 eurokriisin johdosta. Eurokriisi aiheutti luottamuspulan Etelä-Euroopan valtioita ja euroalueen pankkisektoria kohtaan. Luottamuspulan lisäksi euroalueen taloutta kurittivat tarpeettoman ankara finanssi- ja rahapolitiikka. Suomen taloutta rasittivat lisäksi Venäjän viennin romahtaminen ja Nokian -klusterin kriisi.

Euroalue nousi lamasta ja elpyminen alkoi pari vuotta eurokriisin käynnistettyä kesällä 2013. Talouskasvu oli kituliasta etenkin Suomen tapauksessa. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä on tapahtunut käänne euroalueen kasvun kiihtyessä huomattavasti. Talouskasvuennusteet euroalueella ovat poikkeuksellisesti korkeampia kuin Yhdysvalloissa.

Suomen tapauksessa optimismiin on vankka peruste. Talouskasvu on kiihtynyt enemmän kuin muissa Euroopan maassa, koska maailmantalouden kasvu on kiihtynyt. Suomen talous saa enemmän vetoapua maailmantalouden vedosta, koska ulkomaanviennin osuus kansantuotteesta on suhteellisen suuri. Investointituotteiden merkittävä osuus viennistämme tekee taloudesta erityisen herkän maailmantalouden investointisykliä kohtaan.

Suomen talous ei päässyt aikaisemmin mukaan nopeampaan talouskasvuun, edellä mainituista syistä kuten Venäjän talouden romahtaminen ja Nokia-klusterin tuho. Kilpailijamaita korkeammat palkankorotukset rapauttivat hintakilpailukykyä.

Aika on keventänyt taloudellista painolastia. Inhimillinen ja fyysinen pääoma valjastetaan toiseen tarkoitukseen. Nokia insinöörit ovat uudelleentyöllistyneet, paperi on vaihtunut selluun ja kartonkiin ja idänvienti on siirtynyt idemmäksi. Kilpailijamaat ovat sopineet Suomea kovempia palkankorotuksia, minkä johdosta suhteellinen hintakilpailukyky on parantunut. Markkinatalouden vahvuuksiin kuuluu mukautuvuus.

Maailmantalouden nousukausi ei jäänyt odottamaan eurokriisin runtelemaa Eurooppaa. Maailmantalouden nousukausi on kestänyt kahdeksan vuotta kun euroalueen nousukausi on vasta neljä vuotta vanha. Maailmantalouden kasvu on tyypillisesti katkennut merkittävän talousalueen kuten Yhdysvaltojen tai Kiinan ajautuessa kysyntälamaan. Vaihtoehtoinen patologia on shokki kuten finanssikriisi, öljykartelli tai poliittisen riskin realisoituminen.

Maailmantalouden talouskasvu hitaus tarkoittaa, että suhdanteesta tulee vastaavasti hyvin pitkä. Yhdysvalloissa ja Saksassa täystyöllisyys on kuitenkin jo todellisuutta. Inflaation poissaolo kertoo meille, että työttömyysaste antaa harhaisen arvion työmarkkinan tiukkuudesta ja tuotantokuilun syvyydestä.

Toivokaamme parasta, mutta varaudutaan viisaalla talouspolitiikka pahimpaan. 

Valtteri Ahti

Kirjoittaja on Evli Pankin pääekonomisti.

Kirjoittajasta

Ahti Valtteri

Valtiotieteen tohtori Valtteri Ahti on Danske Bankin päästrategi. Seuraa @ValtteriAhti Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.