veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Panamasta painetta

Mikael Kirkko-Jaakkola

Panama, tuo väkiluvultaan hieman Suomea pienempi Väli-Amerikan veroparatiisi, on noussut julkisuuteen paikallista lakitoimistoa koskevan massiivisen tietovuodon myötä.  Tietovuoto on paljastanut, että Panaman salailun mahdollistava lainsäädäntö ja hallintokulttuuri ovat vetäneet puoleensa yrityksiä ja rahavirtoja eri puolilta maapalloa.

Sinänsä mitään laillista veroetua Suomessa asuva ei saa perustamalla yhtiön Panamaan. Sen sijaan rikollisella tietojen salailulla veroja voisi yhtiön avulla käytännössä pyrkiä kiertämään. Panaman kaltaisia veroparatiiseja käytetäänkin hyväksi rahojen piilottamisessa.

Verotus ei aina ole ensisijainen syy, miksi varallisuutta halutaan piilottaa. Tietovuoto-otsikoita on tehty valtiopäämiehistä ja heidän lähipiireistään, jotka haluavat salata hämärästi hankittua omaisuuttaan kansalaisilta. Korruptiolla ja muilla rikollisilla keinoilla hankittua varallisuutta on pystytty pitämään salassa viranomaisilta ja julkisuudelta, koska Panama ei ole suostunut avoimuuteen ja tietojenvaihtoon muiden maiden kanssa.

*** 

Kansainvälinen yhteistyö, etunenässä OECD-järjestö, pyrkii saamaan Panaman kaltaisia veroparatiiseja mukaan veroviranomaisten väliseen tietojenvaihtoon. Tämä auttaisi rikollisen toiminnan kitkemisessä huomattavasti. Veroparatiisit eivät kuitenkaan helpolla luovu salailun myötä maahan tulevista rahavirroista. 

Tietovuotojen merkitys veroparatiisien painostamisessa ja salaisuuksien verhon raottamisessa on todella suuri. Niiden myötä tavallisten veronmaksajien asenteet ja poliittinen paine voivat johtaa positiivisiin uudistuksiin ja avoimuuden lisääntymiseen. Tämä vaikuttaa myös laillisesti toimivien tahojen veroympäristöön, kun aggressiivisen verosuunnittelun rajoittamiseksi käynnissä olevat kansainväliset hankkeet saavat lisää selkänojaa.

OECD:n ja EU:n piirissä on vireillä suunnitelmia, joilla kansainvälisten yritysten verotukseen luotaisiin yhtenäisemmät säännöt valtioiden veropohjien turvaamiseksi. Pyrkimyksenä on, että yritystä verotettaisiin siellä, missä sen todellista toimintaa on ja luomaa arvoa syntyy. 

***

Samalla kun valtioilla on tarve koordinoida verotusta, ne toisaalta kilpailevat monikansallisista yrityksistä ja niiden investoinneista paitsi verokannoilla myös erilaisilla kohdennetuilla veroeduilla. Kansainvälisillä yrityksillä onkin houkutus järjestellä yrityksen sisäisiä rahavirtoja maiden välillä niin, että verot tulevat minimoiduksi. Yritykset voivat esimerkiksi yrittää ohjata tulojaan matalamman verorasituksen valtioihin niistä maista, joissa todellinen arvo on syntynyt. 

Lukuisat eurooppalaiset kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset hyötyvät nykyisistä verosuunnittelun mahdollisuuksista. Myös monet Euroopan valtiot ovat onnistuneet houkuttelemaan verotuloja kilpaillessaan veropolitiikallaan. Yhtenäisempien sääntöjen luomiseen voi näin ollen kohdistua vastustusta tuotannon- ja veromenetystenkin pelossa. 

***

Ei ole itsestään selvää, että Suomessakaan valtion verotuotot hyppäisivät tällaisten uudistusten johdosta. Vaikka suomalaisilla kansainvälisesti toimivilla suuryrityksillä on Suomessa korkean arvonlisän toimintoja, niiden tuotantoketjun osat ja lopputuotemarkkinat ovat suureksi osaksi maamme ulkopuolella. Usein voikin olla vaikea määrittää sitä, missä maassa arvo on syntynyt ja mihin maahan verotulot tulisi näin ollen kohdentaa. Se on joka tapauksessa verotuksen oikeudenmukaisuuden takia kannatettava päämäärä, jota tulee tavoitella.

Mikael Kirkko-Jaakkola on Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti

Kirjoitus ilmestyi Taloustaidossa 18.5.2016.

Kirjoittajasta

Mikael Kirkko-Jaakkola on Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti. Seuraa Twitterissä 
@veroekonomisti.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.